Olipahan aamu

Juttu ei ole keksitty ja tämä äskeinen oli eka viestini, enkä ole kirjoittanut muualle. Olen vain miesten suhteen ollut viimeisen 15 vuotta erittäin kyyninen erottuani ensimmäisestä miehestäni. Aikoinani päätin, että enää minua ei kuseteta. Tämä nykyinen mieheni oli itse sitä mieltä että jos jompi kumpi pettää, niin suhde loppuu välittömästi. Odotan vain nyt tietoa, onko hän edellen sitä mieltä, mitkä hänen periaatteensa nyt ovat, kun itse on pettänyt. Hän vain äsken pyörähti kotona mennessä toiseen työhön, ainut kysymys oli miten pitkän saikun sait. Mutta tämän aamuinen ilmoittaja (pettäjä naisen mies) soitti minulle ja kysyi kuinka minä voin, kun hän oli aamulla tehnyt niin järkyttävän ilmoituksen. Minusta se oli oikeastaan hieno ele häneltä. Edelleen odotan mielen kiinnolla mieheni selityksiä ja periaatteita pettämisen jälkeen.

toiminnan nainen kirjoitti:

Juttu ei ole keksitty ja tämä äskeinen oli eka viestini, enkä ole kirjoittanut muualle. Olen vain miesten suhteen ollut viimeisen 15 vuotta erittäin kyyninen erottuani ensimmäisestä miehestäni. Aikoinani päätin, että enää minua ei kuseteta. Tämä nykyinen mieheni oli itse sitä mieltä että jos jompi kumpi pettää, niin suhde loppuu välittömästi. Odotan vain nyt tietoa, onko hän edellen sitä mieltä, mitkä hänen periaatteensa nyt ovat, kun itse on pettänyt. Hän vain äsken pyörähti kotona mennessä toiseen työhön, ainut kysymys oli miten pitkän saikun sait. Mutta tämän aamuinen ilmoittaja (pettäjä naisen mies) soitti minulle ja kysyi kuinka minä voin, kun hän oli aamulla tehnyt niin järkyttävän ilmoituksen. Minusta se oli oikeastaan hieno ele häneltä. Edelleen odotan mielen kiinnolla mieheni selityksiä ja periaatteita pettämisen jälkeen.

kirjoittaisi sinulle. Paitsi tietysti voimia. Jotenkin se että olet kokenut jo edellisessä suhteessa saman saa minut sanattomaksi koska miehesi tiesi mitä olet joutunut kokemaan ex:n taholta ja silti teki saman paska tempun.

Olet vielä luultavasti shokissa ja olo on ehkä siki rauhallinen. Oletko ajatellut mitä teet? Jos miehesi tahtoo jatkaa yhdessä sinun kanssasi niin meinaatko vielä antaa mahdollisuuden? Tietyllä tasolla olen utelias, olin erään miehen kanssa neljä vuotta ja kun hän petti jätin hänet heti, kun nykyinen aviomies ja lasten isä petti annoin hänelle toisen mahdollisuuden jota ei vielä ainakaan ole tarvinnut katua.

Mielestäni se petetty aviomies teki oikein kun soitti sinulle. Moni tuttavani tiesi mieheni pettävän mutta kukaan ei kertonut minulle joten he ovat nyt entisiä tuttavia, olisin ollut kiitollinen jos joku olisi minulle asiasta kertonut.

Voimia sinulle kohtalontoverilta.

...... kirjoitti:

kirjoittaisi sinulle. Paitsi tietysti voimia. Jotenkin se että olet kokenut jo edellisessä suhteessa saman saa minut sanattomaksi koska miehesi tiesi mitä olet joutunut kokemaan ex:n taholta ja silti teki saman paska tempun.

Olet vielä luultavasti shokissa ja olo on ehkä siki rauhallinen. Oletko ajatellut mitä teet? Jos miehesi tahtoo jatkaa yhdessä sinun kanssasi niin meinaatko vielä antaa mahdollisuuden? Tietyllä tasolla olen utelias, olin erään miehen kanssa neljä vuotta ja kun hän petti jätin hänet heti, kun nykyinen aviomies ja lasten isä petti annoin hänelle toisen mahdollisuuden jota ei vielä ainakaan ole tarvinnut katua.

Mielestäni se petetty aviomies teki oikein kun soitti sinulle. Moni tuttavani tiesi mieheni pettävän mutta kukaan ei kertonut minulle joten he ovat nyt entisiä tuttavia, olisin ollut kiitollinen jos joku olisi minulle asiasta kertonut.

Voimia sinulle kohtalontoverilta.

Sanaton olen minäkin. Sanoin eilen lääkärillekin että tiedän olevani shokissa, en osaa muuta kuin toimia. Ystävänikään ei voi uskoa tapahtunutta, kun mieheni on ollut kiltteyden perikuva. Hän on vihannut aikanaan jopa sinkku kaveritani joilla on ollut useita suhteita, ei ole halunnut olla edes heidän kanssaan tekemisissä. Todella hän on tiennyt miten olin entisessä suhteessa kärsinyt pettämisestä ja kaikesta muusta narsismista.

Eilisen illan keskuteluiden perusteella en saanut hänestä mitään selkoa. Hän sanoi että suhde oli loppunut juuri maanantai iltana ja tämä nainen oli mennyt kotiin itkien jolloin hän oli tunnustanut miehellensä kaiken ja tämä mies soitti eilen sitten minulle. Mieheni ei olisi halunnut kertoa koko asiasta minulle mitään, muutta onneksi tuo toinen mies oli fiksu ja kertoi. Kyselin eilen mieheltäni että oliko hän koskaan kertonut minulle, sanoi vain ettei pysty tietämään. Yritin kysyä jakuu heidän välien selvittely, en saanut siihekään varmaa vastausta. Sanoi että minä en voi asialle tehdä ennen mitään ennen kuin hän tietää tunteensa, mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jatkaa tämän naisen kanssa, niin silloihan ei tarvitse kuin omaisuus jakaa. Sanoin tämän myös sen naisen miehellekin, että mehän ei voida asialle ennen mitään ennen kuin he päättävät mitä aikovat. Sen jälkeen pystyy vasta miettimään vaihtoehtoja. Sanoin miehelleni jos hän päättää jatkaa tämän toisen kanssa tai yksin, niin silloin minun ei tarviste miettiä kuin käytännön asioita. Mutta jos hän jostain syystä päättäisi että haluaa yrittää jatkaa, niin sitten alkaa minun miettiminen miten? miksi? onko jotain syytä edes jatkaa? haluanko antaa anteeksi? Hän ei pystynyt sanomaan minulle eilen vielä mitään mitä hän haluaa. Ei siis kuulosta lupaavalta. Hän halusi miettimisaikaa. Kysyi että kuinka kauan hän sitä tarvitsee, mutta siihenkään hän ei osannut sanoa.

Tämä naisen mies ei ollut kokenut aikaisemmin tälläistä. Kerroin hänelle, nyt näillä kahdella vasta alkaa tämä välien selvittely, mitä tehdään, miten puolisot ovat suhtautuneet jne. Lohduttelin häntä että vähään aikaan emme voi tehdä mitään muuta kuin odottaa. Kysyikin eilen mieheltäni että ilmeisesti on ollut teksivieteissä vilkas päivä, myönsi laittaneensa yhden ja hänelle tulleen kymmenkunta viestiä.

Toisaalta on hyvä kun tietää miten nämä kuviot etenee, mutta tämä asioiden eteneminen sitten vaan kestää. Mieskin käyttäytyy muuten kuin mitään ei olisi tapahtun. Ei ole ollut paihoillaan, on vaan ollut niin ihastunut. En pysty vielä siis sanomaan että tarvitseeko minun edes yrittää antaa anteeksi.

toiminnan nainen kirjoitti:

Sanaton olen minäkin. Sanoin eilen lääkärillekin että tiedän olevani shokissa, en osaa muuta kuin toimia. Ystävänikään ei voi uskoa tapahtunutta, kun mieheni on ollut kiltteyden perikuva. Hän on vihannut aikanaan jopa sinkku kaveritani joilla on ollut useita suhteita, ei ole halunnut olla edes heidän kanssaan tekemisissä. Todella hän on tiennyt miten olin entisessä suhteessa kärsinyt pettämisestä ja kaikesta muusta narsismista.

Eilisen illan keskuteluiden perusteella en saanut hänestä mitään selkoa. Hän sanoi että suhde oli loppunut juuri maanantai iltana ja tämä nainen oli mennyt kotiin itkien jolloin hän oli tunnustanut miehellensä kaiken ja tämä mies soitti eilen sitten minulle. Mieheni ei olisi halunnut kertoa koko asiasta minulle mitään, muutta onneksi tuo toinen mies oli fiksu ja kertoi. Kyselin eilen mieheltäni että oliko hän koskaan kertonut minulle, sanoi vain ettei pysty tietämään. Yritin kysyä jakuu heidän välien selvittely, en saanut siihekään varmaa vastausta. Sanoi että minä en voi asialle tehdä ennen mitään ennen kuin hän tietää tunteensa, mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jatkaa tämän naisen kanssa, niin silloihan ei tarvitse kuin omaisuus jakaa. Sanoin tämän myös sen naisen miehellekin, että mehän ei voida asialle ennen mitään ennen kuin he päättävät mitä aikovat. Sen jälkeen pystyy vasta miettimään vaihtoehtoja. Sanoin miehelleni jos hän päättää jatkaa tämän toisen kanssa tai yksin, niin silloin minun ei tarviste miettiä kuin käytännön asioita. Mutta jos hän jostain syystä päättäisi että haluaa yrittää jatkaa, niin sitten alkaa minun miettiminen miten? miksi? onko jotain syytä edes jatkaa? haluanko antaa anteeksi? Hän ei pystynyt sanomaan minulle eilen vielä mitään mitä hän haluaa. Ei siis kuulosta lupaavalta. Hän halusi miettimisaikaa. Kysyi että kuinka kauan hän sitä tarvitsee, mutta siihenkään hän ei osannut sanoa.

Tämä naisen mies ei ollut kokenut aikaisemmin tälläistä. Kerroin hänelle, nyt näillä kahdella vasta alkaa tämä välien selvittely, mitä tehdään, miten puolisot ovat suhtautuneet jne. Lohduttelin häntä että vähään aikaan emme voi tehdä mitään muuta kuin odottaa. Kysyikin eilen mieheltäni että ilmeisesti on ollut teksivieteissä vilkas päivä, myönsi laittaneensa yhden ja hänelle tulleen kymmenkunta viestiä.

Toisaalta on hyvä kun tietää miten nämä kuviot etenee, mutta tämä asioiden eteneminen sitten vaan kestää. Mieskin käyttäytyy muuten kuin mitään ei olisi tapahtun. Ei ole ollut paihoillaan, on vaan ollut niin ihastunut. En pysty vielä siis sanomaan että tarvitseeko minun edes yrittää antaa anteeksi.

pystyt suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Muista kuitenkin ettet anna miehelle liikaa sitä miettimis aikaa, voi käydä niin että tilanne junnaa paikoillaan kuukausia kun kukaan ei tiedä mitä haluaa.
Joten aseta määrä aika, "jos et ole päättänyt mitä haluat xx viikon/päivän ym. kuluessa teen päätöksen itse ja lähden" Tuo pakottaa miehen miettimään asiaa, silloin mies tietää että ratkaisu on tehtävä.

Sinunkin kannattaa punnita parisuhteenne hyvä ja huonoja puolia, kannattaako yrittää vai olisiko parempi erota? Mikä teillä on semmoista että kannattaa olla yhdessä, jos se on pelkkä omaisuus niin silloin ei kannata uudelleen yrittää.
Miehen kyllä pitäisi katua tekojaan ja rehellisesti kertoa sinulle asioita sekä oikeasti pyytää anteeksi, jos mies ei kadu niin miten ihmeessä te yhdessä voisitte jatkaa?

...... kirjoitti:

pystyt suhtautumaan asiaan rauhallisesti. Muista kuitenkin ettet anna miehelle liikaa sitä miettimis aikaa, voi käydä niin että tilanne junnaa paikoillaan kuukausia kun kukaan ei tiedä mitä haluaa.
Joten aseta määrä aika, "jos et ole päättänyt mitä haluat xx viikon/päivän ym. kuluessa teen päätöksen itse ja lähden" Tuo pakottaa miehen miettimään asiaa, silloin mies tietää että ratkaisu on tehtävä.

Sinunkin kannattaa punnita parisuhteenne hyvä ja huonoja puolia, kannattaako yrittää vai olisiko parempi erota? Mikä teillä on semmoista että kannattaa olla yhdessä, jos se on pelkkä omaisuus niin silloin ei kannata uudelleen yrittää.
Miehen kyllä pitäisi katua tekojaan ja rehellisesti kertoa sinulle asioita sekä oikeasti pyytää anteeksi, jos mies ei kadu niin miten ihmeessä te yhdessä voisitte jatkaa?

rakasta sinua, mutta ei osaa oikein irrottautuakkaan. Rakkaus taitaa olla hänen puoleltaan jo loppu. Tuntuu että teidän on turha yrittää lämmitellä suhdettanne. jos mies haluaisi jatkaa kanssasi olisi hänen reagtionsa ihan toinen. Turhaan kiusaat otseäsi.

toiminnan nainen kirjoitti:

Sanaton olen minäkin. Sanoin eilen lääkärillekin että tiedän olevani shokissa, en osaa muuta kuin toimia. Ystävänikään ei voi uskoa tapahtunutta, kun mieheni on ollut kiltteyden perikuva. Hän on vihannut aikanaan jopa sinkku kaveritani joilla on ollut useita suhteita, ei ole halunnut olla edes heidän kanssaan tekemisissä. Todella hän on tiennyt miten olin entisessä suhteessa kärsinyt pettämisestä ja kaikesta muusta narsismista.

Eilisen illan keskuteluiden perusteella en saanut hänestä mitään selkoa. Hän sanoi että suhde oli loppunut juuri maanantai iltana ja tämä nainen oli mennyt kotiin itkien jolloin hän oli tunnustanut miehellensä kaiken ja tämä mies soitti eilen sitten minulle. Mieheni ei olisi halunnut kertoa koko asiasta minulle mitään, muutta onneksi tuo toinen mies oli fiksu ja kertoi. Kyselin eilen mieheltäni että oliko hän koskaan kertonut minulle, sanoi vain ettei pysty tietämään. Yritin kysyä jakuu heidän välien selvittely, en saanut siihekään varmaa vastausta. Sanoi että minä en voi asialle tehdä ennen mitään ennen kuin hän tietää tunteensa, mitä hän haluaa. Jos hän haluaa jatkaa tämän naisen kanssa, niin silloihan ei tarvitse kuin omaisuus jakaa. Sanoin tämän myös sen naisen miehellekin, että mehän ei voida asialle ennen mitään ennen kuin he päättävät mitä aikovat. Sen jälkeen pystyy vasta miettimään vaihtoehtoja. Sanoin miehelleni jos hän päättää jatkaa tämän toisen kanssa tai yksin, niin silloin minun ei tarviste miettiä kuin käytännön asioita. Mutta jos hän jostain syystä päättäisi että haluaa yrittää jatkaa, niin sitten alkaa minun miettiminen miten? miksi? onko jotain syytä edes jatkaa? haluanko antaa anteeksi? Hän ei pystynyt sanomaan minulle eilen vielä mitään mitä hän haluaa. Ei siis kuulosta lupaavalta. Hän halusi miettimisaikaa. Kysyi että kuinka kauan hän sitä tarvitsee, mutta siihenkään hän ei osannut sanoa.

Tämä naisen mies ei ollut kokenut aikaisemmin tälläistä. Kerroin hänelle, nyt näillä kahdella vasta alkaa tämä välien selvittely, mitä tehdään, miten puolisot ovat suhtautuneet jne. Lohduttelin häntä että vähään aikaan emme voi tehdä mitään muuta kuin odottaa. Kysyikin eilen mieheltäni että ilmeisesti on ollut teksivieteissä vilkas päivä, myönsi laittaneensa yhden ja hänelle tulleen kymmenkunta viestiä.

Toisaalta on hyvä kun tietää miten nämä kuviot etenee, mutta tämä asioiden eteneminen sitten vaan kestää. Mieskin käyttäytyy muuten kuin mitään ei olisi tapahtun. Ei ole ollut paihoillaan, on vaan ollut niin ihastunut. En pysty vielä siis sanomaan että tarvitseeko minun edes yrittää antaa anteeksi.

"Sanoin miehelleni jos hän päättää jatkaa tämän toisen kanssa tai yksin, niin silloin minun ei tarviste miettiä kuin käytännön asioita. Mutta jos hän jostain syystä päättäisi että haluaa yrittää jatkaa, niin sitten alkaa minun miettiminen miten?"

Ei teitenkään noin. Väärin päin menee!

Jos päätät ettet jatka, ei sun tarvitse miettiä sitä mitä äijäsi tekee sen toisen kanssa. Sen päätöksen voit tehdä ihan hyvin nyt heti, eli jatkatko vai et. Nyt ikään kuin vierität lopullista päätöstä eteenpäin kun odottelet miehesi päätöstä.

Jos olisin ollut sen toisen aviomies niin en olisi soittanut, olisin tullut käymään sa se ei olisi ollut nätti käynti se.

miehesi ei enää... kirjoitti:

rakasta sinua, mutta ei osaa oikein irrottautuakkaan. Rakkaus taitaa olla hänen puoleltaan jo loppu. Tuntuu että teidän on turha yrittää lämmitellä suhdettanne. jos mies haluaisi jatkaa kanssasi olisi hänen reagtionsa ihan toinen. Turhaan kiusaat otseäsi.

Itse olen kanssasi aivan samaa mieltä. Ystäväni vain väittävät että mieheni on shokissa, eikä osaa nyt sanoa mitään.

tästä asiasta kirjoitti:

"Sanoin miehelleni jos hän päättää jatkaa tämän toisen kanssa tai yksin, niin silloin minun ei tarviste miettiä kuin käytännön asioita. Mutta jos hän jostain syystä päättäisi että haluaa yrittää jatkaa, niin sitten alkaa minun miettiminen miten?"

Ei teitenkään noin. Väärin päin menee!

Jos päätät ettet jatka, ei sun tarvitse miettiä sitä mitä äijäsi tekee sen toisen kanssa. Sen päätöksen voit tehdä ihan hyvin nyt heti, eli jatkatko vai et. Nyt ikään kuin vierität lopullista päätöstä eteenpäin kun odottelet miehesi päätöstä.

Jos olisin ollut sen toisen aviomies niin en olisi soittanut, olisin tullut käymään sa se ei olisi ollut nätti käynti se.

Lähinnä ajattelin tuolla kirjoituksellani, että haluaisin saada hänet keskustelemaan, mitä hän edes asiasta ajatteelee, onko hän edes miettinyt mitään. Jos hän vastaisi esim että haluasi jatkaa, niin minä vain haluaisin saada hänet puhumaan, että millä ihmeen tavalla hän sen kuvittelee edes onnistuvan. Hyvin todennäköistä on että jos vapaa asunto löytyy, niin 1.3. (siihen on turhan lyhyt aika) tai viimeistään 1.4. meistä jompikumpi on eri osoitteessa.

Pettäjä naisen mies soitti juuri ja kertoi, että heillä on keskusteltu niinkin pikkutarkasti, että missä asennoissa on pantu ja kenenkä luona milloinkin. Ja oli kuuleman eilen miettinyt käyvänsä tinttamaassa työpaikalla miestäni, kun oli ajanut ohi. Tuumasin että olisit vain käynyt.

kun ei ole kohdalle osunut, loppuisi tuo joojoottelu saman tein. Näin tapahtuu ihan oikeassakin elämässä, ei välttämättä saduissa niinkuin kuvittelet. Tarinan alku on muutoin sama kuin meikäläisellä, sukupuolet vaan toisin päitten ja olin jo ehtinyt työpaikalle. Ei tarvitse kehua itseä ja huoraavaa vaimoa vielä vähemmän, tarinaa kyllä lähtisi.

Pumpulissako? kirjoitti:

kun ei ole kohdalle osunut, loppuisi tuo joojoottelu saman tein. Näin tapahtuu ihan oikeassakin elämässä, ei välttämättä saduissa niinkuin kuvittelet. Tarinan alku on muutoin sama kuin meikäläisellä, sukupuolet vaan toisin päitten ja olin jo ehtinyt työpaikalle. Ei tarvitse kehua itseä ja huoraavaa vaimoa vielä vähemmän, tarinaa kyllä lähtisi.

Tarinaa riittäisi täälläkin. Enkä todella ole kuvitellut että tälläistä vain tapahtuu saduissa. Tämä yksi pettäminen on vain pisara meressä mitä olen elämässäni joutunut kokemaan. Sanoinkin miehelleni että, tämä ero on vain 1/10 vaikeusasteeltaan siitä mitä olen joutunut elmässäni aiemmin kokemaan. Vanhojen koemusten myötä on joutunut rakentamaan nykyisen elämän niin varmanpäälle ettei minua enää kukaan pääse yhtä pahasti loukkaamaan ja laittamaan todelliseen ahdinkoon ja nöyryytykseen. Tämä kuulostaa kylmän ihmisen puheltaa, mutta todellakaan en sitä ole, vaan elämä on pakottanyt järjestämään asiat varman päälle. Olen vain joskus käynyt tämmöisten asiaoiden takia todella kovan koulun ja toisia oppirahoja en miesten pettämisten takia maksa. Eräs lääkäri (en ollut lääkäri-potilasuhteessa vaan ystävinä keskustelimme) sanoi minulle 15 vuotta sitten kun kerroin hänellä tarinaana, että miten olet pysytynyt selviytymään tuosta kaikesta, niin ettet ole menettänyt järkeäsi. Siihen en osannut hännelle vastata. Häellä oli itsellänsä meneillään pelkästään avioero. Hän ei selvinnyt siitä vaan teki itsarin. Hänenkin koettelumuksiin nähden minun asiat olivat hänen kin mielestään todella hankalat. Turha väittää että olen elänyt pumpulissa.


Nyt olen jo järjestänyt miehelleni vuokrakämpän johon voi muuttaa maaliskuun alusta, jos vain hän suostuu siihen allekirjoituksen laittamaan. Tämäkin olen tehnyt vain sen takia kun tiedän että saan vastaukseksi, etten nyt kerkiä, en tiedä mitä tehdä, mietitään vielä yms verkukkeita. Niitä en vain jaksa kuunnalla. Mutta päivääkään en usko etteikö elämä voita. Hetkellisesti on vain vaikeaa, mutta kyllä se siitä iloksi muutuu tavalla tai toisella.

toiminnan nainen kirjoitti:

Tarinaa riittäisi täälläkin. Enkä todella ole kuvitellut että tälläistä vain tapahtuu saduissa. Tämä yksi pettäminen on vain pisara meressä mitä olen elämässäni joutunut kokemaan. Sanoinkin miehelleni että, tämä ero on vain 1/10 vaikeusasteeltaan siitä mitä olen joutunut elmässäni aiemmin kokemaan. Vanhojen koemusten myötä on joutunut rakentamaan nykyisen elämän niin varmanpäälle ettei minua enää kukaan pääse yhtä pahasti loukkaamaan ja laittamaan todelliseen ahdinkoon ja nöyryytykseen. Tämä kuulostaa kylmän ihmisen puheltaa, mutta todellakaan en sitä ole, vaan elämä on pakottanyt järjestämään asiat varman päälle. Olen vain joskus käynyt tämmöisten asiaoiden takia todella kovan koulun ja toisia oppirahoja en miesten pettämisten takia maksa. Eräs lääkäri (en ollut lääkäri-potilasuhteessa vaan ystävinä keskustelimme) sanoi minulle 15 vuotta sitten kun kerroin hänellä tarinaana, että miten olet pysytynyt selviytymään tuosta kaikesta, niin ettet ole menettänyt järkeäsi. Siihen en osannut hännelle vastata. Häellä oli itsellänsä meneillään pelkästään avioero. Hän ei selvinnyt siitä vaan teki itsarin. Hänenkin koettelumuksiin nähden minun asiat olivat hänen kin mielestään todella hankalat. Turha väittää että olen elänyt pumpulissa.


Nyt olen jo järjestänyt miehelleni vuokrakämpän johon voi muuttaa maaliskuun alusta, jos vain hän suostuu siihen allekirjoituksen laittamaan. Tämäkin olen tehnyt vain sen takia kun tiedän että saan vastaukseksi, etten nyt kerkiä, en tiedä mitä tehdä, mietitään vielä yms verkukkeita. Niitä en vain jaksa kuunnalla. Mutta päivääkään en usko etteikö elämä voita. Hetkellisesti on vain vaikeaa, mutta kyllä se siitä iloksi muutuu tavalla tai toisella.

juttusi on osoitettu viestiketjussa? Miksi sanot ensin juttuja keksityiksi ja sitten otat herneen nokkaasi kun joku heittää eriävän lausunnon?