rasvaimu ja äitiys

Minulla on kokemusta rasvaimusta, ei ennen lapsia, mutta kuitenkin nuorena, vuosia sitten tehty.
Imetyn vartalon kanssa saa olla aina, lopun elämää hyvin tarkkana. Jos paino vaihtelee, niin imutulos saattaa kärsiä siitä. Ns. imetyn alueen ja koskemattoman alueen raja voi tulla esille. Nythän rasvasoluja on toisin paikoin enemmän toisin vähemmän. Tuloksena saattaa olla kuoppia ja pykäliä, kuten minullakin.
Jo muutaman kilon nousu saattaa aiheuttaa muutosta. Joskus takaisin laihduttaessa tulleet muutokset eivät kuitenkaan palaudu, koska rasvasolut ovat ottaneet niinsanotun uuden muodon, jossa viihtyvät.Toki muutosten "herkkyys" voi olla myös alueesta riippuvainen.

Nämä ovat tietoja, joista olen keskustellut mm. suomalaisen plastiikkakirurgini kanssa. Toisaalta olen myös lukenut kyseisestä ongelmasta amerikkalaisen kirurgin palstalta.

Moi! Minulla ei ole lapsia. Ja minullakin on rasvaa ehkä hieman ylimääräistä. Nyt edelleen on lähtenyt senttejä vatsalta ja vyötäröltä. Yhteensä vyöräröstä lähti -15cm vatsanympäyksestä lähti -11cm. Aamuisin vatsa ja kyljet ovat tasaisia mutta päivän aikana kun ei muista istua selkäsuorana tulee muhkuja, mut ne on pieniä siihen verrattuna mitä mun vatsamakkarat oli ennen toimenpidettä. Mun vartalo on nyt tiimalasivartalo ja olen tyytyväinen. Ehkä joskus menen uudestaan kun kerään rohkeutta.

Ajattelin kaikille kertoa tuosta toimenpiteestä. Maanantaina 17.11 minut operoitiin tallinnassa the lookin kautta. Kolmelta oli leikkausaika (8 alueen rasvaimu), puolitoista tuntia siinä kesti. Tuon jälkeen olin heräämössä 4 tuntia alhaisten verenpaineiden takia. Ensimmäinen muistikuva oli se kun he siirtivät minut sängyltä toiselle, olin niin kipeä. Oksentelin siis koko maanantain aina alkuyöhön asti, käyttivät liikaa anestesiakaasuja.

Onneksi minulla oli ystävä tukena! Kannattaa ottaa mukaan, samassa huoneessa me ainakin yövyttiin. Ensimmäinen yö oli kivulias, yhdessä asennossa en pystynyt olemaan pitkiä aikoja, mutta kun ei oikein liikkumaankaan pystynyt kuin väkisin. Kipulääkettä sain kun pyysin.. myös pahoinvointilääkettä, mutta vaikutusta en huomannut tuosta jälkimmäisestä.

Yhteensä lähti rasvaa 3,5 litraa eli paljon! Ne oli leikkurissa jo laittaneet minulle tälläisen tukivyön. Häpykumpuni on todella turvoksissa ja mustelmainen.. Myös takapuoli on aika musta. Rasvaa imettiin ylä ja alavatsalta kyljistä sekä selän puolelta kyljistä. Tallinnan satamasta minut vietiin pyörätuolilla laivaan, kun oli niin heikko-olo. Hyvä että olin ennen siirtymisiä levännyt koko ajan sängyllä, mitä nyt vessassa kävin aina välillä. Silti heikotus yllätti. Tallinnassa sairaalan ruoka on mitä on eli aamupala tuli vasta klo 9 ja viimeisen ruoan sai klo 17.30. En siis pystynyt syömään 24h eli ei mikään ihme että heikotti. Eilen vesi maistui, tuli juotua 3 litraa ehkä enemmänkin.

Toinen yö meni selällään nukkuen, mitä nyt heräsin klo 4 ja olin pirteä kuin peipponen. Kyljillään pystyy lepäämään hetken, mutten uskaltanut niihin asentoihin nukahtaa, kipeää se tekee.

Herääminen oli hirveää, kun he huutelivat nimellä ja sanoivat että herätys herätys. Teki mieli lyödä niitä ja sanoa että antakaa mun nukkua! Happea sain totta kai maskilla, mutta tuntui että happi loppui kesken. Teki mieli kysyä millä litramäärällä happi tulee maskiin, mutten jaksanut, hyvä kun silmiä edes auki sain.

Nyt tänään käyn ostamassa kunnon painetekstiilin helsigistä! Kannattaa käydä ostamassa, erittäi hyvä. Oikeastaan kannattaa ottaa se mukaan sinne tallinnaan.

Niin ja vielä hoidosta. Tallinnassa hoito on todella alhaista mitä täällä Suomessa. Kaikkea saa kun kysyy, mutta jos ei kysy ei saa mitään. Toisin kuin Suomessa.

Kysy toki multa lisää!!