http://www.uusisuomi.fi/viihde/49842-tutkimus-tyopaikkaromanssit-yllattavan-yleisia
Yhdysvalloissa peräti 40 prosenttia työläisistä on tapaillut kollegaansa ja heistä 31 prosenttia on päätynyt naimisiin työtoverinsa kanssa, kertoo uutistoimisto Reuters
Yhdysvalloissa peräti 40 prosenttia työläisistä on tapaillut kollegaansa ja heistä 31 prosenttia on päätynyt naimisiin työtoverinsa kanssa, kertoo uutistoimisto Reuters
Vastaukset 44
Vanhimmat
Tavattiin töissä 2004 ja nyt ollaan naimisissa ja lapsikin on jo... Että sellainen pikkujouluromanssi.
että rakastaa firmaa ja sen luotettavuutta niin paljon, että hänen on pakko pistää avoero työsuhteeni kohdalle. Minä olin työturvallisuusriski sekä itselle että firmalle. Pyysin sen mustaavalkoisella ja sillä paperilla olen pystynyt olemaan poissa työmarkkinoilta. Kyllä tämä joutenolo työolot voittaa.
Työpaikalla. Työpäivät kun menee usein sättäilyn merkeissä, näytti olleen jotain 70000min/ 2vuodessa. Näissä merkeissä useinkin tavannut ihastuttavia naisia, sitten livenäkin, ja saanut paljon...rakkauttakin. Mut tietty vaimonkin omaavana, joutuu väkisinkin karsimaan kovalla kädellä noita rakkaus juttuja.
En työtoverin kanssa, mutta työn merkeissä kuitenkin. Tulin järkiini ja lopetin työt, mutta onneksi rakkaus on ikuista. Jotain hyötyä työstäkin...
työkaverini kanssa. Olen työyhteisöä tukevassa ammatissa ja kun en saanu pahimpaa narisijaa kuriin otin siitä eukon. Nyt tiedän aina narinoitten syyn niin työpaikalla kuin kotonakin. Suosittelen käytäntöä lämpimästi kaikille joilla siihen on mahdollisuus ja ennekaikkea rohkeutta.
to be, or not to be...kas there is the trouble...hmmm...kantsisko..??!!??
Kierrellessäni maakunnissa opettajansijaisena olen kyllä antanut rakkautta useammalle nuorelle naiskollegalleni :)
Olin kahdeksankymmenluvulla lomittajana. Meille tuli karjatalous koulun käynyt nainen johtavaksi lomittajaksi, tyttöpää ihminen. Antavainen oli, monasti pölläytettiin heinäkasassa tussua. Meni pahus naimisiin niin harveni sekin ilo.
antavaisempia. Samoin monet lomittajat varsinkin johtavat.
päiväunia, tuskin tollaseen ääliöön edes lomittaja koskisi....
karjakot on usein minullekin antautuneet vaikka olenkin putkimies.
Joo panen pomon vaimoa viikottain. Alkaa käymän RASKAAKS.. onneks vain paneminen.
voi voi katso nyt peiliin
ilmaiseksi ylitöitä minulla.
ja....pomoni on Nainen...
Onko tuo nyt niin yllättävää?
Jossakinhan ihmiset tapaavat toisensa ja viettävät aikaa keskenään. Ja työpaikalla ihmiset viettävät aika paljon aikaa keskenään.
Ihmiset viettävät 24% viikostaan töissä (olettaen 5 x 8h päivä). Baarissa yms. muissa selkeästi sosiaaliseen kanssakäymiseen ja seuranhakuun tarkoitetuissa paikoissa vietetään aikaa vaan 6% viikosta (oletuksena 2 x 5h baarikierros). Ja 33% viikon tunneista menee nukkumiseen (7 x 8h yöunet).
Kyllä, nyt vuoden verran seurusteltu. Ei ihan lähin kollega, mutta elämäni suuri rakkaus. Taisteltiin molemmat vastaan, mutta eipä auttanut =D
suhdetta, taidat olla vaan helppo nakki.. vai mitä haidi..
naiskollegaa.
MUKAVATA!
nuorehkot emännät ovat ilosia antautujia. Mies lomittajat on niiden kanssa kovilla. Olenkin ihmetellyt monasti mitä isännät ne joilla on nainen, ymmärtää sen päälle. Ei ole ihme että on tiloja ilman emäntää jos naimisissa olevatkin isännät hoitavat naisensa noin huonosti.
naislomittajia. Oikeita minutti villejä kuuluvat olevan seksihommissa. Joten ei ole kummakaan jos emännät katselevat kestävämpää urosta.
itte vaan saa nysvätä yksin yhyyy.
...kiinnostavaa tuo tieto työläisistä!!!...mutta kiinnoistaisi myös tietää kuinka suuri osa porvarillistisista "työntekijöistä" on "sekaantunut" moiseen! ;)
kerran pomo pani takapuoleen.
No en ole kokenut, enkä tule kokemaankaan. Ihmisillä pitäisi olla selvempi raja työn ja kodin välillä. Työpaikalle ei tulla leikkimään, eikä sinne muutenkaan kanneta yksityisasioita.
Yleensä nuo seikkailut syntyvät alta 30-kymppisinä, kun vastuu työpanoksesta ei ole vielä syntynyt. Suosittelisinkin työantajia palkkaamaan reippaasti vanhempaa väkeä työpaikoille jos meinaavat saada tulosta aikaiseksi. Paras työntekijä on vanheneva, pienipalkkainen ikäneito, mieluiten sinkku. Siinä ei tule romantiikkaan heitettyjä turhia tunteja ensimmäisenä mieleen, ei 3 vuoden äitiyslomia, eikä työpaikan vaihdosta lasinkaan eteen. Nämä hiljaiset puurtajat vaan tekevät, tekevät......... kuin koneet.
Rakkaus ja muu turha hömpää pois työpaikoilta!
Niin suuret rakkaustarinat ovat huuhaata! Nyky-yhteiskunnassa perseellä pääsee pitkälle. Minun alallani tuli tyttö joka ei oikein ollu päivääkään tehny töitä, saatikaan kunnolla ammatillisesti pätevä. Esimies paneskeli yhen päivän ja kas kummaa kiilasi oikeesti hyvien tekijöiden ohitse, mielenkiintoista sanoisin! Koulupuolella kuulemma samanlaista käytäntöö, tenttejä pääsee läpi ku imuttaa vähän kikkeliä saunaillassa:)...
Minäkin löysin oman kullan töistä. Joo, yhdessä oltu jonkun aikaa, yhdessä asuttu jonkun aikaa ja lapsi tulossa. Naimisiin mennään kun ehditään. Eikä tämä ole ketään töissä haitannut.
Eikä olla alle kolmekymppisiä, molemmat kantavat vastuunsa työpanoksestaan hyvin.
Äitiysloma siis tulossa, mutta eihän se kellään kolmea vuotta kestä. Äitiysloman pituus on noin 160 arkipäivää. Myös mies saa jäädä kotiin hoitamaan lasta tämän ajan jälkeen. Harvassa vaan on miestä siihen, että jäisi todella lapsensa kanssa kotiin.
Eikä se työpaikan vaihtokaan ole iästä kiinni kellään...
Impi on vaan hyvä ja tarkistaa tosiasiat ensin. Ja kirjoittelee vasta sitten. Tai hankkii sitä kokemusta...
Puurtajia ei tämä aika arvosta, mutta annas olla, jos tyttö tai vaikka jo rupsahtanut akan kanttura on sukkela suustaan ja pyllyvärkistään! Häntä pomot suitsuttavat ja tyrkyttävät tehtäviin, joihin ei aina kyvyt riitäkään. Kai tämäkin ilmiö on jonkin lajityypin rakkautta.
kaunottariakin jotka tekevät pyyteettä mitkä tahansa työtehtävänsä loistavasti, eikä fiksut pomot turhia suitsuttele vaan pitävät pokkansa.. juuri ja juuri..
sattu tos oma äiti olemaan 3 vuotta äitiyslomalla justiin :)
Juu Impi kirjoittaa: Vai että löysit kullan töistä, vehtasitteko/aatko työaikana, edes vähän?
Nopsaa toimintaa ilmeisesti se "jonkun aikaa"? Jos lapsen värkkää maailmaan, on syytä siitä huolehtia se 3 vuotta joka on minimissään l a p s e n edun mukaista. Tällä hetkellä et tiedä mihin olet astumassa. Se on miina joka tulee olemaan sinun elämässäsi superpommi :)
Elät mielikuvitusmaailmassasi, se käy ilmi asenteestasi ja tavasta "puhua" minulle.
Toki, aina on poikkeuksia jotka vain vahvistavat säännöt. Kenelle ajattelit antaa hoidettavaksi työpaikkaromanssisi tuloksen 11 kuukautisena? Vai naimisiin menossa? Uskoiskohan?
Impi on seurannut tarinoita, elämää ja vaihtanut siks monta työnantajaa, jotta melko hyvin on realiteetit hanskassa.
Miten tahansa, toivotan sinulle ja perheellesi onnea tulevassa elämässä näin ystävänpäivän kunniaksi vaikkapa.
Työnantajana suosisin edelleenkin vanhenevia neitejä työntekijöinä. Mitä rumempia, sen parempia. Voittoahan siinä tavoitellaan. Minä en palkkaisi työntekijöikseni toimistossani sikiäviä nuoria pareja, nyt kun vielä tulee voimaan laki jonka mukaan ensin äiti on 12 kk poissa työstä ja sitten isä saman ajan heti perään, ja jälleen äiti? Olisi kyllin paha jos sihteerini häviäisi kalliille äippärille mutta kun talouspäällikkökin häippäsisi, niin olisin pulassa. Ei, en suosi työpaikkaromansseja. Nuoruus on yliarvostettu asia.
Pitää kyllä todeta, että onneksi et ole työnantaja, tälläisiäkin varmasti on toki paljon ja voin kuvitella millä aloilla. Ei ole ilmeisesti kouluttautuminen nuorempana juurikaan kiinnostanut.
Todellakin olen työssäni tavannut elämää suuremman ystävän, johon ihastuin, rakastuin jne.. Tunne oli ja on molemminpuoleista!! Haittana vaan se, että molemmat olemme naimisissa tahoillamme...
Olen kokenut työpaikka rakkauden ja siitä ei kyllä mitään hyvää seurannut... Mutta silloin(10v:tta sitten)nuori ja hölmö, kun olin niin sitähän rakastui helpostikin.
Olen monesti miettinyt, että jos elämässä vain olisi mahdollisuus palata ajassa taaksepäin ns."tämän päivän ajatusmaailmalla", niin tekisin tämänkin asian suhteen aivan toisin, eli jättäisin tekemättä!!!
Mutta virheistä oppii ja kasvaa ihmisenä, eihän me ilman virheitä tiedettäisi mikä elämässä on oikein. No mikä sitten on kenellekin oikea ja mikä väärä elämässä niin se on toinen juttu ja jokaisen meidän oma valinta.
Mikäli kiinnitit huomiota, kyse ei ole "KOKO USAN IHMISISTÄ 40%" vaan tietyn sivun tekemän tutkimuksen mukaan, eli nettikyselyn jonka aihepiiriin työpaikat liittyvät. Kyselyyn vastasi tämän sivun käyttäjistä vähän päälle 8000 henkilöä, joista ei ole ikää, sukupuolta, siviilisäätyä tai itseasiassa mitään tietoa keitä nämä (vähät) vastanneet ovat, ovatko he edes amerikkalaisia tai onko heidän äänestyksensä edes totta. He vain olivat ja sattuivat vastaamaan netissä olleeseen kysymykseen.
Mutta siltikin, YLLÄTTÄVÄN usea?
40%, eli vastanneista alle puolet on tapailleet jotakin kollegaansa, joka on sinänsä ymmärrettävää - tai siis, itse en heilu pahemmin baarissa kuin kerran kuukaudessa, ja on epätodennäköistä että sieltä saisin rakastettua.
Missä ihminen viettää suurimman osan päivästään, ja elämästään? Töissä. Ja siellä olevien, samalla alalla ja mahdollisesti samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. En ole yllättynyt että he jotka ovat päättäneet tapailla kollegoidensa kanssa, he myös oikeasti ovat pitäneet toisistaan, töissähän nähdään joka päivä ja kyllä se varmuus siitä tulee päivien mittaan.
Ja toisinpäin: Jos toisistaan ei pidetä, ei sitä tarvitse tapaillakaan. Mutta todennäköisempää on, että siä alkaa pitämään ihmisestä jolla on intressit samoissa asioissa, oli se sitten eläinlääkintä, ihmisten auttaminen, kenkä- tai vaatefirmat, lapset tai opettaminen.. You name it.
Kyllähän minullakin on tuttuna pari opettajaa jotka ammattikorkeassa tapasivat kun opettajaksi lukivat ja nykyään odottelevat toista tytärtä.
Ystäväni meni sairaanhoitajaksi lukemaan ja tapasi lääkäriopiskelijan, jonka kanssa tälläkin hetkellä matkustelevat ympäri maailmaa.
Itse olin yhdessä vaiheessa ihastunut harrastuskaveriin joka lintupiireissä pyöri, mutta valitettavasti hän joutui muuttamaan romanssin aikaisessa vaiheessa, ja juttu jäi siihen. Meissä oli tajuttomasti samoja asioita, pidimme linnuista ja eläimistä yleisestikin.. Tämä on vielä harvinaistakin miesten keskuudessa että on niin aktiivisesti mukana eläimiin liittyvissä harrastetoiminnoissa.
Yllättävän yleistä? Ei todellakaan.
ns. tilastot koskevat meitä Suomalasia, aina se usa. Vittu, ei ihme että rosvot on vallassa ja
kansa itkee lopputilejään!
PS. Jutun juju, äänestys, saitte mitä tilasitte,
äänestäkää kahdesta pahasta pahinta, tässä tapauksessa Suomen manipuloidut duunaRIT ÄÄNESTIVÄT MOLEMPIA! Just ulos potkittu, hakeudu ihmeessä työnhakukursseille tai orjaduuniin, vuokrafirmatkin on kivoja! Kokeile ja yritä vaikka yrittää!
jopa kirja hebreaksi!
HALLITUKSESSA, ovi kii vaan ja pidetään orgiat, niinhän Roomassakin tehtiin!
Vitut kansan asioista!
Korjaus tuohon TYÖ............paikalla.
maailman tärkein mies. Menimme naimisiin -84 ja rakastan häntä elämäni loppuun asti. Hän on mitä kiltein mies.
Saimme kaksi poikaa, nyt jo aikuisia ja asuvat omillaan.
montako isää? Pakkopanoja tietysti pomojen kanssa, ja aito mies on onnenllinen!
liity millään tavalla.
Tiedätkös rakastaa voi näinkin kauan, kun huomioi toista, eikä ole itsekäs.
Olemme jo yli 50v.
Olen! Yksi 40 vuotias ämmä, joka on toimitusjohtajan sisko, on lähennellyt minua töissä kun olin nuori poika ja minun olisi pitänyt tehdä ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä rikospoliisille!
En suostunut mihinkään koska se akka oli ihan horo vaikka olisi ehkä kannattanut ihan uralla etenemisen vuoksi!
että en ole käynyt USA:ssa, kaikkein vähiten töissä siellä. Joten en ole koskaan rakastunut töissä. USAssa. Kysymys: Voisiko jenkkiin edes rakastua..?!? Tuskin.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000308&posting=22000000041647814
Syntyy täälläkin firmassa, kun pomoineen laivalla riiataan, vaan en tuote suunnittelijalle kelvannutkaan vaikka kuinka yrittää piti!