Vaimoani rassaa se, että äitini ilmeisesti vihaa häntä. Äitini kuulemma piikittelee häntä erilaisin piiloviestein. Esittää meille kohtuuttomia vaatimuksia, jotka asettavat vaimoni tukalaan tilanteeseen.
Itse en suostu mihinkään äitini ehdotuksiin jos vaimoni ei niitä hyväksy ja jos ne jollakin tavoin koskevat vaimoani. Tämä ei tunnu riittävän vaimolleni vaan hän haluaisi, ettei äitini vihaisi häntä. Nykyisin äitini pyrkii hillitsemään inhoaan vaimoani kohtaan aika hyvin. Mutta eihän minulla ole valtaa äitini syvimpiä tunteita kohtaan. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä? Ei kai kukaan voi tosissaan uskoa, että viha poistuisi sillä, että sanoo jotain kliseitä?
Itse en suostu mihinkään äitini ehdotuksiin jos vaimoni ei niitä hyväksy ja jos ne jollakin tavoin koskevat vaimoani. Tämä ei tunnu riittävän vaimolleni vaan hän haluaisi, ettei äitini vihaisi häntä. Nykyisin äitini pyrkii hillitsemään inhoaan vaimoani kohtaan aika hyvin. Mutta eihän minulla ole valtaa äitini syvimpiä tunteita kohtaan. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä? Ei kai kukaan voi tosissaan uskoa, että viha poistuisi sillä, että sanoo jotain kliseitä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
järkyttävässä paineaallossa tämä vaimosi, jos haluaa vielä miellyttää ja tulla hyväksytyksi ja toinen vielä käyttää tätä valtaa hyväkseen (siis anoppi). Minä vävynä keskustelisin äitini kanssa ja selvittäisin mistä viha johtuu ja keskustelisin tämän jälkeen vaimon kanssa. Tarvitseeko vaimon ylimalkan olla missään tekemisissä pahansuopaisen anopin kanssa ?
Vihan syy taitaa olla siinä, että äitini pyrkii syyllistämällä saamaan tahtonsa läpi ja huomannut, että vaimoni kohdalla syyllistäminen ei johda periksiantoon. Äitini mielestä vaimollani ei saisi olla selkeitä rajoja, mutta kun rajoja on niin se herättää ajatuksen, että vaimoni on oltava paha ja ilkeä.
Vihan syy on siis aika hyvin selvillä, mutta kun asioista yrittää puhua äitini kanssa, niin hän ei tunnu millään ymmärtävän. Vaikuttaa siltä, että hänen mielestään vaatimukset/toiveet ovat ihan kohtuullisia ja jos niihin ei suostu niin on pakko olla paha ihminen.
Asia siinä mielessä ikävä, että äidissäni on myös paljon hyvää. Haluaisin, että lapsemme saisi pitää yhteyden myös minun vanhempiini. Miksi rangaista pientä lasta siitä, että joutuu itse vihan kohteeksi? Eikö aikuisen kuulu kestää myös vihaa, jos se on hyödyksi lapselle?
ei anopilla ole oikeutta tunkeutua teidän elämäänne ja äidin rooli lapsille on erityisen tärkeä eikä siihen tulisi anopin sekaantua milläänlailla. Mikäli hän ei tätä rajojen vetoa ymmärrä niin hänen pitää pysyä loitolla tai muuten teidän avioliittonne on vaarassa. Itse olen kokenut henkistä väkivaltaa ennen lapsemme syntymää ja sen jälkeen pienimuotoisina piikkeinä ym ja valitettavasti päädyin ratkaisuun etten halua olla tekemisissä ihmisen kanssa joka tuottaa mielipahaa minulle joka pahimmassa tapauksessa heijastuu lapseemme ja perheesemme. Sekaantuminen alkoi jo seurustelumme aikaan pikkuhiljaa kodimme arvosteluna ja sisustuselemnttien tuomisella ja paheni siitä asteittain. Myös muita tekijöitä heijastui anopista joita en tässä yhteydessä viitsi kertoa mutta kaikki johti siis mielipahaan ja loppujenlopuksi huomasin itsekin etten pidä anopista ja hänen arvoistaan. Totesin myös anopissani kehittymättömyyttä ja ettei osaa elää täysipainoisesti itsenäistä elämää. Mieheni toki käy lapsemme kanssa anopin luona mutta en missään nimessä anna lastani hänelle hoidettavaksi totesin tämänkin puolen liian vaaralliseksi lapsellemme koska puuttuu täysin kokemus ja tilannetaju. Tämä on vaan oma kertomukseni ja elämäni toki sopu on aina paras ratkaisu mikäli yhteisymmärrys syntyy mutta ensisijaisesti oma perhe on etusijalla.
Tiedätkö, viha ei ole koskaan hyödyksi kenellekään, ei koskaan.
Miten voit edes ajatella noin?
Teillä mättää pahasti.
Ei viha ole minusta kenellekään hyväksi.
asioille jotakin?
asiaa kohtaan.
"Vaimoani rassaa se, että äitini ilmeisesti vihaa häntä."
Tuota tuota, mitenkähän tämä ILMEISESTI vihaaminen ilmenee ja miten olet tuollaiseen johtopäätökseen tullut? Viha kun on melko voimakas sana tähän yhteyteen.
"Äitini kuulemma piikittelee häntä erilaisin piiloviestein."
Eli itse et ole ollut kuulemassa vaan on vaimosi kertomaa tämä piiloviestitys. En lainkaan epäile, etteikö vaimosi olisi kertonut asiaa niinkuin se hänestä tuntuu, mutta tämä piiloviestitys on melko tulkinnanvarainen juttu. Se missä toinen lukee rivien välistä, voi olla niin ettei sinne rivien väliin ole edes mitään kirjoitettu.
"Esittää meille kohtuuttomia vaatimuksia, jotka asettavat vaimoni tukalaan tilanteeseen.
Itse en suostu mihinkään äitini ehdotuksiin jos vaimoni ei niitä hyväksy ja jos ne jollakin tavoin koskevat vaimoani."
Millaisia ne kohtuuttomat vaatimukset ovat? Oletko sanonut äidillesi ettei voi vaatia teiltä kohtuuttomia? Olet tehnyt aivan oikein kun et lupaa äidillesi mitään vaimosi puolesta ja kysymättä häneltä.
"Tämä ei tunnu riittävän vaimolleni vaan hän haluaisi, ettei äitini vihaisi häntä."
Tottakai jokainen vaimosi mukaan lukien haluaa ettei häntä vihata (en usko edes että äitisi häntä vihaa), mutta heidän välisiinsä tunteisiin sinä et oikein pysty vaikuttamaan. Nähdäkseni ainoa keino saada tähän jonkunlainen selvyys on ottaa molemmat naiset pöydän päähän ja pakottaa keskustelemaan asia selväksi. Ole itse kokoajan läsnä, jotta kumpikaan ei pääse jälkeenpäin "muistamaan" väärin toisen sanomisia. Samalla myös näet mllaista se äitisi piiloviestittely on ja onko se vaan erilaista kommunikointia johon vaimosi on tottunut.
"pakottaa samaan keskustelupöytään" hei ihan tosissaan haloo...ei ketään voi pakottaa eikä miniä ole sukulaisuussuhteessa anoppiin. Voihan olla, että kemiat niin kun ap tuossa kirjoitti eivät vaan yksinkertaisesti toimi enkä usko, että miniä valehtelisi omalle miehelleen anopin piikittelyistä. Paras on vaan, että oma poika selvittää äitinsä kanssa hänen käyttäytymiseensä johtuvat asiat ja sitten hoitaa asian oman vaimonsa kanssa ja kysyy häneltä mielipidettä asiasta. Rajat on syytä vetää anoppiin jokatapauksessa häenllä ei ole syytä eikä oikeutta sekaantua perheen elämään hänellä on oma elämä !
eihän edellinen sanonut että vaimo valehtelisi vaan että tunne siitä että anoppi piilopiikittelee on todellinen vaikkei sinne rivien väliin oliskaan mitään ylimääräistä laitettu.
Eikö kyse ollut siitä että ap: n vaimo haluaa ettei anoppi vihaa häntä? No sehän kyllä lieventää oletettua vihaa että poika sanelisi äidilleen mitä saa tehdä ja mitä ei, ihan vaan vaimonsa vuoksi.
Hei haloo, mietihän nyt.
Ihan oikea neuvo oli että anoppi ja vaimo samaan keskustelupöytään, ja kyllähän vaimo ainakin siihen suostuu jos kerran haluaa välit anoppiin lämpimämmiksi.
Sinun velvollisuutesi on vaimoasi kohtaan puolustaa häntä äitiäsi vastaan. Äiti on sinun, joten sinun pitää hoitaa homma. Sano äidillesi, että jos hän ei käyttäydy kunnolla vaimollesi, niin sinäkään et ole hänen kanssaan tekemisissä.
tykänny vävykokelaasta.
"Muijakaan" ei puolustanu?
semmottii ne on savolaiset, tarkkavaistosii