Entä sitten kun mies on väsynyt ?

Voiko se olla edes nykypäivänä mahdollista ?
Toissapäivän kun kattelin ja kuuntelin taas rva ruttuturvan valituksia ja moitteita, niin sitten eilen niistä väsyneenä kiukuttelin sitten itsekin jostain pikkujutusta.
Tästä seurasi sitten hauskaa.

Illalla järjestettiin jo kriisipalaveria, että nyt on mies taas sekaisin kun kiukuttelee.
Piti oikein selittää, että miksi kiukuttelen ja vastaukseksi ei riittänyt pelkkä väsymys.
Annas olla kun kysyin rva ruttuturvan äksyilystä, mitä ne mulle kuuluu.

Eikä tämä ollut eka kerta 15v. taipaleella, mutta nyt olen täynnä sitä itteensä.
Toinen on kuin pikkutyttö, joka kiukuttelee kuin yhteiset lapsemme.

Kenelle mun pitää sanoo, että oon väsynyt.
Lääkäri ei oo vastaus, koska syön jo seronilia.

Perheneuvolassakin kyllä kuunnellaan sujuvasti ja
sitten tuomitaan ääneen siitä kun olen kutsunut häntä eräällä eläimen nimellä.
Viis siitä mitä mä oon kokenut.

Tämä loskainen päivä on kuitenkin oikea hetki tehdä se ratkaisu !
193022
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

mihin hänessä rakastuit? Oletko miettinyt miksi hän on niin pahantuulinen? Entä itse?

Voimia!

Äänestä

ei muut kuin pakkaa tavarasi ja lähde vähäksi aikaa jonnekkin.kyllä hän leppyy,jos kaksi viikkoa ei riitä,ole sitten kuukausi pois.

Äänestä

Näinhän se menee miltei kaikissa tuntemissani parisuhteissa,myös meillä.Nainen saa sättiä ja arvostella miehensä ulkonäköä ym. mutta auta armias jos mies uskaltaa sanoa vaikka että voisit tiputtaa muutaman kilon.Sit ollaan jo sydämettömiä eikä voi rakastaa ku noin voi sanoa.Meillä minä olen mestari vetoamaan aina pms oireisiin.Viikko ennen kuukautisia ja viikko vielä.Näin saakin mukavasti nalkuttaa miehelle 2vk.Nyt olen pikkuhiljaa itse ruvennut tajuamaan,että kun olen saanut niin kärsivällisen ja kivan puolison niin miksi en yrittäisi arvostaa häntä myös ihmisenä ja ystävänä.Jos naiset ymmärtäisi että miehetkin tarvii hellyyttä,rohkaisua ja hemmottelua (jota itse kyllä vaativat) olisi avioero tilastot jotain aivan muuta.En usko että oma miehenikään jaksaisi enää montaa vuotta kuunnella,jos jatkaisin samaan malliin.Ja yllätys,on oikeasti paljon kivempaa koko perheellä,kun en aina marmata turhista asioista.Sinulle ruttuturvan puoliso suosittelisin,että sanot sille eukolles että lähdet kohta nostelemaan jos ei tyyli muutu.Hyvää Joulun odotusta :)

Äänestä
  • Kävin kerran (tai oikeastaan montakin kertaa) vaimoni kanssa saman keskustelun mistä kirjoitit. Luulen että hän lopulta tajusi sen että mieskin on ihminen kun meillä on nyt jonkun aikaa mennyt paljon paremmin.

    Kyllä siihen parisuhteeseen yhä edelleen tarvitaan KAKSI ihmistä :)

    Ja joulun odotusta myös sinne!

    Äänestä

  • Minä (mies) kirjoitti:

    Kävin kerran (tai oikeastaan montakin kertaa) vaimoni kanssa saman keskustelun mistä kirjoitit. Luulen että hän lopulta tajusi sen että mieskin on ihminen kun meillä on nyt jonkun aikaa mennyt paljon paremmin.

    Kyllä siihen parisuhteeseen yhä edelleen tarvitaan KAKSI ihmistä :)

    Ja joulun odotusta myös sinne!

    Olipa muutama mainio vastine hyvään aloitukseen. Itse, tosin avioeroni jälkeen vasta, aloin käyttää menetelmää "olenko muka niin erilainen kuin sinä".

    Siinä joka kerta kun syyllistetään mies esim. "tee jotain" pitää hakea toisen näkökannan vastine "kuinka sinä sitten hoitaisit nämä jutut" kerro, perustele, keksi ratkaisu, älä vain syyllistä.

    Toimii siviilielämässäkin hiton hyvin, vaikka hammasta purren, kysy, pyydä perusteita. Ja muista kertoa miltä sinusta tuntuu! Älä vain syyllistä ITSEKÄÄN.
    Hitto mitä keskusteluja se aiheuttaa ja tuntuu hyvältä "sydänkypärä" päälläkin.

    Yhtä oikeata asiaa ei ole, ei piru vie parisuhteessakaan.

    Äänestä

  • Kolmonen kirjoitti:

    Olipa muutama mainio vastine hyvään aloitukseen. Itse, tosin avioeroni jälkeen vasta, aloin käyttää menetelmää "olenko muka niin erilainen kuin sinä".

    Siinä joka kerta kun syyllistetään mies esim. "tee jotain" pitää hakea toisen näkökannan vastine "kuinka sinä sitten hoitaisit nämä jutut" kerro, perustele, keksi ratkaisu, älä vain syyllistä.

    Toimii siviilielämässäkin hiton hyvin, vaikka hammasta purren, kysy, pyydä perusteita. Ja muista kertoa miltä sinusta tuntuu! Älä vain syyllistä ITSEKÄÄN.
    Hitto mitä keskusteluja se aiheuttaa ja tuntuu hyvältä "sydänkypärä" päälläkin.

    Yhtä oikeata asiaa ei ole, ei piru vie parisuhteessakaan.

    Ihan oikein, kuka tahansa osaa tehdä asian oikein.
    Sitä vaan ei tarvitse tehdä samalla tavalla kuin muut. Ottaa vaan aikaa, siis elämänkokemusta, että tajuaa tämän seikan.
    Tämä pätee kaikkialla.

    Äänestä

aviovaimo, joka töistä tullessa heitti kassin lattialle ja alkoi valittaa kuinka töissä on väsyttävää ja kotonakin aina epäsiistiä. Poikamme 13 v sanoi, että ainahan sinä äiti valitit. Niin ja pihtasin seksi. Miksi sitten käyttäydyin näin tyhmästi - jos saan uuden mahdollisuuden jonkun toisen kanssa en koskaan tee näitä virheitä! Ja haluan keskustella ajoissa kummankin toiveista. Exän sitten ajoin toisen naisen syliin ja erohan siitä tuli, tuskallinen ja vaikea. Exän mielestä en häntä koskaan arvostanut...niin en kait sitten...On raskasta ottaa kaikki syyt omille niskoilleni tästä eikä syy ollut vain minussa. Kuitenkin neuvon toisia vaimoja huomioimaan puolisoitaan. Vielä monella on siihen mahdollisuus mitä minulla ei enää ole...

Äänestä
  • Todella mahtavaa. Onnittelut niille Naisille, jotka ovat oivaltaneet omat virheensä. Olen oikeasti iloinen teidän puolestanne. Teillä on nyt kaksi mahdollisuutta:

    1) Jatkaa paremmin nykyisen puolison kanssa.
    2) Jos se ei onnistu, niin sitten mahdollisen seuraavan puolison kanssa menee varmasti paljon paremmin.

    Toivoisin että tuhannet naiset lukisivat tämän viestiketjun, ja miettisivät, että mikä on todella tärkeää....

    hyvää jatkoa kaikille

    Äänestä

  • Juha kirjoitti:

    Todella mahtavaa. Onnittelut niille Naisille, jotka ovat oivaltaneet omat virheensä. Olen oikeasti iloinen teidän puolestanne. Teillä on nyt kaksi mahdollisuutta:

    1) Jatkaa paremmin nykyisen puolison kanssa.
    2) Jos se ei onnistu, niin sitten mahdollisen seuraavan puolison kanssa menee varmasti paljon paremmin.

    Toivoisin että tuhannet naiset lukisivat tämän viestiketjun, ja miettisivät, että mikä on todella tärkeää....

    hyvää jatkoa kaikille

    ........narisee ja perkeleesti! Eipä taas tarvi yleistää vaan naiset.......

    Äänestä

  • reetta kirjoitti:

    ........narisee ja perkeleesti! Eipä taas tarvi yleistää vaan naiset.......

    Hei Reetta

    Tottakai miehehtkin narisee. Kumpikaan ei saisi tehdä tätä. Kamalinta on, jos jompikumpi narisee ja toinen ottaa aina vastaan.

    Tuossa alussa oli muutaman naisen "ahaa-elämys", jossa he totesivat omat virheensä (ihan sama pätee miehiin) ja sitten he aloittavat uudenlaisen käyttäytymisen. Tämä on mahtava ahaa-elämys. Ota toinen huomioon, rakasta, kaikki alkaa olla heti paremiin. Ja tämä koskee yhtä lailla miehiä ja naisia.

    Anteeksi, kun sanoin että "toivottavasti naiset lukevat tämän. Oikeasti olisi pitänyt sanoa, että toivottavasti sekä naiset että miehet lukevat tämän, ja ajattelevat.

    Tärkeää on myös, että kun toinen muuttaa käyttäytymistä, niin HETI toinen antaa palautetta ja tulee vähän vastaaan. Näin suhden voi korjaantua.

    Äänestä

  • Juha kirjoitti:

    Hei Reetta

    Tottakai miehehtkin narisee. Kumpikaan ei saisi tehdä tätä. Kamalinta on, jos jompikumpi narisee ja toinen ottaa aina vastaan.

    Tuossa alussa oli muutaman naisen "ahaa-elämys", jossa he totesivat omat virheensä (ihan sama pätee miehiin) ja sitten he aloittavat uudenlaisen käyttäytymisen. Tämä on mahtava ahaa-elämys. Ota toinen huomioon, rakasta, kaikki alkaa olla heti paremiin. Ja tämä koskee yhtä lailla miehiä ja naisia.

    Anteeksi, kun sanoin että "toivottavasti naiset lukevat tämän. Oikeasti olisi pitänyt sanoa, että toivottavasti sekä naiset että miehet lukevat tämän, ja ajattelevat.

    Tärkeää on myös, että kun toinen muuttaa käyttäytymistä, niin HETI toinen antaa palautetta ja tulee vähän vastaaan. Näin suhden voi korjaantua.

    Ihmistyyppi se on, joka narisee, se ainainen valittaja, sketsiohjelmien vakiohahmo. Voi olla nainen tai mies.
    Toki vika on myös siinä osapuolessa, joka ottaa kaiken vastaan, mutta hänellä on myös oikeutensa.

    Toista ihmistä ei voi muuttaa, voi vain itse muuttaa itsensä, jos haluaa.
    Kun toinen muuttuu, niin jos hän tekee sen itse oma-aloitteisesti, niin se on hienoa.
    Mutta jos toisen pyynnöstä/halusta/painostuksesta muuttaa itseänsä, niin se ei voi toimia jatkossa.

    Äänestä

......siis tuo sinun kirjoituksesi.
Meillä se on ollut jo kolme vuotta mies jonka naama näyttää ruttuturvalta. Vaikeaa on , joka ikinen päivä kuunnella sitä marinaa. Mitä olen tehnyt, jättänyt tekemättä ja minkä olen tehnyt täysin väärin. Kitinä saadaan aikaiseksi vaikka roskapussista jonka olen jättänyt viemättä roskiin. Aivan kuin siihen haettaisiin syy miksi voisi taas alkaa rutista. Jos rutinaa ei esiinny, on tilalla mykkäkoulu, joka saattaa kestää viikonkin. Herralta asiaa kun tiedustelee mikä on puhumattomuuden syynä?....ei kuulemma mikään! On siis aivan normaalia olla puhumatta viikon.Sinun tilanteessasi on kuitenkin plussaa , että olet jopa rouvan saanut perheneuvolaan. Meillä tämäkään ei toimi, herra ei nääs tarvii mitään apua.. tai koko perhe.
Tilannetta pyrin ymmärtämään, kompensoimaan, kuuntelemaan vaiti kaksivuotta.Mielestäni olen ollut superkiltti.Jos rutina ei minuun ns. tehoa herra ottaa kayttöön pihtaus menetelmän. Nyt minun mittakaavani on tullut täyteen tota aikuisen miehen oikuttelua! Sanon jopa vastaan, saatan korottaa ääntäni , kun syytökset minua kohtaa nousevat liian koviksi. Kuitenkin kun rutina piiri laajenee ja kohteeksi on joutunut jo lapset...en sulata tätä hommaa enää.Ystäväni eivät poikkea enää luokseni jos tietävät mieheni olevan kotona.
Haluan vain , että minua kohdellaan ihmisenä ja haluan keskustella kaikista asioista. Hellyyttä ja muuta parisuhteeseen kuuluuvaa en voi enkä haluakkaan ottaa enää vastaan. Seuraava päivä voi olla taas täyttä vittuilua.
Aivoja ei tyhjätä, kuin tietokoneen muistia!
Ja älkää sanoko; yritä keskustella , purkaa tilannetta, sanon , että yritetty on!!!!!!!!!
Mikään keino ei taida auttaa, ero on edessä.
vai?????

Äänestä
  • Muistin tyhjäys voisi olla ratkaisu, mutta kun se ei ole mahdollista. Voisi aloittaa nyt alusta,
    ilman historiaa, mutta en siihen nyt kykene.
    Aina pystyn palauttamaan jonkun tilanteen mieleen, josta on ikävä muisto.

    Parisuhde toimii kun vaan jaksan, mutta kun en jaksa, niin taas tökkii. Tiedän miten tehdään kiva ilta ja silloin on mukavaa. Itse näen unta minulle järjestetystä kynttiläillallisesta.

    Se olisikin hienoa, jos kiukuttelisi töiden jälkeen, siihen olisi syy, mutta kun ei käy töissä, vaan nauttii täysillä "eduistaan" kotona.
    Toisaalta en tarvitsi kuin aidon tunnustuksen, siitä mitä olen hänelle antanut ja suonut naisena.

    Mun mielestä mikään uhkailu ei kuulu parisuhteeseen (mä lähden ellet...), vaan siinä pitää voida olla aidosti. On aivan liian helppoa paeta toisen naisen luokse, vaan ensin pitää selvittää välit itsensä kanssa. Pelko on hyvä motivoimaan, mutta väärä konsti parisuhteessa.

    Tosiaankaan keskustelu ei paljoa auta, tosin se selvittää sen onko kyse tahallisesta vai tahattomasta toiminnasta, kun kumpikin kertoo miten asiat näkee omalta puoleltaan.

    Voimia kaikille teille,
    itse olen nyt päätökseni tehnyt.

    Äänestä

  • Just kirjoitti:

    Muistin tyhjäys voisi olla ratkaisu, mutta kun se ei ole mahdollista. Voisi aloittaa nyt alusta,
    ilman historiaa, mutta en siihen nyt kykene.
    Aina pystyn palauttamaan jonkun tilanteen mieleen, josta on ikävä muisto.

    Parisuhde toimii kun vaan jaksan, mutta kun en jaksa, niin taas tökkii. Tiedän miten tehdään kiva ilta ja silloin on mukavaa. Itse näen unta minulle järjestetystä kynttiläillallisesta.

    Se olisikin hienoa, jos kiukuttelisi töiden jälkeen, siihen olisi syy, mutta kun ei käy töissä, vaan nauttii täysillä "eduistaan" kotona.
    Toisaalta en tarvitsi kuin aidon tunnustuksen, siitä mitä olen hänelle antanut ja suonut naisena.

    Mun mielestä mikään uhkailu ei kuulu parisuhteeseen (mä lähden ellet...), vaan siinä pitää voida olla aidosti. On aivan liian helppoa paeta toisen naisen luokse, vaan ensin pitää selvittää välit itsensä kanssa. Pelko on hyvä motivoimaan, mutta väärä konsti parisuhteessa.

    Tosiaankaan keskustelu ei paljoa auta, tosin se selvittää sen onko kyse tahallisesta vai tahattomasta toiminnasta, kun kumpikin kertoo miten asiat näkee omalta puoleltaan.

    Voimia kaikille teille,
    itse olen nyt päätökseni tehnyt.

    olen lukenut mielenkiinnolla näitä viestejä. Meillä se on mies, joka jatkuvasti valittaa.Mieheni on 52-vuotias armeijasta eläkkeellä ja päällä jatkuva kitinä. Aamu alkaa usein siitä, että Helsingin Sanomat on lukemiseni jäljiltä huonosti taiteltu ja ylipäänsä en osaa mitään tehdä kuulemma oikein. Kuulen jankutusta kauan sitten tapahtuneista jutuista, jotka liittyvät lähinnä kodin hoitoon. Kuitenkin siivoan, pesen pyykit, mankeloin ja hoidan ison pihamme työni ohella yksin. Väsymystäni en saa valittaa, vaan kysymys on mieheni mukaan vääristä valinnoista. Mieheni nukkuun pitkään aamuisin ( koska kotona) ja lisäksi iltapäiväunet . Apua en saa häneltä kuin monen rukoilun jälkeen, viimeksi toissa sunnuntaina olimme menossa ( monen viikon pyyntöjen jälkeen) yhdessä hoitamaan ns. miesten hommia. Tulin vahingossa sanoneeksi eräästä muusta korjausta vaativasta asiasta. Mieheni suuttui niin, että jätti kaikki hommat siltä päivältä tekemättä. Mieheni on lähes jatkuvasti huonolla tuulella kotona, tuttavamme pitävät häntä lupsaakkana ja aina hyväntuulisena miehenä. Voi tietysti olla, että en ole osannut tukea häntä riittävästi, mutta mielestäni olen kuitenkin antanut hänelle aika paljon, maksan suurimman osan perheemme menoista ja hän saa viettää päivänsä lähes miten haluaa. Ainakaan töissä hänen ei tarvitse käydä. Minä lasken mihin rahamme riittävät. Joskus olen niin väsynyt kiukuttelusta, että huudan . Mutta sitäkään ei saisi tehdä. Sanokaa mitä minä tekisin ?

    Äänestä

  • ruttuturvan vaimo kirjoitti:

    olen lukenut mielenkiinnolla näitä viestejä. Meillä se on mies, joka jatkuvasti valittaa.Mieheni on 52-vuotias armeijasta eläkkeellä ja päällä jatkuva kitinä. Aamu alkaa usein siitä, että Helsingin Sanomat on lukemiseni jäljiltä huonosti taiteltu ja ylipäänsä en osaa mitään tehdä kuulemma oikein. Kuulen jankutusta kauan sitten tapahtuneista jutuista, jotka liittyvät lähinnä kodin hoitoon. Kuitenkin siivoan, pesen pyykit, mankeloin ja hoidan ison pihamme työni ohella yksin. Väsymystäni en saa valittaa, vaan kysymys on mieheni mukaan vääristä valinnoista. Mieheni nukkuun pitkään aamuisin ( koska kotona) ja lisäksi iltapäiväunet . Apua en saa häneltä kuin monen rukoilun jälkeen, viimeksi toissa sunnuntaina olimme menossa ( monen viikon pyyntöjen jälkeen) yhdessä hoitamaan ns. miesten hommia. Tulin vahingossa sanoneeksi eräästä muusta korjausta vaativasta asiasta. Mieheni suuttui niin, että jätti kaikki hommat siltä päivältä tekemättä. Mieheni on lähes jatkuvasti huonolla tuulella kotona, tuttavamme pitävät häntä lupsaakkana ja aina hyväntuulisena miehenä. Voi tietysti olla, että en ole osannut tukea häntä riittävästi, mutta mielestäni olen kuitenkin antanut hänelle aika paljon, maksan suurimman osan perheemme menoista ja hän saa viettää päivänsä lähes miten haluaa. Ainakaan töissä hänen ei tarvitse käydä. Minä lasken mihin rahamme riittävät. Joskus olen niin väsynyt kiukuttelusta, että huudan . Mutta sitäkään ei saisi tehdä. Sanokaa mitä minä tekisin ?

    Taitaa se miehes olla viidenkympin kriisissä.Miehilläkin on vaidevuosityyppisiä oireita.Anna joskus hänelle kehuja.Keskustele asiasta.Hän voi kotona ollessaan kokea yksinäisyyttä.Meidän naisten pitäisi antaa miehille hellyyttä, eikä aina odottaa ensin sitä miehiltä.Parempaa jatkoa sinulle!

    Äänestä

  • ruttuturvan vaimo kirjoitti:

    olen lukenut mielenkiinnolla näitä viestejä. Meillä se on mies, joka jatkuvasti valittaa.Mieheni on 52-vuotias armeijasta eläkkeellä ja päällä jatkuva kitinä. Aamu alkaa usein siitä, että Helsingin Sanomat on lukemiseni jäljiltä huonosti taiteltu ja ylipäänsä en osaa mitään tehdä kuulemma oikein. Kuulen jankutusta kauan sitten tapahtuneista jutuista, jotka liittyvät lähinnä kodin hoitoon. Kuitenkin siivoan, pesen pyykit, mankeloin ja hoidan ison pihamme työni ohella yksin. Väsymystäni en saa valittaa, vaan kysymys on mieheni mukaan vääristä valinnoista. Mieheni nukkuun pitkään aamuisin ( koska kotona) ja lisäksi iltapäiväunet . Apua en saa häneltä kuin monen rukoilun jälkeen, viimeksi toissa sunnuntaina olimme menossa ( monen viikon pyyntöjen jälkeen) yhdessä hoitamaan ns. miesten hommia. Tulin vahingossa sanoneeksi eräästä muusta korjausta vaativasta asiasta. Mieheni suuttui niin, että jätti kaikki hommat siltä päivältä tekemättä. Mieheni on lähes jatkuvasti huonolla tuulella kotona, tuttavamme pitävät häntä lupsaakkana ja aina hyväntuulisena miehenä. Voi tietysti olla, että en ole osannut tukea häntä riittävästi, mutta mielestäni olen kuitenkin antanut hänelle aika paljon, maksan suurimman osan perheemme menoista ja hän saa viettää päivänsä lähes miten haluaa. Ainakaan töissä hänen ei tarvitse käydä. Minä lasken mihin rahamme riittävät. Joskus olen niin väsynyt kiukuttelusta, että huudan . Mutta sitäkään ei saisi tehdä. Sanokaa mitä minä tekisin ?

    Myös minun mieheni on armeijasta eläkkeellä, ollut alle 10 vuotta. Tekee kyllä kotihommia, mutta on muuten jotenkin jämähtänyt, ei ole ollut kiinnostunut hakeutumaan mihinkään töihin tai opiskelemaan. Itse olen vireä ja aktiivinen,häntä ei kiinnosta mikään uusi.

    Avioliiton alkuaikoina "koulutti" minua, saattoi herättää uniltakin jos olin jättänyt jotain levälleen. Riidellessä en saanut purkaa itseäni kiroillen koska se kuulemma loukkasi häntä henkilökohtaisesti ja ilmeisesti yritin nousta hänen "yläpuolelleen". Samasta syystä en saanut huutaa ja korottaa ääntäni. Heti kysyi, että yritinkö muka jotenkin pelästyttää häntä. Pura siinä sitten tunteitasi, kun mikään normaali keino ei ole sallittu oman ahdistuksen lievittämiseksi! Sitten kun nätisti selitin jotain, ei ilmeisesti järki riittänyt ymmärtämään vaan jankkasi samaa niin kauan, että lopulta pimahdin ja sanoin rumasti! No niitä sitten muistellaan aina tilaisuuden tullen. Vieläkin on samanlaista,mutta nykyisin jo päästelen ärräpäitä. Näin jälkikäteen on uskomatonta, etten sinäkään ole aiemmin saanut tehdä. Mielestäni kyllä se, että sanon "voi saatanan saatana" ei ole niin henkilökohtainen loukkaus, vaan lähinnä oman ahdistuksen purkamista. Ihan toisenlaiset sanat loukkaavat paljon enemmän.

    Äänestä

Meilläon maristu vuosikausia. Aikansa kuunneltuani kerron,että miksi tein tai sanoin niin. Rakas vaimoni on joka kerta aloittanut, ja myös myöntää sen, mutta ei kuitenkaan koe olevansa syyllinen! Nainen saa puhua mitä sylki suuhun tuo, ja tehdä mitä huvittaa ja miehen on vain kestettävä kuin mies. Et saa vastata jotain "katsopa peiliin"- tyyliin.
Pihtaamistakin hän on harrastanut vuosia, eikäsiitä saa valittaa. Muuten olet hirviö ja julmuri. "Minulla nyt ei vain ole sellainen olo!" Montas vuotta te yleensä ootatte sitä oikeaa oloa?

Äänestä
  • Montas vuotta teillä...
    no, aloitteita oon tehnyt pitkin viikkoa ja pakithan sieltä on tullut; tärkeämpää tekemistä on ollut. Tänään on Ukko kiukutellut aamusta asti, en tiedä miksi, on ollut todella rasittavaa, oon venyttänyt pinnaa. Illalla alkoi sitten pinna venymään ääriasentoon ja menin sitten kysymään että josko tän sais lopetettua ja rauhan maahan, ihan millä keinoin vaan, pliis ja kiitos. "Mikä sulla on", jne jne. "Ei mikään", kunhan on huono päivä ja kiukuttaa, mitä siinä huudat(?), jännä että pysytn huutamaan ihan rauhallisella puheäänellä. Aloin sitten järkkäämään että aluksi eri makuuhuoneet ja sitten eri asunnot kerta tämä ei tästä oikene, niin siten tulee halipusi, anteeksi että kiukuttelin???? Outoa!!! Minusta toisen pinnaa ei saisi turhaan venytellä, aikuiset ihmiset ei tee sellaista, eivät rasita toista tahallaan. Elämä on muutenkin rankkaa.

    Äänestä

  • fiona kirjoitti:

    Montas vuotta teillä...
    no, aloitteita oon tehnyt pitkin viikkoa ja pakithan sieltä on tullut; tärkeämpää tekemistä on ollut. Tänään on Ukko kiukutellut aamusta asti, en tiedä miksi, on ollut todella rasittavaa, oon venyttänyt pinnaa. Illalla alkoi sitten pinna venymään ääriasentoon ja menin sitten kysymään että josko tän sais lopetettua ja rauhan maahan, ihan millä keinoin vaan, pliis ja kiitos. "Mikä sulla on", jne jne. "Ei mikään", kunhan on huono päivä ja kiukuttaa, mitä siinä huudat(?), jännä että pysytn huutamaan ihan rauhallisella puheäänellä. Aloin sitten järkkäämään että aluksi eri makuuhuoneet ja sitten eri asunnot kerta tämä ei tästä oikene, niin siten tulee halipusi, anteeksi että kiukuttelin???? Outoa!!! Minusta toisen pinnaa ei saisi turhaan venytellä, aikuiset ihmiset ei tee sellaista, eivät rasita toista tahallaan. Elämä on muutenkin rankkaa.

    sen mitä tekee toiselle ja miten toinen sen kokee. Se on se pointti, kiukutella saa ja pitää välillä purkaakin huutamalla. Mutta jos missään ei ole mitään hyvää, siis ei tule kehun kehua vaan aina lisää vaatimuksia tästä ja tuosta jne. Eihän semmosta kestä kukaan.
    Kyllä mä nyt ymmärrän miksi jeppe juo ja sen seuraukset. Siksi onkin parempi pelastaa ensin itsensä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Just kirjoitti:

Voiko se olla edes nykypäivänä mahdollista ?
Toissapäivän kun kattelin ja kuuntelin taas rva ruttuturvan valituksia ja moitteita, niin sitten eilen niistä väsyneenä kiukuttelin sitten itsekin jostain pikkujutusta.
Tästä seurasi sitten hauskaa.

Illalla järjestettiin jo kriisipalaveria, että nyt on mies taas sekaisin kun kiukuttelee.
Piti oikein selittää, että miksi kiukuttelen ja vastaukseksi ei riittänyt pelkkä väsymys.
Annas olla kun kysyin rva ruttuturvan äksyilystä, mitä ne mulle kuuluu.

Eikä tämä ollut eka kerta 15v. taipaleella, mutta nyt olen täynnä sitä itteensä.
Toinen on kuin pikkutyttö, joka kiukuttelee kuin yhteiset lapsemme.

Kenelle mun pitää sanoo, että oon väsynyt.
Lääkäri ei oo vastaus, koska syön jo seronilia.

Perheneuvolassakin kyllä kuunnellaan sujuvasti ja
sitten tuomitaan ääneen siitä kun olen kutsunut häntä eräällä eläimen nimellä.
Viis siitä mitä mä oon kokenut.

Tämä loskainen päivä on kuitenkin oikea hetki tehdä se ratkaisu !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu