Siinäpä ärsyttävä huudahdus, kun olen kysymässä jotakin asiaa ihmiseltä. Tulee vastareaktio: en kerro! Ja ei, en ole jaarittelevaa tyyppiä, eli kyse ei ole ymmärtääkseni siitä. Sanotko sinä usein :kerro! kun sinulta kysytään jotain? Onko tämä käskysana jostakusta muustakin ikävä?
*syvällisiä tänään pohdiskellen*
*syvällisiä tänään pohdiskellen*
Vastaukset 16
Vanhimmat
itsetehostusta. "Sano sanottavasi, en jaksa tässä kauaa kuluttaa kallista aikaani".
sinua hoputetaan puhumaan?
muut itsetehostukset, kuten: "minä henkilökohtaisesti" olen sitä mieltä... Kuka v*ttu sitä omia mielipiteitään muiden suulla kertoiskaan.
..pakko sanoa" samaa...
miellän. Sama ihminen sanoo "kerro" vähän kaikille, ei siis pelkästään mulle.Ja tämä, kun olen aloittanut lauseen ja sanonut maksimissaan kaksi sanaa. Tulee sellainen olo, että kaikenlainen small talk on kielletty ja vain 100% asiateksti sallittu. Ja kun mullei aina ole:( Kyse ei ole työympäristöstä, jossa ymmärtäisin kerro-asenteen paremmin.
sanon vaikka: "Punainen on kaunis väri", niin puolet kuulijakunnasta ajattelee, että "mikä toi luulee olevansa kun tuollaista väittää", mutta jos sanon esimerkiksi: "Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että punainen on kaunis väri", niin ihmiset tajuavat, että en ole nyt esittämässä jotain kokototuutta jostain asiasta ja samalla väittämässä, että kukaan muu ei voi olla eri mieltä. En tiedä, onko samaa ongelmaa muilla, vai esitänkö minä jotenkin vain asiani niin tyhjentävästi, että jatkuvasti joku suuttuu siitä, että "jyrään mielipiteilläni", vaikka mielestäni vain esitin sen neutraalisti. Ja kyllä, se todella ärsyttää minuakin.
ihmisten sanomiset eivät enää jaksa ärsyttää
mitä tapahtui kun me...?"
Tuonkaltaisiin aloituksiin, siis live-elämässä vastaan yleensä "Kerro ja säästetään molempien aikaa." tyylisesti.
Tai vastaavasti heitän arvailun leikiksi, esim. ylläolevaan saattaisin vastata tyyliin "Matkarapu löysi teidän viimeisen oluen ja joi sen!"
Riippuen tietysti aiheesta ja henkilöstä.
alkuisiin lauseisiin tuo "kerro" sopii mainiosti. Mutta jos on kysymässä esim. mitä toiselle kuuluu ja sanan "mitä" jälkeen toinen huutaa sotilaallisesti "kerro" tulee v-tuuntunut olo...:( Kun tilanne on se, ettei ole edes kertomassa mitään, vaan kysymässä. Ehkä mulla on joku auktoriteettiongelma myös, en tykkää käskysanoista.
tuo. Musta tuokin on jonkin sortin alistamista..en tie..
lauseet nostavat aina "niskakarvat" pystyyn:). Ja se aiheuttaa väistämättä jonkinlaisen vastareaktion. Se osoittaa aina jonkinlaista valta-aseman tavoittelua toiseen nähden mm. Toki ymmärrän käskyttämisen tietyissä tilanteissa, joissa se on tuiki tarpeen järjestyksen ja tilanteen hallinnan kannalta katsoen.
esim . opettaja voi musta sanoa jossain tilanteessa noin ja käyttää muitakin käskysanoja. Useimmin kuitenkin silloin kun opettaja on aikuinen ja oppilaat lapsia tai nuoria.
Tuo on tuollainen päälle jäänyt töksäytys.
Jotain idioottimaisia lausahduksia on joskus jäänyt itellekin päälle, muttei koskaan juuri tuota.
Olipas syvällinen. Sopi just hyvin tähän ruokatunnin ja kahvitunnin väliseen olotilaan.
jonkun tehdä täällä näitä syvällisiäkin aloituksia;)
kaikkea kunniaa omi.
Olihan tuolla jollain syvällinen ongelma Aku Ankkojen kanssa :)
enpäs huomannutkaan. Täytyypäs oikein syventyä...