Pitkän asioiden tonkimisen jälkeen olen saanut selville muutaman automerkin joissa on erikokoisia lämmityslaitteen kennoja.
Kaverini oli aikoinaan Hankkijalla (Fiatin maahantuoja) töissä 1970-luvulla ja kertoi että ainakin Fiat 127:ssa oli varaosaluettelossa kahta eri kokoa kennoja, siis eteläisen Euroopan autoihin oma kenno.
Myös Seat Ibizaa valmistettiin Espanjan ja Italian markkinoille pienemmällä lämityslaitteen kennolla kuin muualle vietäviin.
Kolmas auto jossa tiedän olevan pienempi kenno, on Brasiliassa valmistettu Ford Escort 1981-1990, näistäkin vain mallit jotka olivat valmistettu Etelä-Amerikan markkinoille.
Jenkkiautojakin nyt sotketaan mukaan sen verran että faija osti vuonna 1977 Californiasta muuttoautona maahantuodun 1970 Chevrolet Impalan. Tässä oli kyllä lähes puolet pienempi lämmityslaitteen kenno. Asia ei kuitenkaan haitannut koska autolla ajettiin vain kesäisin.
Eli kyllä nuo autokauppiaitten palopuheet ovat siis tosia, löytyy niitä näköjään semmoisia autoja jotka ovat pienemmällä lämppärillä verrattuna suomalaisen maahantuojan versioon.
Tosin uskoisin että kukaan olisi tuonut 127 Fiatia Italiasta, 1980-luvun alun Seat Ibizaa Espanjasta tai Etelä-Amerikan markkinoille suunnattua Escorttia Brasiliasta.
Eli kyllä on ihan turvallista tuoda auto ulkomailta, jos pelon aiheena on että tarkeneeko autossa talvella.
Termostaatti kannattaa vaihtaa, lohkolämmitin asentaa ja sisätilan lämmitin myös jolloin voi unohtaa kaikki penkinlämmittimet niinkuin itse tein, en ikinä muutenkaan ole muistanut persgrillejä käyttää vaikka olen useita "suomi-autoja" omistanut.
Aiemmin pyysin, että ihmiset jotka tietävät autoja varustetun pienemmillä lämmityslaitteilla laittaisivat tänne tietoa faktojen kanssa, vaikkapa siis automerkki, malli ja varaosanumero isommalle kennolle ja pienemmälle myös, tai joku muu fakta josta sitten tietäisi että nää ei ole niitä "Esson pöydässä kuultua" juttuja, vaan ihan asiallisia kommentteja.
Kaikki tietenkin jo arvaa että noita ei tullut, sana on vapaa, laittakaa niitä automerkkejä tänne faktojen kera.
Hyvää talvea kaikille!
Kaverini oli aikoinaan Hankkijalla (Fiatin maahantuoja) töissä 1970-luvulla ja kertoi että ainakin Fiat 127:ssa oli varaosaluettelossa kahta eri kokoa kennoja, siis eteläisen Euroopan autoihin oma kenno.
Myös Seat Ibizaa valmistettiin Espanjan ja Italian markkinoille pienemmällä lämityslaitteen kennolla kuin muualle vietäviin.
Kolmas auto jossa tiedän olevan pienempi kenno, on Brasiliassa valmistettu Ford Escort 1981-1990, näistäkin vain mallit jotka olivat valmistettu Etelä-Amerikan markkinoille.
Jenkkiautojakin nyt sotketaan mukaan sen verran että faija osti vuonna 1977 Californiasta muuttoautona maahantuodun 1970 Chevrolet Impalan. Tässä oli kyllä lähes puolet pienempi lämmityslaitteen kenno. Asia ei kuitenkaan haitannut koska autolla ajettiin vain kesäisin.
Eli kyllä nuo autokauppiaitten palopuheet ovat siis tosia, löytyy niitä näköjään semmoisia autoja jotka ovat pienemmällä lämppärillä verrattuna suomalaisen maahantuojan versioon.
Tosin uskoisin että kukaan olisi tuonut 127 Fiatia Italiasta, 1980-luvun alun Seat Ibizaa Espanjasta tai Etelä-Amerikan markkinoille suunnattua Escorttia Brasiliasta.
Eli kyllä on ihan turvallista tuoda auto ulkomailta, jos pelon aiheena on että tarkeneeko autossa talvella.
Termostaatti kannattaa vaihtaa, lohkolämmitin asentaa ja sisätilan lämmitin myös jolloin voi unohtaa kaikki penkinlämmittimet niinkuin itse tein, en ikinä muutenkaan ole muistanut persgrillejä käyttää vaikka olen useita "suomi-autoja" omistanut.
Aiemmin pyysin, että ihmiset jotka tietävät autoja varustetun pienemmillä lämmityslaitteilla laittaisivat tänne tietoa faktojen kanssa, vaikkapa siis automerkki, malli ja varaosanumero isommalle kennolle ja pienemmälle myös, tai joku muu fakta josta sitten tietäisi että nää ei ole niitä "Esson pöydässä kuultua" juttuja, vaan ihan asiallisia kommentteja.
Kaikki tietenkin jo arvaa että noita ei tullut, sana on vapaa, laittakaa niitä automerkkejä tänne faktojen kera.
Hyvää talvea kaikille!
Vastaukset 31
Vanhimmat
Aikoinaan ajelin aidolla suomiautolla, Wartburg 353w:llä 150 kilometriä 20 asteen pakkasessa. Autossa olleen lämpömittarin mukaan sisätilan lämpö nousi lämmityslaitteen ja sähköisen apulämmittimen avulla 3.5 celsius asteeseen.
Myöhemmin kaverit neuvoivat että jäähdytinkorjaamolta saisi kuparikennon lämmityslaitteeseen, jolla lämmöt nousisivat hieman.
Maksoin omastani 50 mummoa ja ajelin pari vuotta.
Kaveri leikkas tarran takaluukkuun jossa luki turbo isolla ja pienellä alapuolella tuntematon.
Osia kyllä sai vaihtaa mm.
Vauhtipyörä hajos kerran, startti moottorin rele pari kertaa.
Tulpat sai vaihtaa kahden viikon välein ennen kuin älysin laittaa vähemmän öljyä pensan sekaan.
No laitoin liian vähän ja auto leikkas moottoritiellä kiinni hetkeksi ja lähti pian taas käyntiin.
Puolen vuoden päästä leikkas toisen kerran moottoritiellä ja lopullisesti. Auto saatiin pois tieltä kun sattui poliisit paikalle ja toisen ohjatessa liíkennettä työnnettiin se toisen kanssa liittymästä ulos.
Myin auton viidellä kympillä romuttamolle ja sain 50. ilmainen auto siis, ja kivaa oli.
Kirjoitit kyllä asiaa, nyt saatiin kumottua yksi tuontiautojen vastustajien keksimä tekosyy.
Ainakin 83-90 escort/orioniin saa kahta erilaista lämmityslaitteen kennoa. Motonet myy tavallista sekä tehokkaampaa messinkistä kennoa. Luulisin että suomiautot ovat tavallisella kennolla. Tehokkaampi kenno on luultavasti jälkeenpäin tullut markkinoille, koska auto on surkea lämpeämään.
Opel omegaan on lisätty pohjoismaissa sähköinen pumppu vesiletkuun jonka asennus on edullista ja aika helppoa..
Nuo erikokoiset kennot pötyä suureltaosin...Kuuluu autokauppiaiden sumutuskampanjaan tuontiautoja vastaan..
Omassa tuontiautossani, Omega td 1995:ssä oli kyseinen pumppu, siis sellainen joka on lämmityslaitteen kennolle menevässä vesiletkussa, kun sen kävin hakemassa Saksasta. Auto oli myyty uutena Mönchengladbachissa (ei siis edes Pohjois-Saksassa) josta myös minä sen ostin.
Voihan se olla että dieseleissä se on vakiovarusteena, niissä kun tuo hukkalämmön osuus on pienempi kuin bensa vehkeissä joten jos sitä lämpöä sitten yritetään saada vedenkiertoa tehostamalla.
Hyvin on tähän mennessä lämpöä piisannut, tosin rankat pakkaset on vielä edessä, mutta usko että auto olisi talvella kylmempi kuin Suomessa myydyt dieselit.
Omistan aidon suomiauton FORD MONDEO 1.8 td -95 siihen on asennettu jo ensimmäisen huollon yhteydessä kierto vesipumppu lämppärin letkuun ilmeisesti yli kuumenemisen vuoksi(ent.taksi)paljon tyhjäkäyntiä paikalla ihan ymmärrettävää.
Ei se tyhjäkäynnin takia siinä ole!
Vaan siksi että autoa ei tarvitse pitää koko aikaa käynnissä parkkipaikalla kun kiertovesipumppu tuo koko ajan lämmintä vettä kennoon, muuten kenno jäähtyisi heti ja sisälle ei tulisi enää lämmintä.
Vesi kiertää aina kun auto käy, se on VESIPUMPUN tehtävä!
Niin kyse on ylimääräisestä pumpusta.Joka autossahan on vesipumppu paitsi ilmajäähdytetyissä.Jos siihen pumppuun on kytketty virta syöttöpumpulta ni kiertääkö siellä vesi auton ollessa sammuksissa tuleeko siihen virta taivaasta vai mistä????????
täällä taas pulisee,kannattasko tutustuu vähän uudempaan kalustoon!
Oletko hiiri vai mies, käy toteamassa täällä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.cgi?category=95&conference=1500000000000122&posting=22000000001718849
Voin kyllä valmiiksi sanoa että hiirihän sä olet.
Älähän selittele aussi holden vm 69 ei ollut lämppäriä ollenkaan mutta sehän ei kuulu tähän.
Älä osta usko Suomen autokauppiaita ne rehellisiä.
Jotenkin särähti korvaan toi toteamukses siitä vanhsta Impalasta. Mistä sä oikeasti päättelit niin että siinä yksilössä oli pienempi lämppärin kenno kuin "suomiautoissa" ? oliko teillä oikeasti po. laite irti autosta vai päättelitkö vain ulkoapäin koko asian? Kalifornaissakin sataa lunta ja on aika kylmä silloin tällöin. Todennäköisesti on ollut kyse syylarin kennostosta joka on tietty usein ollut erikokoinen 6 ja v8 moottoreilla varustetuissa autoissa.Ja sillähän ei ole mitään tekemistä lämppärin kanssa.Eikä olisi ihme että se sama lämppärinkenno malli löytyisi vieläkin uudesta Cadillacista. Lämppärinkennojen kokojen vertailu ilman että ne irroittaa (mikä on helvetin työlästä ) on aika mahdotonta.
Sinänsä olen samaa mieltä asiasta että koko kenno asia on totaalista autokauppaitten kusetusta.
Kyllä se kenno oli irti autosta ja oli pienempi kuin suomalaisessa vuoden vanhemmassa.
Syylärin kenno taas tässä tuontiautossa oli kolmirivinen ja vastaavasti suomalaisessa (tosin 6-koneisessa) 2-rivinen.
Voi toki olla että autoon olisi Kaliforniassa jonkun muun toimesta vaihdettu pienempi lämmityslaitteen kenno, toi kyllä on aika epäuskottavaa.
On noita jenkkejäkin sen jälkeen useita tullut purettua joten ihan huuhaa juttu toi ei ole.
Kirjoitit että "Todennäköisesti on ollut kyse syylarin kennostosta". Hehheh, kaverihan kertoi että siinä oli lähes puolet pienempi LÄMMITYSLAITTEEN kenno. Ei kai kukaan nyt sekota lämmittimen ja jäähdyttäjän kennoja keskenään. Vois meinaan tulla pulma jos on purkanu auton ja sitten rupeis tunkemaan syylaria lämmityslaitteen koteloon. Ja toi kennon irtiotto jostain 1970-luvun alun GM:stä on helppo homma, konehuoneessa ja auton sisällä on reilusti tilaa ottaa kyseinen laite irti vaikka autossa olisi ilmastoinnit ja muut vehkeet, vertailun vuoksi teepäs sama operaatio johonkin uuteen riisikuppiin, vaikkapa uusi Avensis, ja tämän jälkeen et enää kirjoittele tolle kaverille että on helvetin työlästä ottaa kenno irti.
Sama juttu tässäkin niinkuin noissa "asiantuntijalausunnoissa" joissa puhutaan että voiteluaineet joita on käytetty autoon sen kasausvaiheessa ovat Suomen oloihin sopimattomia.
Ei autotehtailla vaihdeta letkuihin toisia öljyjä kun hihnalle tulee Suomeen menevä auto, kyllä niihin kaikkiin autoihin laitetaan jo ensiasennuksena hyvälaatuiset öljyt, mikähän kumma saa ihmiset uskomaan että vain Suomeen suunnatuissa autoissa olisi moniasteöljyt?
Lähettäkääpäs vaikkapa sähköpostia Saksaan BMW:lle tai Opelille ja kysykää että laitatteko te huonommat öljyt Saksassa myytäviin autoihin kuin Suomeen myytäviin autoihin.
No joka tapauksessa vaihdan aina uudet synteettiset öljyt joka rööriin kun ostan auton, oli se sitten Suomesta ostettu tai vaikkapa Saksasta, ei paljoa kustanna auton hinnassa.
Tottakai katson huoltokirjan Suomestakin ostetusta autosta, mutta en luota siihen yhtään sen enempää kuin ulkomailtaostetun kirjaan, mittarista voi olla otettu paljonkin pois ja moottorissa saattaa olla samat öljyt joilla on ajettu 19000 kilometriä vaikka mittari ja huoltokirja kertoisivat ihan muuta(esim. 2500km).
Ei noi "suomiautot" kilometreiltään ole yhtään sen luotettavampia kuin ulkomailtakaan tuodut, asia on huomattavasti yleisempää kuin normaali autoilijat tietävät.
-Oletteko muuten ikinä ajatelleet miksi sana "mittarilukema" syrjäytti sanan "ajettu" 1990 luvun alussa autoliikkeitten ilmoituksissa Suomessa eikä ole palannut enää sen jälkeen?
Ainakin itse olen ajanut neljällä edellisellä (suomi)autollani jokaisella yli 100000 kilometriä jo aiemmin mittarissa olleiden parinsadantuhannen päälle ja poistanut mittarista noin 70000 ennen myyntiä.
Sitten on vielä näitä narisijoita jotka väkisin yrittävät naureskella että kun on tuotu päälisin puolin huippukuntoinen auto niin sitten paljastuukin että sillä on ajettu parisataa tuhatta kilometriä enemmän kuin mittarissa on.
Ulkokuorihan kertoo miten autoa on pidetty ja huollettu, siis virheetöntä autoa on huollettu ja hoivattu aivan toisella tavalla kuin jotain entistä suomitaksia, eikö totta?
Itse sain kokea tuon mittarin ruuvauksen jäljet kun kävin ajamassa ennen ostoreissulle lähtöä joitakin dieseli Oopeleita.
Tässä linkki erääseen autoon jota kävin koeajamassa syyskuun alussa ennen reissua, näkyy olevan vieläkin myynnissä: http://www.kouvolanautola.fi/kuvat/vaihtoautot/TYM-303.jpg
Ja se koeajo, se oli sitten mielenkiintoinen.
-Auto tuntui samanlaiselta kuin 10 vuotta sitten omistamani 1988 Omega jolla oli ajettu 480000 kilometriä, siis täysin paska, rämisevä romu. Tässä 2001 vuoden Omegassa oli mittarissa 250000 kilometriä ja kyllä sen voi ihan tässä ääneen sanoa, ei auto tuollaiseen kuntoon mene niillä kilometreillä, tuntu on kuin yli 400tkm ajetussa autossa.
-Tämä oli tietysti minun mielipiteeni koeajetusta autosta, voi sen muutkin käydä ajamassa ja muodostaa oman mielipiteensä.
Näiden Suomessa suoritettujen koeajojen jälkeen oli sitten hyvä käydä koeajamassa Saksassa dieseli Omegoita.
-Oli eroa kuin päivällä ja yöllä, tämäkin Omega jonka toin, 1995 td, oli aivan toisenlainen auto niin teknisesti kuin optisesti vaikka mittarissa oli myöskin tässä yli 200000 kilometriä ja auto oli paljon vanhempi.
Eli kyllä toi tuontiautojen kunnon kyseenalaistaminen sun muu haukkuminen on ihan järjestelmällistä ja perusteetonta puhetta.
En muutenkaan ole ikinä ollut sitä mieltä että kilpailutilanteessa on oikeutettua moittia toisen tahon myymää tavaraa, varsinkaan kun nämä maahantuojien edustajat pääsevät tiedotusvälineisiin puhumaan asioista joissa ei ole perää.
-Osa syy on tietenkin toimittajissa jotka eivät halua/osaa kysyä perusteita noille väitteille, jokatapauksessa ammattitaidottomia toimittajia.
Onhan noita paskojakin tuotu ulkomailta Suomeen, mutta kyllä niitä paskoja on paljon enemmän tuolla autoliikkeissä nyt seisomassa.
itellä -95 325i Coupe Bemari, mittarilukema 149000km. Kilometrimäärän paikkansapitävyyden voi todeta aika helposti tuollaisesta (ettei ainakaan ole 200tkm enemmän ajettu) Sisustuksen kunnosta, jarrulevyistä (näkee jos on joskus vaihdettu) ,alapallonivelet jos ei väljää ja alkup., takakelkan puslat, menee norm. vaihtoon 200-250tkm ajettuna, eli jos alkuperäiset ja ok, niin kilometrimäärä pitänee jokseenkin paikkansa (näkee pulteista ja muttereista jos vaihdettu)
Moro!
Kaverilla oli taanoin saksasta tuotu GTI Golf. Kävipä niin että siitä hävisi talvella nesteet. Todettiin että lämppäriin menevä letku poikki tilattiin uusi. Ei ollutkaan oikeanlainen. Tarkemmin tarkasteltuna riikkoontunut letku oli sitä varten että se kierräättää/jäähdyttää nestettä ohi lämmityslaitteen sen takia että autoon ei tulisi liian kuuma!!! Ei muuta kuin "hukka putki" tukkoon ja johan lämpöä alkoi riittämään.
FIAT on tainnut harrastaa aihetta myöhemminkin.
Aikoinaan omistaessani Fiat Tipon kuulin siitä juttuja. Uudistettua mallia saatiin odottaa Suomeen, koska Skandinavian paketilla varustettuja ei saatu tehtaalta. Pohjolan pakettiin kuului jutun mukaan tehokkaampi lämityslaite, isompi laturi ja akku. Juttu kuulosti todelta, koska omassani oli isompi akku ja laturi, mitä käyttöohje tai asentajan koulutusmoniste tunsi. Tosin talvipakkasella usko suurempaan lämmityslaitteeseen hieman hiipui.
Samoihin aikoihin tuttu Vehon asentaja kertoi oudosti pakkasessa kalisseesta Tiposta, josta tutkimisen jälkeen löydettiin "Afrikkamallin" männät, oli hieman muita suuremmat välykset.
Eli jotkin automerkit ovat Pohjola-varustelua harrastaneet, mutta tuskin esim. Mersun, Audin tai BMW:n ovat tehneen niin. Ainakin kalifornialaisessa Audissa (200 T) oli vuonna -88 penkinlämmittimet.
Erikoisia Suomi-paketteja harrasti ainakin Mitsun maahantuoja n. 10 vuotta sitten, Suomeen tuoduissa oli jo tehtaalla laitettu erikoissuojaus pohjaan ja koteloihin. Sitä myös täydennettiin maahantuojan laskuun 2,5 vuotiaalle autolle. Moisen seurauksena Mitsu Lancer oli suomalaisessa korroosiotutkimuksessa luokiteltu hyväksi ja ruotsalaisessa heikoksi.
Ei tommosia "Afrikkamalleja" ole tehty, siis sellaisia joissa olis toisenlainen välys männissä, moottorin käyntilämpötila on suunniteltu samaksi kaikkialla maailmassa, Afrikkamalleissa voi olla tehokkaampi jäähdytin, ei alikoon männät. Asentajien huumorijuttuja vain.
Ja näin järkevästi ajatellen, siellähän se pienempi välys männissä pitäisi olla, käyttölämpötila vaihtelee noin 20-100 asteen välillä, eli vaihtelua tapahtuu vain 80 asteen sisällä, pienempi laajeneminen ja täällä pohjolassa -35-100 asteen välillä, lämmön vaihtelu 135 astetta, suurempi välys siis.
Että huumoria saa edelleen viljellä mutta jos juttuja tosina kirjoittaa niin kyllä niihin pitäisi sitten liittää faktaa mukaan liittää.
Tuota eikös se penkin lämmitys ole kuitenkin välttämätön (lähes) suomen oloissa. Tuontiautoissako ei ole penkin lämmitimiä??
Kyllä se sellaisille on varmaan ihan kätevä kellä ei ole sisätilanlämmitintä.
Olen itse omistanut monta "suomiautoa" ja kyllä niiden penkinlämittimien käyttö on yleensä unohtunut.
Eli jos pitäisi valita sisätilanlämmittimen ja penkinlämmittimien välillä, niin kyllä se olisi se sisätilanlämmitin.
toisissa on ja toisissa ei.Itse olen tuonut muutaman missä on ollu.Saksalaiset on tunnetusti nuukia mitä sellaisista maksaa kun ei tarvi.
Ostin ite eteläsaksasta bemarin ja kyllä siinä on istuinlämmitin. Lämmintä riittää pakkasilla ja hyvin lähtee käyntiin tosi kovilla pakkasilla... toisin kuin edellinen suomesta -95 ostettu autoni merkkiä Opel! Taitaa olla autokauppiaiden kusetusta koko "suomivarustelu".
Kannattaa ostaa sellainen auto missä penkinlämmitin toimii termarilla ilman katkaisijaa niin eipähän unohdu laittaa päälle.
Osassa tuontiautoja on penkinlämmittimet...
Itse olin -80 luvun alussa Ranskanmaalla keikalla
ja kyselin sieltä muuttoautoksi Peugeot 505 GTD:tä. Selvisi että ko mallista löytyy Pohjola versio, ja varustelu erot oli mielenkiintoisia:
Akku 92AH
Lämmityslaite tehokkaampi
Jarruputket CuNi seosta.
Lisäksi oli vielä jotain pientä, joka on jo unohtunut..
Ai niin, sitten vielä: sitä Pohjola mallia ei saanut Ranskasta tilattua..
Tietääkö kukaan onko Saksassa myydyissä Diesel Volkkareissa ja Fordeissa lisälämmitin? Suomessahan se puuttuu vain volkkarin SDI mallista ja se on pakkasella ihan jääkaappi. Suomessa merkkien Turbodieselit on myyty lisälämmittimellä jo vuosia.
Volkkari eikä Audi kumpikaan vakiona ole tarjonnut ainakaan vuonna 2002 lämmitintä, tuolloin näet katteli A4, A6 ja Passatia dieselinä. Oli yli 1000ecun lisävaruste.
Osassa saksan diesel-volkkareissa ja audeissa on ns "winter packet" ja siihen kuuluu jonkinlainen sähkökäyttöinen lämmitysvastus joko jäähdysnesteen tai sisäilman lämmitykseen.
Itselläni on tälläinen TDI-koneinen volkkari, jossa on jäähdytysnesteen sähkölämmitys ja se on haettu pohjois-saksasta. Varusteina on mm. penkinlämmittimet, sähkölämmitteiset peilit ja paljon muuta.
Opel Astrassa Suomessa myydyissä malleissa 90-luvun alussa oli pohjolapaketti: Isompi akku, isompi lämppärin kenno ja istuinlämmittimet. Kaveri omisti kyseisen auton ja hänelle oli merkkihuollossa kerrottu kyseinen asia.
Istuinlämmittimet vielä ymärrän. Mutta että isompi kenno. Miksiköhän kyseiseen autoon ei löydy kuitenkaan kuin yhtä varaosanumeroa kyseiseen komponenttiin?