kouluttajaksi

Kävin haastattelussa huuhaakurssille. Kouluttaja ilmoitti ensimmäisessä lauseessaan vastustavansa isohkoa projektia, josta minulle on luvassa työpaikka heti kun hanke alkaa.

Kyselin faktoja kurssin työllistävästä vaikutuksesta, enpä saanut vastausta.

Kenenkään työttömän ei pitäisi osallistua näihin haastatteluihin eikä varsinkaan kursseille. Vain näin tämä järjettömyys saadaan loppumaan.

Itse en todellakaan ikinä aio ajatellakaan osallistuvani tällaiseen höpölöpö-toimintaan.

Kyllä työvoimakoulutuksia järjestetään ja tullaan järjestämään. Aina koulutuksissa osallistuneista osa ei työllisty tätähän työllistymisaste tarkoittaa TE-keskus tietää tämän. En ole tavannut koskaan ketään, joka hokisi mitään "mikään-ei-nappaa" mantraa tai ”kattoon syljeksivää työtöntä”, jotka olisivat päässeet työvoimapoliittisille kursseille. Myös ko. kursseille työhallinto valitsee motivoituneet henkilöt työvoimapoliittisille kursseille. Työllistymisaste eli hyväksyttävissä oleva ”ei työllistyneiden” joukko on avain siihen ”tavoitteeseen”, jonka myös ”huuhaa kurssien” järjestäjät ovat havainneet hyväksensä käyttää. ”Ei työllistyneitä” on helppo kierrättää kurssita kurssille luulemaan työllistymistään. Usein juuri tuollainen väärä asennoituminen (työllistäpä 20 "mikään-ei-nappaa") työnantajan puolelta on suuri syy työnhakijan hylkäämiseen työmarkkinoilta. Toinen syy, ehkä kaikkein suurin kuitenkin, on kilpailu, joka on ulotettu työttömiin ikään kuin ihmiset olisivat ilmoittautuneet kilpailuun toistensa kanssa työpaikoista samoin kuin yritykset tekee markkinoilla omilla tuotteillaan. Yritysten välillä vallitsee kilpailulainsäädäntö mutta työmarkkinoilla voi kilpailun nimissä tehdä ihan mitä lystää – ”valitettavasti meillä on 150 hakemusta”. Lainsäädäntö puuttuu tästä työmarkkinakilpailusta. Nyt hoetaan ”business-mantraa” kaikki on businessta. Työnhaussa business ei kohtele työttömiä ihmisinä vaan ”tuotteina” esim. tietokannoissa hakijoina tai ”varastoituotteina”, joilla pitää olla businekselle jotain tarjottavaa tai tuotteistettavaa. Jos työnantajasta tuntuu siltä, että ihmisellä ei ole tarjottavaa vieläpä suhteessa muihin ”tarjolla” oleviin ihmisiin nähden, niin ei ole sitten ylipäätään sitä ihmistä olemassakaan business maaliman silmin katsottuna. Businesshan määrittelee kaiken olemassaolon tuottavuutena ja rahaksi muunnettavuutena. Henkilöiden CV:t eivät ole tuoteselosteita, palkkatoiveet eivät ole tarjouksia vaan osa neuvoteltavasta henkilökohtaisesta työsopimuksesta (tes) jne.. Tästä kuvitellusta näkemyksestä henkilön tuoteominaisuuksista ja todellisuuden kohtaamisesta siten, että henkilön todelliset tuoteominaisuudet ihan todellisesti puuttuvat, johtuu ”businessuskovaisten” valitsijoiden näkemys siitä, tämä henkilö ”ei nappaa”. Näin ihminen halutaan hylätä markkinataloudessa tuotteen muodossa ja/tai ryhtyä leimaamaan ihmistä mantrojen hokijaksi tms.. Tämä kerrotaan ihmisille automaattiviestin tyyppisesti ynseästi perusteitta – ”valintamme ei kohdistunut Sinuun” – tuotehan ei tunne mitään voidaan hylätä miten tahansa. ”Tuote” nimeltä ihminen yritetään työllistää tuotteen ominaisuuksilla mutta se ei onnistu koskaan, kun työsopimus ei ole tarjottava tuote vaan ihmisen henkilökohtainen sopimus työn tekemisestä. Ainoastaan työsopimuksen tekeminen onnistuu ja on aina onnistunut tes:n mukaan ihan helposti. Jos, tulee jotain hankaluutta henkilökohtaisen työsopimuksen teossa niin liitotkin voi auttaa pitämään kynää kädessä. He voivat jopa opastaa ystävällisesti työnantajaakin tässä samassa ylivoimaiselta tuntuvassa tehtävässä tunnustaa työsopimuksen olemassaolo. :-)