Onko täällä ketään, joka olisi aloittanut yliopisto-opinnot vasta 4-kymppisenä? Itselläni on yksi ammatti hankittuna ja duunia paiskittu 15 vuotta, nyt olisi uran vaihto mielessä. Ikää on jo 40 v., mutta olen ajatellut, että jos tutkintoon menee 5 vuotta -> valmistuisin 45 v -> työaikaa jäljellä vielä ainakin 20 v.
Itse opinnot uskoisin selvittäväni. Nykyisessä duunissa pitää pystyä oppimaan isoja teoreettisia asiakokonaisuuksia nopeassa aikataulussa. Englantia luen (lähes) yhtä sujuvasti kuin suomea, puhuminen onnistuu hyvin, tieteellisen tekstin kirjoittamisessa on vielä treenaamista. Töitä pitäisi tehdä opintojen ohella, mutta työnantaja joustaa ja voisin käyttää lomapäiviä opiskeluun.
Ainoa mikä arveluttaa on, että kehtaako siellä olla puolta nuorempien joukossa. Pitävätkö aivan ikäloppuna, kun olen saman ikäinen kuin useimpien opiskelijoiden vanhemmat? Miten henkilökunta (luennoitsijat, professorit, yms.) suhtautuu vanhempaan opiskelijaan? Luennoilla sillä ei tietysti ole niin väliä, mutta biotieteellinen ala jota suunnittelen sisältää paljon laboratorio-, pienryhmä- yms. töitä.
Kuulisin siis mielellään omakohtaisia kokemuksia vanhemmilta opiskelijoita. Sekä siitä miten työn ja opiskelun yhteensovittaminen onnistuu että erityisesti miten meihin ikäloppuihin suhtaudutaan.
Vanhempana opiskelemaan?
14
1649
Vastaukset
- asenne vaikuttaa!
Ite, olin 30-vuotias (mies) kun aloitin yliopiston (aiemmin käyty inssin tutkinto) ja vaikka urheilijana olin "Nuorekas", koin itseni todella vanhaksi. Nyt olen 35-vuotias ja valmistunut maisteriksi.
Yks kaverini on pari vuotta vanhempi ja kävi nuorten muiden "ikäloppujen" kans viihteellä, eikä kokenut itseään vanhaksi.
Kait se oma asenne ratkaisee eniten... - se..
taitaa se iän tuoma alemmuudentunne olla ihan oman pääkopan sisällä. Yliopistossa ei ole enää yläastelaisia nauramassa muille vaan ihan aikuisia ihmisiä jotka eivät kyllä katso kieroon vanhempia. Omassa pääaineessani on eräs eläkeläismieskin mukana ja muutamaan keski-ikäiseenkin törmäilen samoilla kursseilla. Sitäpaitsi, valtaosa yliopisto-opiskelusta tapahtuu kotona kirjan äärellä eikä fyysisesti siellä yliopistolla joten sinuna en siitä huolehtisi. Senkus menet vaan opiskelemaan, voit sitten antaa neuvoja elämäänsä aloitteleville kakaroillekin ;-)
- joukkoon
Kyllä yliopistoista löytyy myös vanhempia ihmisiä. Nyt kun asiaa rupeaa oikein miettimään, niin yhdellä jos toisellakin kurssilla on ollut helposti yli 40 vuotiaita osanottajia. Suhtautuminen heihin on samanlaista kuin muihin opiskelijoihin ainakin omasta mielestäni. Ja kun maisteriksikin valmistutaan keskimäärin 28 vuotiaana, niin tarkoittaa se sitä että kolmekymppisiä pitäisi juttukavereiksi riittää. Taidan olla siis samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja ja todeta että asia riippuu täysin itsestäsi.
- -kolmekymppisenä aloittanut
Itse aloitin opinnot kolmekymppisenä ja valmistuin neljässä vuodessa maisteriksi työn ohella. Opiskelukaverit olivat pääosin tietysti minua 10 vuotta nuorempia ja tulin mainiosti toimeen heidän kanssaan. Osa oli vanhempia, toisen tutkinnon suorittaneita, perheenäitejä, ja heidänkin kanssaan tulin mainiosti toimeen.
Tulin sekä mies- että naispuolisten opiskelijoiden kanssa hyvin toimeen iästä riippumatta.
Mutta, mutta. Nuo professorit ja muu opetushenkilökunta suosii nuoria. Ainakin jos aiot jatkaa tohtoriksi niin aina korostetaan sitä kuin nuorena pitäisi aloittaa yms.
Eli maisterin tutkinnon voi hyvin suorittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta opettajat suosivat nuoria ja se näkyy mm. graduohjauksessa. Nuoria ohjataan paremmin ja he saavat usein sen vuoksi parempia arvosanoja. Minua ohjasi käytännössä eräs työkaveri ja sain eximian, joten en tässä katkeruuttani mitenkään pura.
Eli varaudu siihen, ettet pääse proffien suosiksi. Niillä on suosikkijärjestelmä ja arvosanat (se graduohjaus) määräytyy sen mukaan oletko suosiossa vai et. - Pääsykokeisiin pänttäävä
-kolmekymppisenä aloittanut kirjoitti:
Itse aloitin opinnot kolmekymppisenä ja valmistuin neljässä vuodessa maisteriksi työn ohella. Opiskelukaverit olivat pääosin tietysti minua 10 vuotta nuorempia ja tulin mainiosti toimeen heidän kanssaan. Osa oli vanhempia, toisen tutkinnon suorittaneita, perheenäitejä, ja heidänkin kanssaan tulin mainiosti toimeen.
Tulin sekä mies- että naispuolisten opiskelijoiden kanssa hyvin toimeen iästä riippumatta.
Mutta, mutta. Nuo professorit ja muu opetushenkilökunta suosii nuoria. Ainakin jos aiot jatkaa tohtoriksi niin aina korostetaan sitä kuin nuorena pitäisi aloittaa yms.
Eli maisterin tutkinnon voi hyvin suorittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta opettajat suosivat nuoria ja se näkyy mm. graduohjauksessa. Nuoria ohjataan paremmin ja he saavat usein sen vuoksi parempia arvosanoja. Minua ohjasi käytännössä eräs työkaveri ja sain eximian, joten en tässä katkeruuttani mitenkään pura.
Eli varaudu siihen, ettet pääse proffien suosiksi. Niillä on suosikkijärjestelmä ja arvosanat (se graduohjaus) määräytyy sen mukaan oletko suosiossa vai et.Tuo nyt on toki sinun kokemus eikä moista kohtelua välttämättä harjoiteta yleisesti kaikissa tiedekunnissa, mutta silti mielenkiinnosta kysyisin missä arvelet menevän ikärajan ns. proffien suosiossa? Täytän itse 24 tänä vuonna, ja ajattelin alustavasti jatkaa väitöskirjaan asti jahka pääsen aloittamaan opinnot toivon mukaan ensi syksyllä. Olenko vielä ns. nuori, vai jyräävätkö abit tai pari vuotta sitä vanhemmat minun ohi?
- eximia pro gradusta on,
-kolmekymppisenä aloittanut kirjoitti:
Itse aloitin opinnot kolmekymppisenä ja valmistuin neljässä vuodessa maisteriksi työn ohella. Opiskelukaverit olivat pääosin tietysti minua 10 vuotta nuorempia ja tulin mainiosti toimeen heidän kanssaan. Osa oli vanhempia, toisen tutkinnon suorittaneita, perheenäitejä, ja heidänkin kanssaan tulin mainiosti toimeen.
Tulin sekä mies- että naispuolisten opiskelijoiden kanssa hyvin toimeen iästä riippumatta.
Mutta, mutta. Nuo professorit ja muu opetushenkilökunta suosii nuoria. Ainakin jos aiot jatkaa tohtoriksi niin aina korostetaan sitä kuin nuorena pitäisi aloittaa yms.
Eli maisterin tutkinnon voi hyvin suorittaa minkä ikäisenä tahansa, mutta opettajat suosivat nuoria ja se näkyy mm. graduohjauksessa. Nuoria ohjataan paremmin ja he saavat usein sen vuoksi parempia arvosanoja. Minua ohjasi käytännössä eräs työkaveri ja sain eximian, joten en tässä katkeruuttani mitenkään pura.
Eli varaudu siihen, ettet pääse proffien suosiksi. Niillä on suosikkijärjestelmä ja arvosanat (se graduohjaus) määräytyy sen mukaan oletko suosiossa vai et.tai oikeastaan kiitettävä.
Väitöskirjaa varten yleensä pitäisi olla magna tai usein alempikin riittää, mutta magna, eximia tai laudatur suosituksena.
Itse tiesin omat puutteeni gradussa, mutta olen tyytyväinen kuitenkin magnaa, joka prp gradun arvostelussa ja jo hyvä/alin kiitettävä, eximian ja laudaturin ollessa kiitettäviä. Proffa ehdotti väikkärin tekoa, mutta en aloittanut heti. Valmistuin vuonna 2006. No olin sen syksyn yliopistolla töissä.
Viime vuonna sain opettajaopinnot kasaan ja opintoviikkoja noin 350 ja pisteitä noin 700 kasassa. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana sain 150 opintoviikkoa kasaan. Sitten tahti hidastui ollen nyt kuuden vuoden aikana noin 35 opintoviikoa vuodessa. No töissä olin vuodet 2002-2003 ja 2006-2008, joten ykdeksän vuotta ja 350 opintoviikkoa on ihan ok. Siksi gradukin jäi vähän hiomatta, vaikka hyvän arvosanan sainkin.
No toinen gradu ainakin ennnen väikkäriä...
- rohkeasti vain
Kyllä se on ihan omasta asenteesta kiinni, selviääkö muiden ihmisten kanssa. Meillä on erinomaisena esimerkkinä 40 kahden lapsen äiti, joka intoutui mukaan vielä opiskelijatoimintaankin. (Toki osaa siellä jo käyttäytyä, eikä törttöile kuin parikymppiset). Kyllähän me sitä aluksi hiukan ihmeteltiin, mutta kun on hyvä tyyppi, eikä tee iästään numeroa niin mukaanhan se hulahti.
Paljon näkyy luennoilla lisäksi muita vanhempia opiskelijoilta ja heille on nostettava hattua korkeasta motivaatiosta. Valmistuvat paljon nopeammalla aikataululla kuin muut ja ovat hirvittävän kiinnostuneita valitsemastaan alasta. (Monet muut kun vielä etsivät itseään ja nauttivat ensimmäisistä vuosista poissa kotoa).
Jos oma työ ei siis kiinnosta ja uusi ala siintää mielessä niin mielestäni rohkeasti vain vaihtamaan. Olet paljon parempi työntekijä, jos teet työtä josta pidät. 20 vuotta on pitkä aika ikävällä alalla. - mukana hengaava
Kannattaa ehdottomasti aloittaa opiskelut yliopistossa noin 40-vuotiaana.
Opiskelu on aina osa elämää. Sinä voit aivan itse päättää, mikä sinusta tulee isona.
Itse aloitin syksyllä 2008 kielten opiskelun yliopistossa, ja olin jo kuitenkin 44-vuotias.
Opiskeluun ja opiskeluelämään pääse kiinni omalla tavalla ja oman aikataulun mukaan.
OLE AVOIN, niin saatat nähdä paljon enemmän!
Onnea ja menetystä valitsemallesi uralle!- -kolmekymppinen-
On kivaa kaveerata eri ikäisten ihmisten kanssa. Se oli yksi opiskelujen parhaita puolia, vieläkin tapailen entisiä opiskelukavereita, joten suosittelen todella opintoja kaikenikäisille.
Tuohon kysymykseen olisiko 24-v jo liian vanha proffien suosikiksi en osaa sanoa mitään. Eivät kaikki nuoretkaan heitä miellytä. Mutta, siis ainakaan 40 opiskelijoihin ei panosteta. Tämä panostaminen näkyy graduohjauksessa, suosikkeja ohjataan, epäsuosiossa olevat saavat pärjätä omin avuin.
Yleensähän he tuntuvat kovasti arvostavan sitä, jos joku väittelee alle 30-vuotiaana. Tutkijakouluihin on ikärajat joten se tietysti osaltaan vaikuttaa asiaan.
Nämä siis minun kokemuksiani. - koskevat
-kolmekymppinen- kirjoitti:
On kivaa kaveerata eri ikäisten ihmisten kanssa. Se oli yksi opiskelujen parhaita puolia, vieläkin tapailen entisiä opiskelukavereita, joten suosittelen todella opintoja kaikenikäisille.
Tuohon kysymykseen olisiko 24-v jo liian vanha proffien suosikiksi en osaa sanoa mitään. Eivät kaikki nuoretkaan heitä miellytä. Mutta, siis ainakaan 40 opiskelijoihin ei panosteta. Tämä panostaminen näkyy graduohjauksessa, suosikkeja ohjataan, epäsuosiossa olevat saavat pärjätä omin avuin.
Yleensähän he tuntuvat kovasti arvostavan sitä, jos joku väittelee alle 30-vuotiaana. Tutkijakouluihin on ikärajat joten se tietysti osaltaan vaikuttaa asiaan.
Nämä siis minun kokemuksiani.jotain yliopiston antamaa rahoitusta tai jotain muuta. Kyllähän väitteleviä on paljon kaiken ikäisiä ja jopa 80-vuotiaita...
- miksi palkata ½ kuollutta
Opiskelu ei ole ongelma. Työllistyminen alalle on sitä, koska työn ant haluaa nuoria, halpoja, joustavia työläisiä. Tämä kannattaa muistaa.
Voihan toki opiskella sivistyäkseenkin, jos sellaista haluaa. Mutta sitä voi tehdä yliopiston ulkopuolellakin. Talosutilanteen takia ainakin julkisen sektorin vähemmän tärkeitä akateemisia hommia tullaan varmasti karsimaan kovalla kädellä (= kaikki muu paitsi hoitoala). Ei vielä tänä kevänä mutta seuraavana vuonna on pakko, kuntien rahat on loppu.- kenenkään opiskella!
Tunnen paljon työttömiä akateemisia ja heissä on monenikäisiä ja paljon hyvilläkin papereilla olevia!
Jos ei tohdi opiskella, niin kuka takaa, että muutenkaan näinä vaikeina aikoina menestyy!
Jyväskylässä oli vuonna 2006 noin 600 työtöntä maisteria ja viime vuonna noin 850! Pelkästään Tampereella ja Jyväskylässä on yhteensä yli 2000 työtöntä maisteria! Helsingissä kuulemma maisterit tohtorit 3000 työttömänä!
Työttömiä opettajia on tuhansia ja tiettävästi äidinkieli, historia ja biologia erityisen vaikeita! Akateeminen työttömyyshän ylipäätään on ennätyslukemissa!
Akateeminen työttömyys on tuplaantunut Jyväskylässä muutamassa vuodessa ja on pahinta Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, kuten ao. uutispätkästä voidaan havaita:
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/kymmenenuutiset?143695#143695
Tuohon yli 10 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukuun lisäksi saman verran alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä. Tuhansia akateemisia on ns. työvoimapoliittisissa kursseissa tai tekevät lyhyttä tyäviikkoa ym. eivätkä näy noissa luvuissa
Oikeustieteen kandeja työttömänä noin 400 maisterit, kasvatustieteen maistereita työttömänä noin 700 (kesäisin paljon enemmän), kauppatieteiden maistereita yli 1000 työttömänä samoin diplomi-insinöörejä, filosofian maistereita työttömänä 3000, inssejä AMK/opisto 3000 työttömänä jne. jne.
Toisaalta noin 300 000 työttömästä akateemisia on vain noin 10 %, joten kyllä opiskeleminen vielä kannattaa, vaikka kilpailu avoimista paikoista melkein joka alalla on kova! - työttömiä 3 vuoden päästä?
kenenkään opiskella! kirjoitti:
Tunnen paljon työttömiä akateemisia ja heissä on monenikäisiä ja paljon hyvilläkin papereilla olevia!
Jos ei tohdi opiskella, niin kuka takaa, että muutenkaan näinä vaikeina aikoina menestyy!
Jyväskylässä oli vuonna 2006 noin 600 työtöntä maisteria ja viime vuonna noin 850! Pelkästään Tampereella ja Jyväskylässä on yhteensä yli 2000 työtöntä maisteria! Helsingissä kuulemma maisterit tohtorit 3000 työttömänä!
Työttömiä opettajia on tuhansia ja tiettävästi äidinkieli, historia ja biologia erityisen vaikeita! Akateeminen työttömyyshän ylipäätään on ennätyslukemissa!
Akateeminen työttömyys on tuplaantunut Jyväskylässä muutamassa vuodessa ja on pahinta Jyväskylässä, Tampereella ja Turussa, kuten ao. uutispätkästä voidaan havaita:
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/index.shtml/uutiset/uutiset/kymmenenuutiset?143695#143695
Tuohon yli 10 000 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien lukuun lisäksi saman verran alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita työttömiä. Tuhansia akateemisia on ns. työvoimapoliittisissa kursseissa tai tekevät lyhyttä tyäviikkoa ym. eivätkä näy noissa luvuissa
Oikeustieteen kandeja työttömänä noin 400 maisterit, kasvatustieteen maistereita työttömänä noin 700 (kesäisin paljon enemmän), kauppatieteiden maistereita yli 1000 työttömänä samoin diplomi-insinöörejä, filosofian maistereita työttömänä 3000, inssejä AMK/opisto 3000 työttömänä jne. jne.
Toisaalta noin 300 000 työttömästä akateemisia on vain noin 10 %, joten kyllä opiskeleminen vielä kannattaa, vaikka kilpailu avoimista paikoista melkein joka alalla on kova!Miten työttömien määrän luulet kehittyvän jos taloustilanne jatkuu esim 3 vuotta nykyisen kaltaisena. Väheneekö se vai lisääntyyö se sillä vaömistuneiden lukumäärällä per vuosi?
Olisiko jollakin alalla vielä vähemmän työttömyyttä? - oli Työvoimaministeriön mukaan
työttömiä 3 vuoden päästä? kirjoitti:
Miten työttömien määrän luulet kehittyvän jos taloustilanne jatkuu esim 3 vuotta nykyisen kaltaisena. Väheneekö se vai lisääntyyö se sillä vaömistuneiden lukumäärällä per vuosi?
Olisiko jollakin alalla vielä vähemmän työttömyyttä?työttömänä noin 250 000 henkeä. Tuohon kurssilaiset ym päälle.
Vähässähän ne ovat viime vuosina olleet ne akateemiset alat, joilla ei ole massatyöttömyyttä esiintynyt. Lääkärit esimerkiksi niitä harvoja poikkeuksia.
Akateeminen työttömyys on Suomessa kasvanut koko 2000-luvun ajan, niin tuskin se tässä nykyisessä tilanteessa ainakaan laskuun kääntyy!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
R.I.P Marko lämsä
Luin just netistä suru uutisen että tangokuningas Marko Lämsä On menehtynyt viikonloppuna Tampereella. Niin nuorikin vi624332Vappu terveiset kaivatullesi
otetaan vappu terveisiä vastaan tähän ketjuun kaivatullesi !!! 🍾🥂🎉🌻🔥🧡🧡1551823Tangokuningas Marko Lämsä, 47, on kuollut
Taas yksi melko nuori artisti lopetti lauleskelut lopullisesti. https://www.is.fi/viihde/art-2000011200979.html141533Puskaradio huutaa
Nuori tyttö oli laittanut päivityksen että pitämällä joku itsensäpaljastaja. Kuka tämä on? Varoittakaa lapsia !381297Miksi aina vain seksiä?
Kertokaas nyt mulle, että onko tämä joku normojen ihan oma juttu, että seksiä pitää pohtia joka välissä, siitä pitää jau1681073- 58919
- 79915
Martinalta vakava ulostulo
Seiska: Martinalta vakava ulostulo. Olipa raflaava otsikko mustalla pohjalla.168843Hei rakas A,
olinko silloin julma sinua kohtaan? Jos, niin anna anteeksi, yritin vain toimia oikein. Olen pahoillani, edelleenkin, en54821- 39791