Ulkom. puolison salatut velat?

Jestas, melkein repeän naurusta. :))))))))))

joo, ahmalla on monen sadan euron (liekkö tonninkin) velat ainakin osamaksulla maksettavana mutta vain Suomessa. Se on ainakin yksi syy minkä takia täältä ei edes voi lähteä ja toinen on poika(elatusmaksut menevät palkasta kuten myös velan lyhennykset, vuokra ja sähkölaskut...mitään tukia ei saa)...
Kaipa minäkin olen joku syy, vaikka minä en sinänsä sido mihinkään olen vain tukena ja ystävänäja vaadin korkeintaan yhteistä aikaa ja vastavuoroista suhdetta sekä rehellisyyttä(tosin ahma kertoo minulle sellaistakin mitä en haluaisi edes kuulla vaikka kysynkin;D).
Kotimaahan tietysti pitää kanssa pojalle antaa koulun käyntiin rahaa. En laita nimiä mihinkään rahapapereihin se on selvää, en laittaisi suomalaisellekaan ellei sitten 15-vuotta ollut läheinen ystävä ja kyseessä vain pieni laina.

Eipä ole oikein arabiankielisiin papereihin allekirjoituksia pyydelty.

Oikeastaan halusin vain mainita, että minulla on asuntovelkaa (asunto on minun nimissäni) muutama kymmenen tuhatta euroa, miehellä ei velkoja ole. Olen itse maksanut velastani muutaman tonnin, mutta nykyään sitä maksaa vain mies (500 e/kk). Minusta tämä on erittäin hyvä järjestely. ;)

Seuraava asunto tuleekin sitten miehen nimiin, saa nähdä kuka sen maksaa.

Se minkä maan lakien mukaan omaisuuden jako suoritetaan avioeron tai puolison kuoleman jälkeen, on joissain tapauksissa erittäin epäselvä.
Useat maat noudattavat kansalaisuusperiaatetta, eli asia kuuluu sen maan oikeuslaitoksesen päätettäväksi minkä maan kansalaisia aviopuolisot ovat.
Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, kansalaisuusperiaatteen mukaan oikeuslaitos määräytyy yleensä aviomiehen kansalaisuuden mukaan.
Joidenkin maiden noudattaman asuinmaaperiaatteen eli domisiiliperiaatteen mukaan taas henkilöstatuutiksi on katsottava sen maan oikeusjärjestys, jossa asianomaisella henkilöllä on koti- tai asuinpaikka.
Tämäkin on tulkinnanvarainen koska Yleisesti voidaan sanoa, että asuinmaaperiaatteen
takana olevat kotipaikan ja asuinpaikan käsitteet ymmärretään eri maissa monesti aivan eri tavalla.
Toisissa maissa katsomustapa on pääasiallisesti juridinen, toisissa taas kiinnitetään
enemmän huomiota faktillisesti toteutuneeseen asumiseen eli toisten maiden oikeuslaitokset katsovat asuinpaikaksi juriidisen asuinpaikan, ja toiset taas katsovat mikä on ollut aviopuolisoiden todellinen ja pääsääntöisesti toteutunut asuinpaikka.
Yleisesti voidaan katsoa että ongelmia ei tule oikeuslaitksen toimivallasta silloin jos puolisot ovat saman maan kansalaisia ja myös heidän todellinen kotipaikkansa on tässä maassa.
Tilanne on lähes yhtä helppo jos puolisot asuvat sekä juriidisesti, että pääsääntöisesti samassa maassa mikä on aviomiehen kansalaisuus. Tällöinhän sekä kansalaisuusperiaate, että asuipaikkaperiaate ovat samat.
Loput vaihtoehdot saattavatkin olla ongelmallisia ja tällöin on vain parasta toivoa että asioista voidaan sopia ilman oikeusriitaa.
Asiaa saattaa joissain tapauksissa helpottaa se, jos puolisoilla on avioehto jossa on myös mainittu minkä maan oikeuslaitoksen lakien mukaan asia käsitellään.
Onhan muistettava että paitsi puolisoiden varat ja velat, myös puolisoiden vanhempien kuolinpesän varat ja velat siityvät yleensä puolisoille.