Kun tuossa alempana kyseltiin, "miksette halua seurustella", niin kysytäänpä toisin päin.
Eli
Mitä hyötyä seurustelusta?
Miksi pitäisi yrittää muuttaa itseänsä, jonkun "parisuhteen" mahdollistamiseksi?
Miksi pitäisi luopua sinkkuuden eduista ja omasta vapaudesta?
Miksi pitäisi aina tehdä kompromisseja?
Jotainhan hyvää parisuhteessa on oltava, koska se niinkin suosittua näyttää olevan. Kertokaa nyt joitain syitä, miksi minunkin pitäisi yrittää päästä eroon "fobioistani":) ja (yrittää) pariutua? Lähinnä tulee mieleen taloudelliset syyt, asumiskustannusten jakaminen jne. Mutta toisaalta naisilla on (yleensä) ns. kalliimpi maku, jolloin kokonaisuus saattaakin kääntyä negatiivisen puolelle. Myös ruokatarvikkeet ovat useimmiten halvempia hieman isommissa pakkauksissa, mutta toisaalta naisethan syövätkin niin vähän, ettei suuria säästöjä taida sieltäkään löytyä.
Niillä, jotka jostain kumman syystä haluavat saada lapsia, on parisuhde tietenkin luonnollinen valinta. Mutta entäs me muut, joilla ei ole mitään tarvetta jälkikasvulle? Mitä seurustelu antaa meille?
Eli
Mitä hyötyä seurustelusta?
Miksi pitäisi yrittää muuttaa itseänsä, jonkun "parisuhteen" mahdollistamiseksi?
Miksi pitäisi luopua sinkkuuden eduista ja omasta vapaudesta?
Miksi pitäisi aina tehdä kompromisseja?
Jotainhan hyvää parisuhteessa on oltava, koska se niinkin suosittua näyttää olevan. Kertokaa nyt joitain syitä, miksi minunkin pitäisi yrittää päästä eroon "fobioistani":) ja (yrittää) pariutua? Lähinnä tulee mieleen taloudelliset syyt, asumiskustannusten jakaminen jne. Mutta toisaalta naisilla on (yleensä) ns. kalliimpi maku, jolloin kokonaisuus saattaakin kääntyä negatiivisen puolelle. Myös ruokatarvikkeet ovat useimmiten halvempia hieman isommissa pakkauksissa, mutta toisaalta naisethan syövätkin niin vähän, ettei suuria säästöjä taida sieltäkään löytyä.
Niillä, jotka jostain kumman syystä haluavat saada lapsia, on parisuhde tietenkin luonnollinen valinta. Mutta entäs me muut, joilla ei ole mitään tarvetta jälkikasvulle? Mitä seurustelu antaa meille?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Mitä seurustelu antaa meille? "
Ei se seurustelu välttämättä annakaan, mutta rakkaus antaa. Kun ihastut ja rakastut johonkin, niin se on rakkaus joka pitää yhdessä. Seurustelu on vain nimitys sille.
Itsenäisiä ihmisiä tässä ollaan. Ei seurustelu vie liikaa vapautta pois. Rakkaus on voima, joka saa sinut ehkä menemään mielummin rakkaan ihmisen syliin kuin kavereiden kanssa kaljalle. Ei se ole vapauden menettämistä vaan sydämen johdatusta.
Kompromissitkin syntyvät rakkauden voimalla. Yksinkertaisesti haluaa rakastamalleen ihmiselle hyvää ja päättää asioista myös toisen mielipidettä kuunnellen. Ei sitä edes huomaa, että niin tekee, koska sen tekee tunteella.
Tietty kaljalla yms. pitää käydä välillä ja toinen ei saa olla liian sitova. Mutta silloin se ei enää olekaan onnellinen suhde.
Rakkaan kanssa voi jakaa onnelliset hetket, seksin, postiluukusta tulevat laskut ja puolittaa surut ja siivoomiseen käytettävän oman ajan ;)
Puhumattakaan oikeesti mahtavasta seksistä, hellyydestä, suudelmista, haleista, kädestäpitämisestä, välittämisestä, juttuseurasta, matkaseurasta ym.
Kyllä oma rakas ihminen on sellanen juttu että oksat pois :).
Kiitos vastauksesta!
Olisin kylläkin toivonut jotain konkreettisempaa, kuin tämä "rakkaus". Jotenkin mulla on sellainen käsitys, että tämä Rakkaus on vähän samanlainen taruolento, kuin Joulupukki tai Jumala. Eli, jos uskoo siihen, niin se tuntuu todelliselta. Mutta jos ei usko (tai ei ole itse kokenut), niin se vaikuttaa "hurahtaneiden" höpinöiltä.
Tai sitten toiset ihmiset vain jotenkin rakastuvat helpommin kuin toiset. Ja sitten on vielä tämä kolmas ryhmä, joka ei osaa rakastua ollenkaan. Tähän kolmosryhmään ainakin itse koen kuuluvani, sillä en ainakaan muista olleeni koskaan rakastunut. Joitakin "ihastumisia" joskus muinoin kouluaikoina oli, mutta ne pistän nuoruuden piikkiin.
noin mäkin haluaisin elää, ja tuntea... mutta miksei haaveet käy toteen?
Hienosti puhuttu.
Minä ainakaan ei halua jotain täysin yhdentekevää ukkoa kuorsaamaan viereeni ja sotkemaan paikkoja, valtaamaan sohvaan jonkun urheilun takia ja tuomaan vielä äänekkäitä sotkevia kavereitaan häiriöksi ja passattavaksi. Ei kiitos seurustelulle.
En mäkään halua mitään täysin yhdentekevää akkaa, varastamaan peiton, piilottamaan tavarat muka siivoamalla, tuijottamaan kaiket illat jotain hemmetin salattuja eläimiä ja vielä ompeluseurat sun muut juorukerhot. Huhhuh. ;-)
En ainakaan, ennenkuin joku kertoo yhdenkin hyvän syyn.