Olemme olleet yhdessä kohta 7 vuotta, meillä on kaks leikki-ikäistä lasta. Mutta on jo pidemmän aikaa tökkinyt ja pahasti. Meillä ei ole koskaan riidelty. Ennen juteltiin kunnolla, nykyisin minä yritän jutella mutta se on yksinpuhelua. Sain keväällä tietää että miehellä oli ollut seksisuhde ystävääni yli puolen vuoden ajan, syynä oli että seksi on tärkeämpää hänelle kuin minulle.(miehen suusta)Mies olettaa että minä teen kaikki kotihommat, hoidan lapset ja sitten valittaa kun en anna. En minä voi rakastella ihmisen kanssa joka ei juttele! Minun mielstäni se on kuin sekstailis jonkun tuntemattoman kanssa. Mies ei edes tunnu huomaavan että jotain on vialla tai sitten ei eds välitä. TIedän että pitäs itse ottaa asia esille mutta en tiedä onko siitä apua. Mies ei ole missään vaiheessa edes puhunut siitä suhteesta ystävääni, koska ei itse halua puhua siitä eikä pidä sitä tärkeänä. Itse olen sitä miletä että ei voi pettää jos todella rakastaa. Kommentteja kiitos! Onko kukaan muu vastaavassa tilanteessa.
Lopun alkuko?
Yksinäinen
1697
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ollaan kanssa oltu pojan kaa seitsemisen vuotta kimpassa.ei kihloja, ei lapsia,ei vaatimuksia toiselta koko aikana ja kyllä on helevetin mukavaa.Ollaan yhdessä kasvettu tässä ajassa arvostamaan itseämme ja toista ihmistä koko ajan enemmän ja sen kyllä huomaa. Keskinäinen luottamus on mahtavinta mitä sinulle voidaan antaa, itse sitten lisäät asiat joita toivoisit suhteessa olevan.
Olen surullinen, että sinulla ei ole samoin. Mutta. Minä en viitsisi olla tuollaisessa suhteessa, jossa luottamus ja arvostus toista kohtaan on kertaalleen mennyt. Mitä ihmettä ihmiset kiusaavat itseään olemalla jossakin suhteessa kiinni, kun voisivat viettää omaa vapaata elämää.Mutta. Voihan olla, että se elämä ei sitten olisikaan hauskaa, kun ne lihapadat eivät yksiössä itestään pahemmin lämpenisi..