En pysty luopumaan mistään esineistä, tavaroista jotka liittyvät jotenkin menetettyyn rakkaaseen ihmiseen. Pitäisi uusi sohva hankkia mutta en raaski luopua entisestä kun hän on istunut nukkunut siinä sohvassa.Hänen kuolemastaan on 5v.
Onkohan tämä enää etes normaalia
mie vaan
4714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On se normaalia.
Miksi niistä pitäisi luopua? Ne tavarathan juuri liittyvät häneen ja tuovat eläviä muistikuvia.En itse ainakaan luovu mistään koskaan,ei tarvitse.
En minä siitä sohvasta aiokkaan luopua sittenkään vaikka kissa on sen repiny. Muutenkin nuhjunen mutta mitäpä se kellekkään kuuluu.
Valokuvat, korut, videot yms. niitä on järkeä säilyttää.
Jos säästämisessä mennään ääripäähän niin eihän mitään voi heittää pois, ei roskia ei mitään.
Ihan takuu varmasti olet jo nyt luopunut osasta asioista.
Itselläni kävi niin että edesmenneen puolisoni itse maalaama posliinilautanen tippui ja meni rikki, se on luonnon omaa kulkua.
Itse laitoin puiseen arkkuun tavaroita (silmälasia, koruja, passi yms.) muistoksi ja sen takia että lapset saavat jonkinlaisen yhteyden vielä äitiinsä.
Valokuvat ja yms ovat edelleen tallessa ja osa näkösällä.
Myös tarpeelliset hänen tekemät käyttötavarat ovat edellen käytössä mutta aika tekee tehtävn ja ne poistuu pikku hiljaa (rikkoutuvat).