Globaali talouskriisi ei ole jättänyt Venäjääkään rauhaan. Maa on käymistilassa, kun ruplan arvo suhteessa dollariin laskee, työttömyys lisääntyy ja pinnan alla kuplii. Finanssikriisi työntää lonkeronsa myös reaalitalouteen aivan kuten länsimaissakin.
"Maatushka ei enää katso pakkasmittarin lukemia, vaan sitä, mikä on öljyn hinta ja dollarin kurssi", toteaa Turun kauppakorkeakoulun Venäjän kaupan professori Kari Liuhto,41.
"Työttömyys alkaa kasvaa keväällä 2009. Huhtikuussa saamme ensimmäisen vuosineljänneksen talousnumerot ja silloin näemme, mikä on Venäjän sukelluksen syvyys. Venäjälläkin vuodesta 2009 tulee hyvin vaikea."
Hänen mukaansa näemme Venäjällä lähiaikoina suuria yritysjärjestelyitä. Yritykset ovat lainanneet suuria summia ulkomailta. Samaan aikaan ruplan arvo on heikentynyt lähes 40 prosenttia. Liuhdon mukaan devalvoituminen voi vielä jatkua.
Venäjällä oli suuri, noin 600 miljardin ruplan valuuttavaranto, jota on syöty kokoa ajan. Nyt valuuttavaranto lähestyy 350 miljardia dollaria eli pian puolet on syöty.
Yksistään tammikuussa ruplan arvon puolustamiseen hupeni 40 miljardia dollaria. Jos sama vauhti jatkuu, yhdeksän kuukauden kuluttua valuuttavaranto on syöty.
Valtion varanto on huvennut, kun siitä on ruplan tukiostojen lisäksi tuettu oligarkkeja, jotka ovat saaneet Venäjän valtiolta edullista lainaa yhtiöidensä pelastamiseen. Esimerkiksi oligarkki Oleg Deripaska kuuluu tuen saajiin. Hän hallitsee Venäjän alumiiniteollisuutta.
Valtio voi vaatia
myös äänivaltaa
"Nyt voi tulla uusi kansallistamisaalto ja esimerkiksi metalliteollisuutta voidaan ryhmitellä Norilsk Nickelin ympärille. Valtio ei enää annakaan hyväntahtoisesti lainaa ilman ehtoja, vaan haluaa myös äänivaltaa lainojensa vastineeksi", pohtii Liuhto.
Jos uusi kansallistamisaalto tulee, on vaarana, että ulkomaalaisille investoijille ei jää mitään merkittävää teollisuudenalaa. "Kaasu on aina ollut venäläisten hallussa, öljy on otettu takaisin venäläisille ja tuleeko nyt metalliteollisuuden vuoro?"
Venäjän sähköntuotanto on yksityistetty 14 osaan, joista viisi meni ulkomaiseen omistukseen, joukossa suomalainen valtioenemmistöinen Fortum. Fortumin investoinnit Venäjälle maksoivat lähes kolme miljardia euroa.
Liuhdon mukaan jonkinlainen pelko on, että Venäjä voi ottaa myös sähköntuotantosektorin tiukempaan valvontaansa. "Venäjän ylin poliittinen johto voi vedota talouskriisiin ja siten hidastaa sähkömarkkinoiden liberalisointia. Monet sähköntuotantolaitokset toimivat kaasulla, mikä on kokonaan valtion vallassa."
"Kansallishenkinen kapitalismi nostaa päätään Venäjällä. "Ulkomaiset investoijat saavat tulla maahan ja saavat korjata teollisuutta, mutta sitten venäläiset tekevät tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä, ei ainakaan helposti", arvioi Liuhto.
Fortumia suojaa Liuhdon mukaan se, että maassa toimii myös saksalaisia sähköntuottajia. E.ON on Venäjällä yhtä suuri investointi kuin Fortumilla, mutta E.ON on liki 20 kertaa isompi kuin Fortum.
Suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole menneet Venäjälle. Siellä valtio omistaa puusta 96 prosenttia ja loppuosa on alueiden omistuksessa. "Paperitehdas ilman turvattua puuhuoltoa on arvoton", muistuttaa Liuhto.
Venäjä riippuvainen
viennin kehityksestä
Venäjän viennistä 80 prosenttia on raaka-aineita, joista öljyn ja kaasun osuus on yli 65 prosenttia. "Hyvin huolestuttavaa, että vuodesta 1991 eli Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien öljyn ja kaasun osuus viennistä ei ole muuttunut, vaan säilynyt hyvin korkealla tasolla. Venäjä ei ole pystynyt toteuttamaan kaivattua talousreformia", sanoo Liuhto.
Venäjä haluaisi hänen mukaansa kehittää talouttaan kilpailukyiseksi. "Kilpailukykyä ei kuitenkaan saada ilman todellista kilpailua ja sitä Venäjän taloudessa ei ole. Venäjän media, erityisesti televisio, on Kremlin tiukassa kontrollissa. Vaikea nähdä, miten demokratisoitumiskehitys Venäjällä voisi aidosti mennä eteenpäin. Kaikki vallan valvontamekanismit , media ja oppositio, on maassa tuhottu."
Venäläispankit ovat saaneet valtiolta tukirahaa, mutta Liuhdon mukaan pankit ovat vieneet saamansa rahat heti maasta ulos. "Mitä enemmän Venäjän valtio on mukana talouselämässä, sitä tehottomampaa se näyttää olevan."
"Maatushka ei enää katso pakkasmittarin lukemia, vaan sitä, mikä on öljyn hinta ja dollarin kurssi", toteaa Turun kauppakorkeakoulun Venäjän kaupan professori Kari Liuhto,41.
"Työttömyys alkaa kasvaa keväällä 2009. Huhtikuussa saamme ensimmäisen vuosineljänneksen talousnumerot ja silloin näemme, mikä on Venäjän sukelluksen syvyys. Venäjälläkin vuodesta 2009 tulee hyvin vaikea."
Hänen mukaansa näemme Venäjällä lähiaikoina suuria yritysjärjestelyitä. Yritykset ovat lainanneet suuria summia ulkomailta. Samaan aikaan ruplan arvo on heikentynyt lähes 40 prosenttia. Liuhdon mukaan devalvoituminen voi vielä jatkua.
Venäjällä oli suuri, noin 600 miljardin ruplan valuuttavaranto, jota on syöty kokoa ajan. Nyt valuuttavaranto lähestyy 350 miljardia dollaria eli pian puolet on syöty.
Yksistään tammikuussa ruplan arvon puolustamiseen hupeni 40 miljardia dollaria. Jos sama vauhti jatkuu, yhdeksän kuukauden kuluttua valuuttavaranto on syöty.
Valtion varanto on huvennut, kun siitä on ruplan tukiostojen lisäksi tuettu oligarkkeja, jotka ovat saaneet Venäjän valtiolta edullista lainaa yhtiöidensä pelastamiseen. Esimerkiksi oligarkki Oleg Deripaska kuuluu tuen saajiin. Hän hallitsee Venäjän alumiiniteollisuutta.
Valtio voi vaatia
myös äänivaltaa
"Nyt voi tulla uusi kansallistamisaalto ja esimerkiksi metalliteollisuutta voidaan ryhmitellä Norilsk Nickelin ympärille. Valtio ei enää annakaan hyväntahtoisesti lainaa ilman ehtoja, vaan haluaa myös äänivaltaa lainojensa vastineeksi", pohtii Liuhto.
Jos uusi kansallistamisaalto tulee, on vaarana, että ulkomaalaisille investoijille ei jää mitään merkittävää teollisuudenalaa. "Kaasu on aina ollut venäläisten hallussa, öljy on otettu takaisin venäläisille ja tuleeko nyt metalliteollisuuden vuoro?"
Venäjän sähköntuotanto on yksityistetty 14 osaan, joista viisi meni ulkomaiseen omistukseen, joukossa suomalainen valtioenemmistöinen Fortum. Fortumin investoinnit Venäjälle maksoivat lähes kolme miljardia euroa.
Liuhdon mukaan jonkinlainen pelko on, että Venäjä voi ottaa myös sähköntuotantosektorin tiukempaan valvontaansa. "Venäjän ylin poliittinen johto voi vedota talouskriisiin ja siten hidastaa sähkömarkkinoiden liberalisointia. Monet sähköntuotantolaitokset toimivat kaasulla, mikä on kokonaan valtion vallassa."
"Kansallishenkinen kapitalismi nostaa päätään Venäjällä. "Ulkomaiset investoijat saavat tulla maahan ja saavat korjata teollisuutta, mutta sitten venäläiset tekevät tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä, ei ainakaan helposti", arvioi Liuhto.
Fortumia suojaa Liuhdon mukaan se, että maassa toimii myös saksalaisia sähköntuottajia. E.ON on Venäjällä yhtä suuri investointi kuin Fortumilla, mutta E.ON on liki 20 kertaa isompi kuin Fortum.
Suomalaiset metsäyhtiöt eivät ole menneet Venäjälle. Siellä valtio omistaa puusta 96 prosenttia ja loppuosa on alueiden omistuksessa. "Paperitehdas ilman turvattua puuhuoltoa on arvoton", muistuttaa Liuhto.
Venäjä riippuvainen
viennin kehityksestä
Venäjän viennistä 80 prosenttia on raaka-aineita, joista öljyn ja kaasun osuus on yli 65 prosenttia. "Hyvin huolestuttavaa, että vuodesta 1991 eli Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien öljyn ja kaasun osuus viennistä ei ole muuttunut, vaan säilynyt hyvin korkealla tasolla. Venäjä ei ole pystynyt toteuttamaan kaivattua talousreformia", sanoo Liuhto.
Venäjä haluaisi hänen mukaansa kehittää talouttaan kilpailukyiseksi. "Kilpailukykyä ei kuitenkaan saada ilman todellista kilpailua ja sitä Venäjän taloudessa ei ole. Venäjän media, erityisesti televisio, on Kremlin tiukassa kontrollissa. Vaikea nähdä, miten demokratisoitumiskehitys Venäjällä voisi aidosti mennä eteenpäin. Kaikki vallan valvontamekanismit , media ja oppositio, on maassa tuhottu."
Venäläispankit ovat saaneet valtiolta tukirahaa, mutta Liuhdon mukaan pankit ovat vieneet saamansa rahat heti maasta ulos. "Mitä enemmän Venäjän valtio on mukana talouselämässä, sitä tehottomampaa se näyttää olevan."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.