Täytyy se nyt myöntää, että olen ihastunut työkaveriini.
Säikähdin itse tunteitani yksi päivä, kun tunsin vatsan pohjassa sen jännän kutinan, kun näin hänet. Säikähdin siksi, että olen itse "onnellisesti" parisuhteessa.. Sen tunteen jälkeen on ollut hyvin vaivaantunut olo hänen seurassa ja hermostun ja sekoilen sanoissa ja käyttäydyn typerästi. Minulla ei ole aavistustakaan hänen tunteistaan, koska olen yrittänyt vältellä niitä yhteisiä tilanteita työpaikalla. Ja nyt nämä tunteet tuntuvat jatkuvan vähän liian kauan.
Tavallaan tahtoisin, että tämä tunne menisi pian pois ja tavallaan taas en.. Miten sen saisi loppumaan, että voisin jatkaa rauhassa työntekoa ja omaa parisuhdettani..?
Säikähdin itse tunteitani yksi päivä, kun tunsin vatsan pohjassa sen jännän kutinan, kun näin hänet. Säikähdin siksi, että olen itse "onnellisesti" parisuhteessa.. Sen tunteen jälkeen on ollut hyvin vaivaantunut olo hänen seurassa ja hermostun ja sekoilen sanoissa ja käyttäydyn typerästi. Minulla ei ole aavistustakaan hänen tunteistaan, koska olen yrittänyt vältellä niitä yhteisiä tilanteita työpaikalla. Ja nyt nämä tunteet tuntuvat jatkuvan vähän liian kauan.
Tavallaan tahtoisin, että tämä tunne menisi pian pois ja tavallaan taas en.. Miten sen saisi loppumaan, että voisin jatkaa rauhassa työntekoa ja omaa parisuhdettani..?
Vastaukset 9
Vanhimmat
olen käynyt läpi samat asiat, todella vaikeata päästä yli ihastuksen.
Parisuhteessa itsekin elän ja yhtäkkiä huomasi että on ihastunut työkaveriin. Järki toivoo että ei näkisi häntä ja tunne toivoo näkevän, hullua. Ja kun jossain törmää ja saa tervehdyksen hymyllä, niin voi voi.
Halaus kuitenkin hänelle :)
kuitenkaan onnellisessa parisuhteessa...muuten ei sulle kävisi noin...
Jo kirjoitinkin.. "onnellisessa" parisuhteessa.... Koko suhteen ajan miettinyt että onko olemassa jotain parempaa vai tyydynkö tähän. Tämä tilanne nyt vaikeuttaa vielä, koska ainakin kuvittelen muualla olevan parempaa.
En petä vaikka kirveella uhattas, joten haluan ulos tästä tilanteesta.
pitävät kuin huutokauppatavarana itseään että lähtevät sen matkaan kuka tekee "parhaan tarjouksen".
Lopettakaa nyt vaikka ensi töiksi ne saippuaoopperoiden tuijottaminen jottei päänne täyty tyhjänpäiväisillä fantasioilla ja päiväunilla, keskittykää ja tyytykää vain siihen kumppaniin joka on jo olemassa älkääkä havitelko kuuta taivaalta!
Vaikka me miehetkin keskityttäisiin huolellisesti, niin sitä voi ihastuakin odotamatta tosi huolellisesti. Kuut ja taivaat ei tule silloin mieleen kun kolahtaa!
hyi kamala. tosi väärin omaa rakastasi kohtaan. tuossa vaiheessa tosin kuulostaa siltä ettei se mikään rakas sinulle olekaan. totuus vaan
Lopeta sä tuo Jeesustelu. Elämää tämä vain, ja siihen kuuluu erilaiset asiat. Olet erittäin epämiellyttävä moraalinvartija! Halveksun sinua kapeakatseinen "ihminen".
kuin itsekin. Yksi päivä vaan huomasin tämän miehen olemassaolon työpaikalla, mahan pohjassa kutisee aina kun näenkin hänet. Ja kun hymyn häneltä saan, niin polvet lyö loukkua että huh huh. Olen 'onnellisessa' parisuhteessa, hänestä en tiedä, mutta eräs lause minkä hän sanoi jäi niin mieleeni hänen 'onnellisuudestaan'...
Kyllähän se niin on, että jos oma parisuhde on kaikin puolin hyvin, niin tokkopa sitä noin ihastuisi.