Asiallista kommenttia kaipaisin pieneen ongelmaan. :)
Avoliitossa asuva 30-vuotias mies on alkanut esittämään vaateita viettää omia lomiaan, eikä halua avopuolisoaan mukaan reissuille.(Ei nyt kauhean usein, sanotaan n.4 kertaa/vuosi vauhtia) Matkat ovat luonteeltaan aina erilaisia, joko suomessa tai ulkomailla yksin/ystävien kanssa.
Tiedossa siis on, ettei kysymys ole pettämisestä, sillä suhteessa on täysi luottamus, asia on siis poissuljettu. Haluaisin vain tietää mikä ihme ja kumma saa toisen haluamaan toistuvasti tuollaisia omia lomia......Vielä ymmärtäisin sen, että arkena voisi tehdä pienempiä reissuja aivan omalla ajallaan, mutta nämä kaikista erikoisimmat reissut halutaan kokea vain itse.
Itse järkeilisin niin, että haluaisin jakaa kaikki erilaiset ja hauskat kokemukset sen ihanan ihmisen kanssa, jonka kanssa elän.
Tunnen itseni hyvin loukatuksi, kun mies suuttuu siitä, että ihmettelen ääneen näitä oman vapaan tarpeita.
Minulle on jotenkin ihan selviö, että lomat otetaan yhdessä ja jaetaan mukavat kokemukset.
On selvää ettei voi olla yhdessä 24/7, mutta toistuvat lomareissut vaivaavat päätäni.
Kertokaapa miehet, miksi itse käyttäytyisitte näin.
Avoliitossa asuva 30-vuotias mies on alkanut esittämään vaateita viettää omia lomiaan, eikä halua avopuolisoaan mukaan reissuille.(Ei nyt kauhean usein, sanotaan n.4 kertaa/vuosi vauhtia) Matkat ovat luonteeltaan aina erilaisia, joko suomessa tai ulkomailla yksin/ystävien kanssa.
Tiedossa siis on, ettei kysymys ole pettämisestä, sillä suhteessa on täysi luottamus, asia on siis poissuljettu. Haluaisin vain tietää mikä ihme ja kumma saa toisen haluamaan toistuvasti tuollaisia omia lomia......Vielä ymmärtäisin sen, että arkena voisi tehdä pienempiä reissuja aivan omalla ajallaan, mutta nämä kaikista erikoisimmat reissut halutaan kokea vain itse.
Itse järkeilisin niin, että haluaisin jakaa kaikki erilaiset ja hauskat kokemukset sen ihanan ihmisen kanssa, jonka kanssa elän.
Tunnen itseni hyvin loukatuksi, kun mies suuttuu siitä, että ihmettelen ääneen näitä oman vapaan tarpeita.
Minulle on jotenkin ihan selviö, että lomat otetaan yhdessä ja jaetaan mukavat kokemukset.
On selvää ettei voi olla yhdessä 24/7, mutta toistuvat lomareissut vaivaavat päätäni.
Kertokaapa miehet, miksi itse käyttäytyisitte näin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meinaan, oliko ennen toisin? Vai oletteko kenties astuneet nyt arkeen niin että mies haluaakin enemmän omaa tilaa kuin alkuhuumassa?
Onko hänellä reissukavereita joilla ei ole puolisoja, vai jättävätkö hekin naisensa kotiin?
Jos mies on ollut ennen erilainen, ja ottanut sinut mukaan mielellään mutta nyt ei, ja reissujen tarve on tiheentynyt, niin voi olla että salarakas on kuvioissa. Niinhän ne kaikki luottavat miehiinsä ja ajattelevat että satavarmaa on luotto, mutta siksi onkin niin paljon petettyjä joille selviää petos aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta, eivät olisi ikinä uskoneet...
Eikö mies ole selittänyt MIKSI juuri yksin eikä yhdessä? Mitä he reissuillaan tekevät? Onko vain jätkäporukkaa?
Kuten jo sanoin, olen 100% varma ettei kyseessä ole mikään salarakkaus.
Olemme olleet yhdessä noin 4 vuotta.
Viimeisimmälle reissulle mies lähti itsekseen, paikan päällä odotti pari miespuolista ystävää. Seuraavan kerran ilmoitti taas lähtevänsä yksin ja lopulta pitkän keskustelun jälkeen lähdimme molemmat ja nyt hän taas haluaisi lähteä omillaan/kavereiden kanssa.
Juttu ei ole edes se, että hän lähtee. Ongelma on se, että hän vain ilmoittaa lähtevänsä, eikä katso tarpeelliseksi huomioida minun tunteitani, eikä myöskään ymmärrä miksi meidän pitäisi lähteä yhdessä. (toisin sanoen, ei tunne elävänsä parisuhteessa, joka minun mielestäni käsittää aina 2 osapuolta ja heidän mielipiteensä). No ehkä ongelma ei todellakaan ollut mikään suunnaton, halusinpa vain kuulla onko jollain muulla ollut saman tyyppistä kokemusta avoliitossaan.
Olen onneksi kuitenkin saanut miehen tänään ymmärtämään hiukan kantaani ja ehkäpä hän nyt ensi kerralla ehdottaa reissua sen sijaan että vain ilmoittaisi lähtevänsä. :)
Piti vain vielä mainita, kun kerran kysyit.....mies on matkustellut paljon ennen yhteiseloamme ja sanoo tahtovansa tehdä asioita omillaan, myös ilman minua.
Luulenpa, että tässä on jotain sellaista halua palata hieman takaisin siihen vanhempaan asetelmaan, missä hän oli vielä nuori ja vapaa :D
Ehkä se on todella kiinni vain siitä millainen hän on.
kyllä sitä hetken huumaa löytää myös paikan päältä.
millainen olet ollut lomillanne aiemmin. Eli miten olet käyttäytynyt? Oletko valittanut kokoajan, kitissyt ja ollut haluton liikkumaan paikasta toiseen. Vaikuttaisi kovin siltä että olet huono matkakumppani ja hänen mielestään pilaat hänen matkansa..?
Meillä kanssa väännetty kättä samasta asiasta. Kertaakaan ei olla vielä yhdessä käyty ulkomailla ja nyt on herra jo kolmatta kertaa lähdössä poikien kanssa. Mun pitää ymmärtää, koska heillä ollut jo sellainen traditio poikamiehinä ollessa. Nyt porukasta enää yksi vapaa (johtaja tyyppi), jonka silmissä ei kukaan tahdo menettää kasvojaan ja myöntää että tällaisten reissujen aika on ohi. Luxusmatkoja, hienoimmat hotellit ja visa vinkuu. Mukavahan tuollaisista traditioista on poikien mielestä pitää kiinni, eivät HALUA muka ymmärtää, ette tuollainen oikein sovi parisuhteeseen. Mitä lie reissuillansa harrastavat? Tuskin kiertävät museoita ja muita nähtävyyksiä. Jotain tarttis tehdä. Pistetäänkö kiertoon vai ruvetaanko itse myös elämään kuin sinkkuna ollessa. Tyttöjen kanssa Tunisiaan tai Turkkiin parin viikon lomalle? Mitähän jätkät siihen sanos?
No olipa hauska kuulla etten todella ole ainoa. Ja sehän tässä juuri onkin(viitaten tuohon jonkun muun lähettämään viestiin), etten ole käyttäytynyt mitenkään eriskummallisesti yhteisillä reissuillamme, päinvastoin, tunne on molemminpuolisesti ollut hyvin iloinen uusista yhteisistä kokemuksista.
Olen nyt tullut siihen tulokseen, että tällainen käyttäytyminen on vain rakennettu avopuolisoni persoonaan ja hänen elämäntyyliinsä. Hän kaipaa jonkin verran omaa tilaansa aina silloin tällöin.
Pitää varmaan toteuttaa tuollainen tyttöjen reissu, kyllähän siinä varmaan itsekin jonkilaista virkistystä kokee ja ehkäpä se toinenkin puolisko ymmärtää, ettei kyse ole siitä että olisi aina pakko päästä mukaan - kysymys on enemmänkin periaatteesta :) Eli toisin sanoen, yhdessä keskustellaan kuka lähtee ja mihin.
Ehdottaisin että kokeilet, ainakin ehdottaa. Katso reaktio, jos tulee "viisumi" ni menkää tyttöjen kanssa reissuun, saattais olla kiva matka.
En ole mies, mutta vastaan silti viestiisi kokemuksen ja kahden pitkän parisuhteen jälkeen: luotat liikaa mieheesi. Ilman muuta arvelen, että hänellä on toinen, joka ei välttämättä ole nainen. Yhtäkkiset lomat parisuhteesta - sillä siitähän tuossa nyt on kyse - kertovat muutoksen tarpeesta ja kun kuvioissa on vain mieskavereita, epäilisin, että miehesi identiteetti hakee nyt isompaakin muutosta.
Mihin perustat 100-prosenttisen luottamuksesi, kun toisaalta mies ei käyttäydy luotettavasti? Etkö halua tietää totuutta, on helpompi sulkea silmät?
Totuus tulee kyllä julki ennen pitkää. Parisuhde ei ole kunnossa, kun toinen alkaa ottaa siitä omia lomia.
terveisin myötätuntoinen, mutta kokeneempi
Kun luin aloittajan viestin niin tuli oma entinen elämä mieleen.
Harrastin silloin juuri "omia" matkoja ja kyllähän ne toisen naisen kanssa vierähtivät vaikka oma odotti kotona.
En nyt halua tehdä kenellekkään huonoa oloa mutta tutultapa kuulostaa tarinat. Ja aina ne meni läpi (kunnes erottiin).
- siinä vastaus. Muu on turhaa kyttäämistä.
Olet oikeassa :D
Siinä vastaus kaikkeen. Tähän perustan 100% luottamukseni. Huvittavia kommentteja oli tullut tuosta pettämisestä, jopa biseksuaaliksi oli avopuolisoani arveltu :)
En ole naiivi, tiedän että jotkut miehet joskus pettävät mutta kerronpa vaan että ainakaan tähän mennessä sitä ei ole tapahtunut suhteessamme enkä usko että tulee koskaan tapahtumaankaan. Ja se miksi tiedän tämän on että suhde on kestänyt jo kauan ja tiedän, että hänen tunteensa minua kohtaan ovat aitoja ja itseasiassa...blablabla. Eihän tätä nyt tässä tarvitse selitellä, juttu lähti luistamaan raiteiltaan. Piti vain sanoa, että hulvattomia juttuja sitä oli vastailtu sen vähän perusteella mitä kertomuksistani oli irti saatu. Hehehe.
naivi. Älä sitten ole kanssa!
Missä tilanteessa haluaisit itse lähtä matkalle ilman miestä? Valitsisitko sellaisen matkan mieluummin kuin matkan miehen kanssa? Monta kertaa vuodessa?
Pettämisestä en tiedä, asia voi olla niin tai näin. Kuka tahansa tarinasi lukeva kokeneempi nainen tosin veikkaisi toista naista, sille ei voi mitään. Kuinka monta kertaa sitä on uskottu, luotettu, oltu varmoja. Kuinka monta kertaa luottamus on ollut sataprosenttinen, merkit puuttuneet ja sänkykamarielämä vireää. Kuinka monta kertaa? Aina se silti yllättää.
Jotakin suhteessanne on kuitenkin pielessä. Eiväthän tuollaiset ole ilmoitusasioita, selvää on, että toisen kanssa pitää tuollaisesta reissaamisesta keskustella. Onko hänen mahdoton ymmärtää, että sinä haluaisit lomailla hänen kanssaan? Onko hänen mahdoton ymmärtää pettymystäsi? Eikö se kerro hänestä jotakin? Aika kylmältä vaikuttaa touhu.
Kokeneempi nainen voisi sanoa, että tuo "nyt olen ymmärtänyt, että tämä asia on vain osa hänen PERSOONALLISUUTTAAN"- vaihe on olennainen vaihe matkalla todelliseen kriisiin. Et sinä sitä ymmärrä, että hän ei halua suunnitella lomiaan sinun kanssasi. Ei sinun pidäkään ymmärtää, ei sitä ymmärtäisi kukaan muukaan. Et sinä ymmärrä, että häntä ei yhtään vaivaa sinun pettymyksesi. Ei sellaista pidäkään ymmärtää.
Kaikkihan on kiinni siitä, millaisen suhteen sinä haluat, ja millaisen miehesi. Minä en haluaisi suhdetta, jossa lomia suunniteltaisiin erikseen. En herranjumala. En ainakaan ennen kymmenettä tai viidettätoista yhdessäolovuotta. Yhteisen loman suunnittelu ja siitä haaveilu on henkireikämme. Jos mies kertoisi haluavansa pitkään odotetulle matkalle kavereidensa kanssa mieluummin kuin minun kanssani, vetäisisin järkytyksestä kieleni väärään kurkkuun.
Voi olla ja varmasti onkin niin, että miehesi ei ole aikuistunut tavanomaisella tavalla vaan haluaa pitää yllä jonkinlaista poikamieselämää tai illuusiota vapaudesta ja rajoituksettomuudesta. Se kertoo hänestä paljon ja samalla suhteestanne. Voihan se olla, että hän "aikuistuu" jossain vaiheessa. Joillekin niin ei käy koskaan. Kuinka kauan haluat olla monta kertaa vuodessa yksin kotona "lomaleskenä", vaikka pettämistä ei olisikaan? Kostoreissu tyttöjen kanssa Turkkiin tai Tunisiaan ei korjaa asiaa. Voihan siellä kivaa olla mutta se ei muuta sitä, että miehesi ei välittänyt tunteistasi ja toiveistasi eikä halunnut suunitella omaa lomaansa sinun kanssasi. Mikä sen korjaisi?
Heräileppä pikkuhiljaa todellisuuteen ja hyväksy totuus,äijäs pettää sua!!!Jos rakkautta olisi molemminpuolisesti,niinkuin kuvittelet,niin te lähtisitte yhdessä lomille,etkä sinä jäisi kotiin odottelemaan"kultasi"paluuta!!
Ja pahus, väärään aloitukseen laitoin ekan viestini..
Minulle kävi exän kanssa niin, että alkoi 3 yhteisen vuoden jälkeen käyttäytymään yhtäkkiä ihan oudosti, lähti kamujensa kanssa reissuun melkein joka vkonloppu, siis kylläkin ajelemaan autolla, yleensä toiseen kaupunkiin ja yöksi johonkin hotelliin, illalla tissuttelivat ja joku parhaiten ajokuntoinen ajoi sitten kotiin. Musta oli ihan naurettavaa että aikuiset miehet harrastaa tuollaista, yötä jossakin naapurikaupungissa kolmekin kertaa kuussa?
Kerran, vähän ennen lähtöä, tungin itseni väkisin mukaan. Autoon mahtui hyvin ja olin pakannut yökkärin ja hammasharjan jo mukaan. Kaverit olivat tosi vaivaantuneita ja mies intti ensin vastaan, väitti että se oli ukkojen oma reissu, mutta heltyi lopulta. Se pikku "loma" oli tosi ihana, olimme yötä jossakin motellissa missä esiintyi vanhoja rock-biisejä esittävä cover-bändi, aloin jo melkein ymmärtämään miksi mies tätä tekee. Ajattelin, ettei tässä ole mitään hätää, menköön kun huvittaa, kunhan vain rahat riittää sitten muuhunkin elämiseen.
Ja eikö kerran kaikki ollut mennyt päin prinkkalaa, äijä tuli kotio muutaman tunnin päästä lähdöstä, joku oli viiltänyt sitä puukolla kasvoihin. Oli ihan humalassa ja meni tyhmä kertomaan mitä tapahtui. Sanoi, että kun olivat hakemassa Anua, tämän poikaystävä olikin rynninyt esiin puukon kanssa, rikkonut autosta takaikkunan, kiskonut ukkoni maahan ja antanut kunnon selkäsaunan. Ensin säälin miestä, ehkä noin minuutin, sitten aloin ihmettelemään, että kuka perhanan Anu.
Soittamalla kuskille sain tietää, että mies on pettänyt mua jo iät ja ajat jonkun muijan kanssa, lähtivät aina yhdessä reisuilleen. Toinen takapenkillä istunut oli myös saanut puukosta ja oli sillä hetkellä sairaalassa tikattavana. Kaikilla oli kova hätä että mihin se ukkoni oli livahtanut kun ei kännykkään vastaa. Kuskasin myös ukkoni sinne, sillä naamasta valui aika pahannäköisesti verta. Palasin kotiin, keräsin kamani ja muutin äidin työ. Myöhemmin, kun ero oli jo ohi, sain soiton poliiseilta, kysyivät olenko mitään asian tiimoilta nähnyt ja tulisinko todistamaan. Kerroin totuudenmukaisesti että vein vain exäni hoitoon ja jätin sen sillä sekunnilla, ei musta sen enempää apua ole. Toivottavasti sain kunnon ventin naamaansa, mokomakin dorka. Ja samoin kaikki ne kurjat kaverit jotka auttoivat pitämään tälläistä peliä pystyssä iät ja ajat.