Olen mailaillut pari kuukautta, tosi kivan miehen kanssa! Ollaan juteltu pari kertaa puhelimessakin!Kuviakin ollaan vaihdettu. Nyt olisi paikallaan tapaaminen! Mutta, taistelen oman mieleni kanssa...Kun tämä on niin outoa minulle! Olen pitänyt mailailemisesta paljon enemmän, kuin puhelimessa keskustelusta! Jotenkin tuntuu niin hullulta jutella niitä näitä, ihmisen kanssa jota ei ole edes tavannut! Antakaa mielipidettä! Voiko sellaiset treffit, vetää kunnialla läpi? Vai onko koko juttu, jo tuhoon tuomittu?? Kaikki haihatteluni pohjauttuu siihen, että en osaa innostua puhelimessa puhumiseen!
Nettitreffeille???
Neuvoton
134233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Riippuu mitä haluat tältä mieheltä. Jos haluat olla vain kaveri, älä suostu treffeille. Jos taas haluat vakavamman suhteen mene treffeille. Treffien kanssa ei kannata hätiköidä, vaan kannattaa tutustua toiseen vaikka sitten sähköpostin välityksellä. Jos päädyt treffeille, älä odota liikoja ja tapaa jossain yleisellä paikalla. Treffeillä tapaamasi ihminen ei ole välttämättä se jollaisen kuvan olet hänestä saanut.
Sitä ajattelinkin...Olen nimittäin aivan ihastunut mieheen, nimenomaan mailailun pohjalta!
Ollaan kerrottu toisillemme mielestäni avoimesti
asioista ja minusta, hän on juuri sellaisia mielipiteitä omaava...Että haluaisin tutustua vähän paremmin! Mutta minua pelottaa suunnattomasti, jos hän onkin täysi "pettymys" minulle! Eli minun kannattaisi, varmaan minimoida
odotukset kokonaan...Niin eipähän ainakaan tipahtaisi korkealta!
ainahan se on helpompaa kirjottaa mitä ajattelee ku tuoda ääneen julki. toki ne ensimmäiset (puhelin)keskustelut on lähes aina vähintäänkin hieman vaivaantuneita, mut ei kai pelkästään siltä pohjalta kannata rupee hannaamaan:).
nyt ku jopa vaikuttaa siltä et oot ihastunu siihen mieheen, ni eikö se vähän niin oo että jossain kohtaa teiän on kuitenki nähtävä? vai...?
ja niin..voi ne treffit vetää kunnialla läpi. puhuminen on paljon helpompaa ku toinen on siinä lähellä. ja sithän siinä on varmastikin jotain muutaki ympärillä ni jos ei muuta keksi ni voihan tuota aina arvostella jonku ohimenevän tätsyn kenkiä;).
rohkeesti vaan..jos ei uskalla mitään, ei saa mitään.
Rohkeesti vaan treffeille, et sä siihen kuole!!!
Unohda pessimistinen asenne ja anna mennä vaan omalla painollaan. Jos synkkaa, niin kiva ja jos ei niin sitten elämä jatkuu taas. Tsemppiä! :)
Joo, jos kerran vaikuttaa mielenkiintoiselta tapaukselta niin kannattaa tavata ja vieläpä aika pian. Sitä kuitenkin muodostaa toisesta jonkinlaisen kuvan mielessään ja jos se onkin kovin erilainen todellisuudesta niin pettymys on sitä suurempi mitä pidemmälle on menty.
Itsellä on kyllä pari tosi hyvää kokemusta ja pari ihan neutraalia kokemusta näistä nettitreffeistä, koskaan ei ole toinen ollut täysin päinvastainen siitä mitä oli kuvitellut. Mutta aina kuitenkin vähän erilainen. Eli rohkeasti treffeille vaan ja ole oma itsesi!
Joo,niin kai se on sitten paras tehdä! Menen ja sittempä tiedän vähän paremmin, mistä oikein on kyse! Ja olenhan yhtä kokemusta rikkaampi sitten! Kiitos teille kannustuksesta!
Tuli joskus vuosia zättäiltyä "kaverin" kanssa. oli tosi hauskaa ja mukavaa. Tapasimme toisemme vasta vuosien kuluttua ja siinä se minun ystäväni oli ja on vielä nytkin. Rohkeasti vaan treffeille, ettet vain kävelisi onnesi ohi.
Ilman muuta tapaatte jos vain rohkenet...siellähän voi olla vaik mikä ylläri edessäs!
Itse mailailin pitkään yhden mielenkiintoisen tyypin kanssa monet kuukaudet.Kumpikaan ei edes hakenut mitään.Sitten tuli vain sopiva sauma nähdä kun osuttiin samaan kaupunkiin.
Oli kuule mahtavaa jutella kasvotusten,vaikka ensin tuntuikin että jaahas...pitääkö tässä nyt jatkaa siitä mihin viime keskustelussa jäimme :)
Ole oma itsesi,mene ja katso mikä toinen on.Niinhän ne kirjoittelee täällä että monia pettymyksiä on ollut. Itse en hakenut mitään vaan halusin nähdä kuka noiden mahtavien keskustelujen takana on?
...Ja kuule kannatti mennä! Tässä ollaan melko rakastunut nainen tällähetkellä...meitä onnisti,sillä 2 saman sieluista ihmistä kohtasi toisensa ja aika näyttää kestääkö tää :)))
Mene ja katso,voit vaikka hämmästyä!
Olin keskiviikkona niillä treffeillä! Treffikumppani oli juuri sellainen, kuin toivoinkin...Siis melko pitkän, mailailusta saamani kuvan perusteella! Meillä oli tosi kivaa ja juttu luisti! Jännitin kamalasti sinne menoa,mutta onneksi sain itseäni niskasta kiinni ja päädyin menemään! Saapa nähdä, miten asia menee eteenpäin...Kaveri haluaa tavata uudelleen...Eikä minulla ole mitään sitä vastaan!
Kiitokset kaikille kannustuksesta! Se tuli tarpeeseen!
ihan mielettömän ihanaa! toivottavasti homma jatkuu yhtä ilosissa merkeissä:).
ei saa olla neuroottinen mutta varovaisuus aina paikallaan.
Itsekin puhelimessa puhuminen ihmisen kanssa jota ei ole tavannut oudoksuttaa, koska ei tiedä ihmisen eleistä ja äänenpainoista millä mielellä hän juttelee. Mutta käy tapaamassa, niin siitähän se selviää ja sen jälkeen jos soittelette osaat jo helpommin jutella.
Niin olen menossa huomenna jo toistamiseen samaisen kaverin kanssa treffeille. Empäs olisi
ikinä uskonut tutustuvani,saatikka ihastuvani netin kautta tapaamaani ihmiseen! Tosi jännää!!!