Olen seurustellu tyttöystäväni kanssa kuukautta vaille 3 vuotta. Nyt on ollut sellaisia ongelmia, että tyttö sanoo monesti suuttuessaan, että seurustelumme on hänelle aivan yks hailee... Sillon kun ei ole riitaa, hän sanoo rakastavansa mua ja haluavansa kanssani naimisiin sit joskus. Mutta minusta ei aina siltä tunnu. En tiedä pystynkö luottamaan häneen ja rakkauteensa jos sovimme tämänhetkisen riitamme. Hän uhkaa jättää minut, poistaa numeroni puhelimestaan, pettävänsä... Kärsin aivan helvetisti tästä kaikesta. En tiedä itsekään enää mitä minä itse haluan.
Mitä tehdä
Poika84
8830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olette aloittaneet valtavan nuorina seurustelemaan.. Tyttöystäväsi potee todennäköisesti jonkinlaista "vapauden" tuntua, haluaisi kokea asioita kenties yksin. Luulen, että tyttöystäväsi haluaisi mennä vielä, mutta olette niin kiinni jo toisissanne, ettei se ole helppoa, ja ehkäpä hän juuri siksi uhkailee.
Voin kertoa, että tuo vaihekkin voi mennä ohi. Itselläni oli tuo sama tilanne sinun ikäisenäsi. Menetin neitsyyteni pojalle, ja pitkän seurustelun joissain vaiheissa tuli tuo vapauden hinku, voin myöntää itsekkin tehneeni tuota samaa. mutta mieheni oli ihana, hän sai minut rakastumaan päätä myöten uudestaan häneen, kohteli minua aivan kuin olisimme juuri tavanneet. Nyt yhdessä 8vuotta, naimisissa, 4- ja 2,5-vuotiaat tytöt, oma talo, kaksi koiraa.
Joka suhteessa voi tuntua välillä, että haluaisi kokea muita. Tuo uhoaminen on yleensä juuri sitä pelkkää uhoamista, hän pitää sinua itsestään selvyytenä.
Kehotankin sinua tekemään kohtelemaan tyttöystävääsi aivan kuin olisitte vasta tutustuneet.
Koska sehän on, että jossuhteessa on muuten kaikki hyvin, kumppani voi alkaa vain tylsyttään.
Ku eihän se naama vaihtamalla parane, koita saada elein tyttöysätäväsi ymmärtämään se.
Aikoinaan silloisella tyttöystävällä oli suuttuessaan tapana uhkailla erolla. Alussa se satutti ja jokaisella erouhkauksella suhde hieman viileni, jossain vaiheessa uhkailuun turtui ja kantani muuttui niin että en välittänyt vittuakaan uhkailusta enkä siitä että jatkuuko seurustelu vai ei.
Ehkä juuri tuosta syystä uhkailu loppui ja tyttöystävästä tuli vaimo.
Erolla uhkailu on todella lapsellista, eikä se taatusti lopu muuten kuin eroamalla, tai niin ettei sillä ole enään mieheen toivottua vaikutusta.
Sen uhkailun taustalla saattaa olla vaan "kapinointia" tai sitten hän yrittää saada selville kuinka paljon hän rakastaa sinua ja sinä häntä. Itselläni oli nuo viikko sitten esillä kun meille tuli vuosi täyteen.. Meinasin heittää poikaystäväni pihalle vuosipäivänä mutta seuraavana päivänä KADUIN aivan helvetisti ja selvitin asiat. Nyt olen rakastuneempi kuin koskaan. :) Noi kriisit on aivan tavallisia parisuhteessa, tosin eihän niitä kukaan halua. Kyllä se sun naises varmaan susta tykkää yli kovaa mut on vissiin alkanu sinkkuus kiinnostaa.. Kerroppas hänelle että ne baarien känniset ja niin arvaamattomat tyypit eivät voisi koskaan rakastaa tyttöystävääsi kuin sinä. Valaise häntä! Niin poikaystävänikin teki ja sai minut siksi katumapäälle! :)
tsemppiä teille!
"ne baarien känniset ja niin arvaamattomat tyypit eivät voisi koskaan rakastaa tyttöystävääsi kuin sinä"
En allekirjoita... Itse olen kaikki tyttöystäväni baareista iskenyt. Aina olen miettinyt että eikai joku tavoittelemani tyttö ajattele noin, nimittäin se ei pidä paikkaansa.
olen seurustellut suunnilleen saman ajan kun sinakin ja olen samanikainenkin. taytyy myontaa etta joskus kun on riitaa musta tuntuu etta voisin jattaa poikaystavani silla hetkella. kuitenkin kun lepyn taas, kadun kaikkia sanoja ja ajatuksia. joskus riidan keskella kysyn poikaystavaltani etta haluutko sa ees seurustella mun kaa, ja kun han sanoo etta tottakai oloni helpottuu ja unohdan melkein koko riidan. talla haluan yleensa varmistaa etta han rakastaa minua. ja minakin rakastan hanta ilkeista sanoista huolimatta yli kaiken. naiset vaan on vahan hankalia tai no sanotaan etta naiset ajattelee erilailla kuin miehet. uskon etta tyttoystavasi rakastaa sinua ja toivon etta opit vain elamaan hanen kanssaan. ei han valttamatta tarkoita mita sanoo. onnea teille oikein paljon.
Kiitos kaikille vastauksista!!
Me sovimme riitamme. Minusta tuntuu myös että hänellä on joku kapinavaihe päällä. Olen huomannut senkin, että hän pitää minua itsestäänselvyytenä. Melkein aina, kun hän sanoo et lopetetaan, jälkeen päin hän sanoo pelänneensä että minä haluan oikeasti lopettaa. Mutta ei hänen sitä tarvi pelätä...vielä. Rakastan häntä niin paljon että en halua luopua hänestä. Opiskelemme eri paikkakunnilla, ja näemme keskimäärin joka toinen viikonloppu. Ennen asuimme samalla paikkakunnalla ja näimme joka päivä. Tulimme "läheisriippuvaisiksi" ja se ei ole hyvä asia. Sitten alkoi tulemaan, että hän halusi olla enemmän yksin ja riitoja oli enemmän. Hän tunsi olonsa ahdistuneeksi kun olin joka päivä hänen kanssaan. Mutta "onneksi" pääsin opiskelemaan jatkokouluun eri paikkakunnalle, ja se pelasti suhteemme. Nyt näemme joka toinen viikonloppu, ja hän sanoo osaavansa nyt arvostaa enemmän seuraani. Ja on se tosi asia, jos näkee harvoin, yhdessäoloa oppii arvostamaan. No kuitenki, asiat on tällä hetkellä hyvin, ja toivottavasti myös tulevaisuudessa!!
Tavattiin kun oltiin 18v. Alettiin seurusteleen. Menetettiin toisillemme poikuus/neitsyys. Muutettiin yli vuos sitte yhteen kun mentiin toiselle paikkakunnalle opiskeleen.
Hieman yli kuukausi sitten ilmoitti mulle ettei tiiä haluaako olla enää yhdessä vai ei. Sit mietittiin ja erottiin ja palattiin yhteen. Syyksi hän sanoi, et haluaa vaan olla ja mennä niin ku sinkku (vaikka sano rakastavansa) ja viettää opiskelijaelämää
.
Pari viikkoa meni niin ku tervassa kunnes taas tuli ilmotus ettei hän tiiä mitä haluaa. Ja kohta hän sanoi olevansa ihastunut toiseen...Nyt joudun vielä asuun saman katon alla (lue: nukkuun sohvalla) siihen asti että saan oman kämpän. Kärsin.
Niin, liian nuorena, liian paljon. Se kai se oli syynä.
Mut silti haluaisin vielä joskus yrittää...
heivaa eukkos menemään. Usko pois oon kokenu saman paskan, sanoin että vittu uhkaa keskenäs ja jätin sen. Ei tota jaksa kun saa koko ajan pelätä mitähän se skitsoo seuraavaks.