vaimo kiertoon?

Vielä narsistisempaa olisi se, jos mies kieltäisi vaimoltaan iloa tuottavat harrastukset.

aviomies kirjoitti:

Vielä narsistisempaa olisi se, jos mies kieltäisi vaimoltaan iloa tuottavat harrastukset.

että harrastuksella dissataan muu perhe.

tiedä, mitä missäkin nurkassa tapahtuu, siksi olisi fiksua pyytää mukaan jos juttu koskee useampaa.

yllätyspalavereihin pääsee, jos työajalla honaa juosta ympäri toimistorakennusta;-)

"se pahempi ongelma...ettet saa vaimoltasi vai se, että hän ei ota sinua huomioon koko perhettä koskevissa asioissa?
"

Ei kun se jatkuva lähes koko hänen vapaa-aikansa käyttäminen nettailuun (facebookkia, bookcrossingia etc) ja lukemiseen. Suurperheen oktalossa on hommia joka sekunnille ja mä ja lapset tehdään iso osa, kun yks vaan nettaa ja lukee.

"
Ennenkuin laitat kiertoon, niin ota puheeksi se, ettet ole tyytyväinen asioiden nykytilaan. Näköjään vaimonkin harrastukset voivat viedä kaiken liikenevän vapaa-ajan...yhtä ärsyttävää on asua intohimoisen kala/metsämiehen tai moottoriurheilua harrastavan kanssa;oD
"

On puhuttu, ei vaikutusta narsistiseen luonteeseen. Onhan se niinkin, että on oikeus harrastaa, mutta väärin on netti- ja kirja addiktismi. Esim meiltä on lähdössä firman sponssaama nettiyhteys pois. Olin halukas luopumaan koko netistä, vaimo hankkii omalla rahallaan 2mb yhteyden.

"
Harrastatteko mitään yhdessä? Aloittakaa jokin uusi, molempia kiinnostava yhteinen harrastus, käykää yhdessä ulkona syömässä, leffassa ja keskustelkaa... muustakin kuin kirjoista.
"

Kokoperheen harrastus kesällä vielä on purjehdus. Aiempina vuosina talvellä kävimme laskettelemassa, nyt nettailu ja lukeminen vie voiton ja käyn yksin snoukkaamassa ja leijapurjehtimassa. Lapset eivät lähde mäkeen ilman äitiä.

"
Ja ne kuuluisat tippaleipäaivot vaativat joskus sitä voitelua vähän enemmän kuin "rakastellaanko?". Ja miksi rakastella ennen nukkumaanmenoa, jos lapset ovat harrastuksissa, niin käyttäkää se aika hyödyksenne!"

Suurperheessä on eri-ikäisiä lapsia, joten lasten nukkumaan menon jälkeen on ainoata yhteistä aikaa.

muutama vuosi sitten, talo on täynnä kirjoja ja vaimo roikkuu nyttekin netissä mielummin kuin auttaisi nostamaan pari minuuttia perheen rojuja vintille.

Silloin kun tehtiin lapsia, seksi oli hurjaa ja makeeta. Nyt bookcrossarina todella tahmeeta.

bookcrossingiin kirjoitti:

muutama vuosi sitten, talo on täynnä kirjoja ja vaimo roikkuu nyttekin netissä mielummin kuin auttaisi nostamaan pari minuuttia perheen rojuja vintille.

Silloin kun tehtiin lapsia, seksi oli hurjaa ja makeeta. Nyt bookcrossarina todella tahmeeta.

Lue lisää

..joillekin. Saahan sitä paapoa toista loppuelämänsä, jos se tuntuu oikealta. Tuskin asiat pehmein keinoin muuttuu. Addiktiot eivät noin vain lähde. Vaikuttaa tosirakkaudelta, uhrautuvalta...
Ihminen voi valita ensisijaisesti puolison tai lastensa toisen vanhemman. Meillä kullakin on tietenkin erilaisia prioriteettejä.

Olen samanlainen kuin vaimosi tuon nettikäyttäytymisen suhteen. Koukuttaudun helposti erilaisiin nettiyhteisöihin ja minullakin nykyinen yhteisö on nyt bookcrossing. Itselläni ei ole lapsia, mutta poikaystävä kyllä valittaa kirjapinoista kotona. Kovin paljon ei tule valitusta netissä roikkumisesta, kun hän itsekin on omilla foorumeillaan paljon. Tilanne olisi tietysti eri, jos meillä olisi lapsia.

Jotenkin omaa addiktiotaan ei osaa mieltää niin pahaksi kuin esim. WOW-addiktiota, josta on saanut lukea kuinka World of Warcraftin (tai jonkin muun nettipelin) pelaaminen on hajoittanut perheitä.

Nettiyhteisöissä (etenkin bookcrossingissa, en ole varma päteekö peliporukoihin) pitäisi muistaa, että se nettiyhteisö ei sieltä mihinkään häviä, vaikka jättäisikin osallistumatta jonkin aikaa ja kivoja haasteita/leikkejä/kirjarinkejä tulee jatkossakin, joten se ei ole mikään todellinen menetys, jos kivalta tuntuvan leikin jättää tällä kertaa väliin.

bookcrossaaja kirjoitti:

Olen samanlainen kuin vaimosi tuon nettikäyttäytymisen suhteen. Koukuttaudun helposti erilaisiin nettiyhteisöihin ja minullakin nykyinen yhteisö on nyt bookcrossing. Itselläni ei ole lapsia, mutta poikaystävä kyllä valittaa kirjapinoista kotona. Kovin paljon ei tule valitusta netissä roikkumisesta, kun hän itsekin on omilla foorumeillaan paljon. Tilanne olisi tietysti eri, jos meillä olisi lapsia.

Jotenkin omaa addiktiotaan ei osaa mieltää niin pahaksi kuin esim. WOW-addiktiota, josta on saanut lukea kuinka World of Warcraftin (tai jonkin muun nettipelin) pelaaminen on hajoittanut perheitä.

Nettiyhteisöissä (etenkin bookcrossingissa, en ole varma päteekö peliporukoihin) pitäisi muistaa, että se nettiyhteisö ei sieltä mihinkään häviä, vaikka jättäisikin osallistumatta jonkin aikaa ja kivoja haasteita/leikkejä/kirjarinkejä tulee jatkossakin, joten se ei ole mikään todellinen menetys, jos kivalta tuntuvan leikin jättää tällä kertaa väliin.

Lue lisää

hänen vastauksensa oli, että koko perheen pitäisi tulla vapauttelemaan kirjoja.

Minä siihen, että aletaan mielummin koko perheen voimin ryyppäämään, esikoinen on 13 eli muutaman vuoden päästä voidaan ottaa hänetkin mukaan ryyppyrinkiin.

Täytyy vain jatkaa yksin urheilemista, jotta addiktin elämä ei mene pilalle ja siinä ohessa omakin.

ehkä jaksanut kuunnella kitinääni tai sitten tajusi jotain. Lisäksi olen päässyt leijapurjehtimaan, joten hyvällä fiiliksellä jaksaa taas vähän aikaa ilman mitään.

Peruskoulussa pitäisi käsitellä näitä juttuja että mitenkä tärkeää seksi on onnistuneessa parisuhteessa.

ehkä jaksanut kuunnella kitinääni tai sitten tajusi jotain. Lisäksi olen päässyt leijapurjehtimaan, joten hyvällä fiiliksellä jaksaa taas vähän aikaa ilman mitään.

Peruskoulussa pitäisi käsitellä näitä juttuja että mitenkä tärkeää seksi on onnistuneessa parisuhteessa.