Moi!!
Oon hakenu yhtävaltion vakivirkaa, mut onks sellasta
mahollista saada, kun niillä on kuulemma hakija myös
talon sisältä ?? Mitkä on ulkopuolisen hakijan mahikset ????
Oon hakenu yhtävaltion vakivirkaa, mut onks sellasta
mahollista saada, kun niillä on kuulemma hakija myös
talon sisältä ?? Mitkä on ulkopuolisen hakijan mahikset ????
Vastaukset 4
Vanhimmat
valtion viroissa haku perustuu pärstäkertoimeen, aika usein
... asia menee miin, että yksityinen puoli ei ota valtion tai kuntien virkamiehiä, koska a) nämä eivät yleensä osaa mitään, mitä teollisuus tarvitsee, b) näiden työmotivaatio ja joustavuus on toiselta vuuosisadalta kuin nykyään tarvittu.
Julkiselle puolelle ei taas juuri pääse, jos ei ole kokemusta julkishallinnosta, eli suomeksi osaa seikkailla byrokaratian ja -kraattien viidakoissa.
Kummallakin puolella valitaan mieluummin organisaation sisältä, koska saadaan taloon jo perehtynyt tekijä, sisäistä urakiertoa ja uusia rakenteita samalla käyttöön.
Ulkopuolisia otetaan, mikäli omassa talossa ei ole osaamista riittävästi, halutaan muutoksia ja uusia ajatuksia.
Yleisesi siis tekijät ovat suurimmaksi osaksi olemassa ja tiedossa, mutta etenkin julkisella puolella ne on laitettu siltikin hakuun. Julkisella puolella lisäksi harvemmin tarvitaan uusia ajatuksia ja uudistumista, vaikka juhlapuheet sanovat mitä sanovat.
Kummallakin puolella lisäksi luonnollisesti oraganisaatiota ja tekijöitä uudelleenryhmitellään niin, että mikäli työvajetta sen jälkeen edelleen on, se generoituu organisaation alapäähän, jossa sen voi korvata esim. harjoittelijoilla.
Itse olen ollut yksityisellä ja julkisella, ja julkisen puolen hommsita tykkään sata kertaa enemmän. Yksityisellä ei tarjottu oikein mitään etenemis/kehittymismahdollisuuksia, vaan samaa jankutusta päivästä toiseen. Siirryin julkiselle ja elämäni muuttui melkein kertaheitolla - palkkani tippui selvästi - nyt tosin tullut jo takaisin, mutta miten innovatiivista. Joka päivä huomaa oppineensa uutta: saa tutkia, etsiä, keksiä , löytää, selvittää - julkisen puolen homma sopii mulle kuin nappi silmään. Olen tutkija luonne, varsinainen vainukoira, ehkä työnarkomaani, mutta ilman nyk. työtäni varmasti kuihtuisin. Elämässäni moni asia on mennyt pieleen, mutta tämä työ on ollut onnenpotku. Joka päivä töistä lähtiessäni huomaan löytäneeni pienen lapsen sisältäni. Kaverit ja harrastukset ovat myös jees, mutta työni on intohimoni. Ok. kaikki on asenteesta kiinni ja luonteesta. Itselle esim. käsityöammatit eivät sopisi lainkaan, vaan aina odotan, että milloin pääsen pois, mutta kyllä jokaiselle jokin sopiva juttu löytyy.
...teet työpaikallasi käytännössä päivät pitkät jotakin muuta kuin töitä ?