Viisi vuotta

Hei!

Taas kerran yksin iltaa vietän. Mies kuljetusalalla töissä, töissä 5 päivää viikossa 15-05. Tätä jo viimeiset viisi vuotta. Yleensä elämä sujuu mainiosti, on kuitenkin viikonloput mieltä piristämässä. Välillä tulee kuitenkin niin surullinen olo, kun aina on arkena illat yksin eikä ehdi edes moikata aamuisin ja iltapäivisin. Löytyykö muita vastaavassa tilanteessa? Olisi mukavaa jakaa kokemuksia. Rakastan yli kaiken ukkokultaa, ei kai tässä muuten näin pitkään olisi jaksanut.
4934
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

...kohtalotoveriutta täältä! Me ei olla oltu yhdessä vielä vuottakaan, mutta useamman vuoden kaukosuhde uhkaa: minä täällä opiskelemassa, mies toisessa kaupungissa töissä. Me nähdään myös vain viikonloppuisin. Tämä erossaolo on välillä ihan kamalaa, kun taas toisinaan tuntuu että on ihan hyvä näin. Jälkimmäistä tosin aniharvoin. Olen miettinyt muutamaan otteeseen jo, että ei tämä erossaolo ole ihmistä varten, mutta mies on kuitenkin niin rakas, etten viitsisi erossakaan olla...

Äänestä
  • Täällä ollan oltu reilut 15 vuotta kotosalla yksin. Menin sellaiselle alalle että olen aina
    kotona ja vapaa-aikaakin on todella paljon.
    Olisi kai pitänyt mennä oravanpyörään uraa tekemään ja mieluiten matkatöihin kun ei ketään kiinnosta mies jolla on aikaa ja töitä sopivasti.

    nim. espoo

    Äänestä

Meillä aikalailla sama tilanne, oltu yhdessä pari vuotta. Tiedän mistä puhut! Laita s-postiosoite niin vaihdetaan kokemuksia.

Äänestä
  • Itse olen nainen ja teen yötyötä. Lähden töihin klo. 19.30 ja palaan klo. 08.00.

    Mies on lähtenyt jo töihin aamulla kun tulen. Illalla herään siinä klo. 17 ja treenaan salilla (kotonamme). Olen kuukaudesta 2viikonloppua töissä ja kaksi vapaalla.

    Mies siis nukkuu yksin kun olen töissä. Joskus hän suree tätä, mutta mitä siihen voi sanoa?

    Töitä on tehtävä ja itse en ainakaan soveltuisi esim. vuorotöihin tai ma-pe 8-16 vuoroihin. Tulisin hulluksi sillälailla töitä tehden.

    Älä ainakaan kaada kaikkea miehesi niskaan. Hän tekee työtä ja ei hän kestä jos alat kaatamaan sitä kaikkea hänen päälleen. Joko hyväksyt tuon hänen työnsä, tai sitten et. Se on niin yksinkertaista.

    Jos hyväksyt, et nalkuta siitä, vaan sydämessäsi hyväksyt. Jos et hyväksy, sinä sanot sen miehellesi ja hän joko lopettaa nuo hommansa tai sitten ei, jolloin sinä lähdet siitä suhteesta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


yövuoroa kirjoitti:

Hei!

Taas kerran yksin iltaa vietän. Mies kuljetusalalla töissä, töissä 5 päivää viikossa 15-05. Tätä jo viimeiset viisi vuotta. Yleensä elämä sujuu mainiosti, on kuitenkin viikonloput mieltä piristämässä. Välillä tulee kuitenkin niin surullinen olo, kun aina on arkena illat yksin eikä ehdi edes moikata aamuisin ja iltapäivisin. Löytyykö muita vastaavassa tilanteessa? Olisi mukavaa jakaa kokemuksia. Rakastan yli kaiken ukkokultaa, ei kai tässä muuten näin pitkään olisi jaksanut.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu