Mikä teidän mielestänne on raja tytön ja naisen välillä? Olen 30 vuotias ja vieläkin työpaikallani minua tytötellään. Tämä on jotenkin alentavaa. Muutenkin tuntuu, että minua pidetään siellä henkilönä, jolle ei kaikki asiat kuulu. Olen opiskelija ja olen siellä vain töissä ja kunhan hoidan työni, kaikki on ok.
Olen ns. hiljainen työntekijä. Minua ei oteta mukaan palavereihin, kaikki tieto ei aina minulle asti kulje. Minua ei kuunnella. Jotenkin tuntuu, että minua pidetään ymmärtämättömänä. Minua ei oteta tosissaan. Minulle asti ei anneta tärkeää tietoa, jota tarvitsisin työssäni. Ja jos niitä menisin itse kysymään, sanottaisiin, että et sinä sitä tietoa tarvitse. Jos olen jättänyt yhteiseen mappiin koko henkilöstön luettavaksi joitain säännöksiä, mitä minulta tullaan työyhteisössä useasti kysymään (ja minä olen ottanut lainmukaiset tulosteet. esim. yleisistä matkakustannusten korvauksista)joku on ottanut ne paperit pois kansiosta. Ja tämä papereiden pois ottaja tietää, että juuri minä nämä paperit sinne kansioon olen laittanut. Miksi en siis saisi jakaa tietoa? Minä ajattelen tässä asiassa muita työntekijöitä ja toivoisin itsekin työntekijänä saavani tietoa minua askarruttavista asioista. Minun tekemiäni tiedostoja on omittu, on käytetty omissa nimissä ajatellen, että ei se tule koskaan selville. Tämä on niin alentavaa. Olen aikuinen ihminen, mutta miksi ihmiset kuvittelevat, että minua olisi niin helppo käyttää hyväksi. Pitävät naiivina. Ehkä olen liian kiltti.
Olen ns. hiljainen työntekijä. Minua ei oteta mukaan palavereihin, kaikki tieto ei aina minulle asti kulje. Minua ei kuunnella. Jotenkin tuntuu, että minua pidetään ymmärtämättömänä. Minua ei oteta tosissaan. Minulle asti ei anneta tärkeää tietoa, jota tarvitsisin työssäni. Ja jos niitä menisin itse kysymään, sanottaisiin, että et sinä sitä tietoa tarvitse. Jos olen jättänyt yhteiseen mappiin koko henkilöstön luettavaksi joitain säännöksiä, mitä minulta tullaan työyhteisössä useasti kysymään (ja minä olen ottanut lainmukaiset tulosteet. esim. yleisistä matkakustannusten korvauksista)joku on ottanut ne paperit pois kansiosta. Ja tämä papereiden pois ottaja tietää, että juuri minä nämä paperit sinne kansioon olen laittanut. Miksi en siis saisi jakaa tietoa? Minä ajattelen tässä asiassa muita työntekijöitä ja toivoisin itsekin työntekijänä saavani tietoa minua askarruttavista asioista. Minun tekemiäni tiedostoja on omittu, on käytetty omissa nimissä ajatellen, että ei se tule koskaan selville. Tämä on niin alentavaa. Olen aikuinen ihminen, mutta miksi ihmiset kuvittelevat, että minua olisi niin helppo käyttää hyväksi. Pitävät naiivina. Ehkä olen liian kiltti.
Vastaukset 5
Vanhimmat
eläpäs nyt yhtään kato. ei se pullikoimalla maailma edisty.
Kyllä sinun pitää saada samat tiedot työpaikallasi kun kaikkien muidenkin. Samoin sinun pitäisi olla mukana kokouksissa siinä missä muutkin. Jospa vain ottaisit ja menisit. Älä odota kutsua vaan menet. Sanot mielipiteesi jämäkästi kun tunnet, että sinulla on jotain sanottavaa. Äläkä välitä noista ääliöistä palstalla jotka koittavat provota porukoita ärsyyntymään. Heillä taitaa olla itsellä huono päivä.
Kiitos :)
Minäkin olen jo 30-vuotias perheellinen nainen, mutta eläkeiän jo ylittänyt esinaiseni tytöttelee minua päivittäin. Kyllähän se ottaa päähän, mutta olen kääntänyt asian mielessäni positiiviseksi: mieluummin olen nuori "tyttö" jolla on tulevaisuus edessä, kuin vanha akka.
Tuossa on kyllä perää :) On siinä kyllä hyviäkin puolia, mutta nimen omaan ottaa päähän, kun tuntuu ettei oteta tosissaan.