Yksi yhteenveto ohjelmasta

7 §
Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

" Ke 18.02.2009, klo 00:49

Olen palkkatukityössä ollut akateeminen työntekijä ja suoriuduin työtehtävistäni tuolloin hyvin. Tämä oli myös muiden, kuin oma käsitykseni.

En ole koskaan jäänyt jälkeen alan kehityksestä, en edes työttömänäkään. Lähdin kuitenkin itse pois työpaikasta, jossa minua ja kaikkia muita ennen minua kohdeltiin äärimmäisen huonosti ja suorastaan epäinhimillisesti.

Työnantajan "päällikkö" sälytti niskaani suuren osan omista työtehtävistään hyvin nopeasti ja suoriuduinkin niistä hyvin, paremminkin kuin hän itse. Kuitenkin hän ilmoitti, ettei me sun nimeäsi kuitenkaan voida laittaa tähän julkaisuun tekijäksi, kun sähän oot vaan työllistetty.

Eikö kuitenkin palkkatuetun työn tarkoitus ja jopa palkkatuen saamisen edellytys työnantajalle ole se, et EDISTETÄÄN palkkatuella työllistetyn työntekijän työllistymistä ja kehitystä jatkossa?

Palkkatuella työllistetyiltä edellytetään siis samaa työpanosta kuin ns. kovaa liksaa saavilta, mut sen lisäksi heidän edellytetään osallistuvan mm. siivoukseen ja kaikkiin muihin sellaisiin töihin, joihin normaalisti on asiallisilla työpaikoilla ammattilaiset työntekijät erikseen. Siivoojiksi ja johtajien safkojen hakijoiksi käytetään ja hyppyytetään mielellään myös heitä, jotka on palkkatuella työllistetty aivan toisenlaisiin töihin.

Ja ei siinä mitään, työ kuin työ, ja kaikki työ on arvokasta, mutta kun palkkatukityöllistetyn työssäoloehtokaan ei kerry samalla tavalla kuin normaalisti palkansaajalla. Työterveyshuoltoa ei ole olemassakaan. Palkankorotuksista, jotka lankeavat muille kuin Manulle illallinen, joutuu tukityöllistetty erikseen tappelemaan, jos jaksaa ja pystyy.

Lisäkoulutusta, joka sekin on yksi palkkatuen saamisen ehdoista työnantajalle, on käytännössä täysin mahdotonta saada ja jo pyynnölle naureskellaan tyyliin, että mitähän se tuokin maan matonen tuossa isottelee ja luulee olevansa.

Ja sitten on joku ihmisten johtamiseen kykenemätön "itseoppinut" johtaja palkkatukityöllistetyn orjan kimpussa syyttämässä häntä siitä, että puutteellisesti ohjeistettu ja jopa vajavaisilla työvälineilläkin varustettu työntekijä ei ole kyennyt telepatialla ymmärtämään ohjeita, joita kyseinen esimies ei ole koskaan antanut.

Kaiken ironian huippu on se, että palkkatukityöllistetty on usein käytännössä ilmaista työvoimaa työnantajalle. Palkkatuen ja vaikkapa sen lisäksi Helsinki -lisän saava työnantaja saattaa päästä jopa voitolle työllistäessään pitkäaikaistyöttömän helsinkiläisen.

Käytetäänkö ne rahat palkkatukityöllistetyn työmarkkina-aseman parantamiseen. No ei.

Sen sijaan palkkatukiorja saa kuunnella vinkumista siitä, miten hankalaksi hänen palkkatukensa haku on tehty ja esimerkiksi minulle ehdotettiin ihan suoraan, että minun tulisi itse täyttää sekä palkkatukianomus & Helsinki -lisä -anomus ao. viranomaisille että työsopimus.
Kieltäydyin tästä ja sanoin, että asia kuulunee työnantajan tehtäviin ja että eikö ole hienoa, että yhteiskunnan varoista saa ilmaisia hyviä työntekijöitä ja että eikö muutaman lomakkeen täyttäminen ole siihen nähden vaivan arvoista. Toiminnanjohtaja koki tämän kuitenkin rasitteeksi, joka oli hänen järjestössään työskentelevien palkkatukityöllistettyjen syytä.

Tosin kyseinen henkilö totesi jo työhaastattelussa, miten suuria pettymyksiä hänen järjestönsä (jota siis tuolloin ja edelleen pyöritetään käytännössä kokonaan palkkatukityöllistetyillä) työllistetyt ovat olleet, kaikki. Yksikin oli pessyt tunnin ajan neljää kahvikuppia. Toiminnanjohtaja oli mitannut kellosta myös ao. henkilön pukeutumiseen kuluvan ajan tämän lähtiessä noutamaan johtajan lounasta läheiseltä grilliltä. "Se kuule kesti", naureskeli "johtaja".

Omaa logiikkaani vastaan sotiikin juuri siksi se, että näitä aktiivisia ja osaavia työntekijöitä, palkkatuella työllistettyjä, pidetään usein jotenkin alempiarvoisina ja heidän työ- sekä elämänhistoriaansa tutkitaan miltei suurennuslasin kanssa.
Tuskinpa normaalissa rekrytoinnissa kysellään suoraan, et "mikä sussa on vikana, kun me jouduttiin palkkaamaan sut yhteiskunnan tuella".

Samaan aikaan vakinainen henkilöstö, etenkin usein juuri osaamaton ja kouluttamaton johto, voi jatkaa mukavasti valitsemallaan tiellä, ilman että kukaan asettaa heidän (heikkoja) taitojaan missään vaiheessa kyseenalaiseksi.

Ja ryhdypä tässä tilanteessa ajamaan esimerkiksi työsuojeluasiaa. Saat varmasti fudut jo ennen kuin koeaika on "lusittu".

Mielestäni palkkatukityön velvoitetta siitä, että työnantajan tulee noudattaa Suomen lakia ja työehtosopimuksia sekä työsuojelulainsäädäntöä ja erityisesti hyviä tapoja, tulisi tarkentaa pikaisesti.

Tällä hetkellä tilanne on käsitykseni mukaan se, että palkkatuella työllistettyjä kohdellaan työpaikoilla huonosti tai jopa erittäin huonosti.

Kauheinta oli omassa kokemuksessani kuulla edelliseltä palkkatukityöllistetyltä, että hän oli kuullut edeltäjältään (palkkatuella työllistetyltä), että: "Jokainen täällä joutuu itkemään".

Minusta työpaikalle ei pidä joutua menemään itkemään. Asiallinen kohtelu lienee jokaisen työntekijän ja ihmisen oikeus.

- Anton"