Moi kaikki. En tiedä, mistä aloittaa mutta annan tulla, niinkuin koen asiat.
Ollaan tapailtu/seurusteltu miehen kanssa nyt 3 kuukautta, nähty 1-3 kertaa viikossa. Alussa tuli soiteltua päivittäin ja laitettua tekstaria, huokailtua toisen perään jne. Nyt soitot ovat vähentyneet huomattavasti ja välillä on iltoja, kun toisesta ei kuulu mitään eikä tule edes hyvän yön -viestiä, mitä ennen tuli joka ilta. En tiedä edes, seurustellaanko vai tapaillaanko, vaikka kysyin mieheltä ja tähän hän vastasi, ettei tiedä. Tunteet ovat siis jotenkin ehkä viilenneet tai sitten me palattiin hyvin nopeasti sieltä pilvistä maantasalle. Meillä molemmilla on yksi lapsi edellisten kanssa ja lapset tulevat hyvin toimeen, mutta viime aikoina emme ole viettäneet yhdessä juurikaan aikaa, kun miehellä tuntuu aina olevan kiire tai sovittua menoa poikansa kanssa ja niin me tytön kanssa olemme ilman heidän seuraansa. Mies vetoaa aina siihen, että haluaa antaa aikaa pojallensa ja on sitten meidän kanssa vuoroviikoin, kun poika on äidillään - mutta eihän tämmöinen järjestely on pitemmän päälle mielestäni kovin rakentavaa, ihan kuin me oltaisiin tytön kanssa joku pakkopulla tai pahe, jolta poikaa pitää suojella ja meidän kanssa ollaan vasta sitten, kun miehellä on "vapaata".
Meidän seksielämä tökkii. Mies laukeaa ihan liian pian, siis parin minuutin jälkeen ja mä hädin tuskin oon ehtinyt edes kuumenemaan. Esileikkejä on yritetty pidentää ja oon ottanut käyttöön leluja, mutta mies kokee niistä alemmuutta ja tuskailee, kun ei saa mua laukeamaan hetkessä enkä ehdi juuri koskaan samaan junaan. Joka kerta mies laukeaa ennen mua ja mä jään ikäänkuin "kohta saaneena" läähättämään yksin, kun mies köpöttelee jo pesulle ja jatkaa omia tekemisiään - joskus on auttanut pyytämällä mutkin laukeamaan mutta musta on tehty nyt se ongelma, että kuulemma oon jotenkin vaikea ja hidas, ettei hän tiedä mitä tehdä. Siitäkös tulee tosi eroottinen olo :( Haluni ovat hiipuneet vähitellen eikä tee enää mieli koskettaa toista ja surukseni huomaan, etten halua tätä miestä kuin hyvin harvoin. Itse oon hyvin seksuaalinen ihminen ja haluaisin paljon niin halimista, suukottelua kuin itse meininkiäkin, mutta en tahdo saada mitään näistä mieheltä läheskään niinkuin ennen. Ja mies olettaa, että jos vähän halii ja antaa yhden suukon, niin hän voi samantein "laskea sisään" :(
Mies ja poika olivat meillä käymässä tässä muutama päivä sitten. Mies soitti ja sanoi, että tulevat käymään pikaisesti ja kun tulivat, niin mies kysyi ensimmäisenä ruokaa. No, tarjosin leipää ja kaakaota, kun en ollut tehnyt ruokaa, mutta eivät kelvanneet. Oli kuulemma saatava jotain lämmintä. Seuraavana päivänä mies soitti ja kuulumisien vaihdossa muistutti mua asiasta, että "et tainnut ihan ymmärtää, kun sanoin, että meillä on nälkä ja onko sulla ruokaa, poikakin olisi tarvinnut lämmintä ruokaa", johon mä olin hiukan hiljaa ja sanoin, etten ollut tehnyt mitään lämmintä mutta tarjosin kyllä välipalaa. Jotenkin tuli köyhä olo :(
Ollaan paljon keskusteltu eri asioista, mutta ihan kuin en tuntisi tätä miestä enää. Vielä vähän aikaa sitten soittelimme jatkuvasti ja suunnittelimme yhteistä vapaa-aikaa, tekemistä lasten kanssa ja kahdenkeskisiä hetkiä. Nyt emme suunnittele enää mitään ja harvoin enää näemmekään. Mies kävi tänään meillä ja oli muutaman tunnin, oli kivaa. Kävimme yhdessä saunassa ja hassuttelimme kolmisin tytön kanssa. Kun sain tytön unille, mies halusi seksiä mutta ei halunnut tulla sisään ilman kumia, vaikka meillä on ehkäisy kunnossa - ei kuulemma luota niihin, joten mies antoi suuseksiä ja kun olin juuri laukeamassa, niin mies tulikin sisään ja veti samantein ulos, kun halusi laueta vatsalleni. Sitten mies makasi päälläni hetken ja meni pesulle, jolloin taas kerran jäin kuumana kaivamaan kaapista leluja ja vihjasin, että leikitään yhdessä, mutta mies halusikin lähteä kotiin, "kun on jo niin myöhäkin". Siinä sitten halittiin hetki ja mies lähtikin samantien. Yritän ymmärtää, kello oli puoliýötä ja miehellä on huomenna 10-tuntinen työpäivä, mutta silti...jotenkin jäin niin yksin :(
Oon miettinyt näitä asioita paljon ja tunnen oloni yhtä yksinäiseksi miehen kanssa kuin yksinkin. Eikö tässä vaiheessa pitäisi olla niin onnellinen ja haluta tutustua toiseen, tehdä toisen kanssa juttuja ja suunnitella kenties jo ehkä vähän tulevaisuuttakin? Ihan kuin tämä juttu olisi kuivunut kasaan tai miehellä on jotain, mistä en tiedä - mutta mietin vain, lopetanko koko suhteen tähän paikkaan vai mitä hittoa mä tämän miehen kanssa teen?? Oon kuitenkin yrittänyt puhua näistä asioita miehen kanssa, mutta miehellä ei ole juuri sillä hetkellä aikaa/hän ei ymmärrä, mistä puhun/mies on väsynyt ja haluaa jutella myöhemmin/mies on juuri leikkimässä poikansa kanssa eikä pysty puhumaan jne. joten aika yksipuoliselta tämä jo tuntuu.
Hyvät ihmiset, neuvokaa, mitä tällaisessa tilanteessa voi tai pitäisi tehdä? Te miehet, mitä tämmöinen miehen käytös viestittää?
Ollaan tapailtu/seurusteltu miehen kanssa nyt 3 kuukautta, nähty 1-3 kertaa viikossa. Alussa tuli soiteltua päivittäin ja laitettua tekstaria, huokailtua toisen perään jne. Nyt soitot ovat vähentyneet huomattavasti ja välillä on iltoja, kun toisesta ei kuulu mitään eikä tule edes hyvän yön -viestiä, mitä ennen tuli joka ilta. En tiedä edes, seurustellaanko vai tapaillaanko, vaikka kysyin mieheltä ja tähän hän vastasi, ettei tiedä. Tunteet ovat siis jotenkin ehkä viilenneet tai sitten me palattiin hyvin nopeasti sieltä pilvistä maantasalle. Meillä molemmilla on yksi lapsi edellisten kanssa ja lapset tulevat hyvin toimeen, mutta viime aikoina emme ole viettäneet yhdessä juurikaan aikaa, kun miehellä tuntuu aina olevan kiire tai sovittua menoa poikansa kanssa ja niin me tytön kanssa olemme ilman heidän seuraansa. Mies vetoaa aina siihen, että haluaa antaa aikaa pojallensa ja on sitten meidän kanssa vuoroviikoin, kun poika on äidillään - mutta eihän tämmöinen järjestely on pitemmän päälle mielestäni kovin rakentavaa, ihan kuin me oltaisiin tytön kanssa joku pakkopulla tai pahe, jolta poikaa pitää suojella ja meidän kanssa ollaan vasta sitten, kun miehellä on "vapaata".
Meidän seksielämä tökkii. Mies laukeaa ihan liian pian, siis parin minuutin jälkeen ja mä hädin tuskin oon ehtinyt edes kuumenemaan. Esileikkejä on yritetty pidentää ja oon ottanut käyttöön leluja, mutta mies kokee niistä alemmuutta ja tuskailee, kun ei saa mua laukeamaan hetkessä enkä ehdi juuri koskaan samaan junaan. Joka kerta mies laukeaa ennen mua ja mä jään ikäänkuin "kohta saaneena" läähättämään yksin, kun mies köpöttelee jo pesulle ja jatkaa omia tekemisiään - joskus on auttanut pyytämällä mutkin laukeamaan mutta musta on tehty nyt se ongelma, että kuulemma oon jotenkin vaikea ja hidas, ettei hän tiedä mitä tehdä. Siitäkös tulee tosi eroottinen olo :( Haluni ovat hiipuneet vähitellen eikä tee enää mieli koskettaa toista ja surukseni huomaan, etten halua tätä miestä kuin hyvin harvoin. Itse oon hyvin seksuaalinen ihminen ja haluaisin paljon niin halimista, suukottelua kuin itse meininkiäkin, mutta en tahdo saada mitään näistä mieheltä läheskään niinkuin ennen. Ja mies olettaa, että jos vähän halii ja antaa yhden suukon, niin hän voi samantein "laskea sisään" :(
Mies ja poika olivat meillä käymässä tässä muutama päivä sitten. Mies soitti ja sanoi, että tulevat käymään pikaisesti ja kun tulivat, niin mies kysyi ensimmäisenä ruokaa. No, tarjosin leipää ja kaakaota, kun en ollut tehnyt ruokaa, mutta eivät kelvanneet. Oli kuulemma saatava jotain lämmintä. Seuraavana päivänä mies soitti ja kuulumisien vaihdossa muistutti mua asiasta, että "et tainnut ihan ymmärtää, kun sanoin, että meillä on nälkä ja onko sulla ruokaa, poikakin olisi tarvinnut lämmintä ruokaa", johon mä olin hiukan hiljaa ja sanoin, etten ollut tehnyt mitään lämmintä mutta tarjosin kyllä välipalaa. Jotenkin tuli köyhä olo :(
Ollaan paljon keskusteltu eri asioista, mutta ihan kuin en tuntisi tätä miestä enää. Vielä vähän aikaa sitten soittelimme jatkuvasti ja suunnittelimme yhteistä vapaa-aikaa, tekemistä lasten kanssa ja kahdenkeskisiä hetkiä. Nyt emme suunnittele enää mitään ja harvoin enää näemmekään. Mies kävi tänään meillä ja oli muutaman tunnin, oli kivaa. Kävimme yhdessä saunassa ja hassuttelimme kolmisin tytön kanssa. Kun sain tytön unille, mies halusi seksiä mutta ei halunnut tulla sisään ilman kumia, vaikka meillä on ehkäisy kunnossa - ei kuulemma luota niihin, joten mies antoi suuseksiä ja kun olin juuri laukeamassa, niin mies tulikin sisään ja veti samantein ulos, kun halusi laueta vatsalleni. Sitten mies makasi päälläni hetken ja meni pesulle, jolloin taas kerran jäin kuumana kaivamaan kaapista leluja ja vihjasin, että leikitään yhdessä, mutta mies halusikin lähteä kotiin, "kun on jo niin myöhäkin". Siinä sitten halittiin hetki ja mies lähtikin samantien. Yritän ymmärtää, kello oli puoliýötä ja miehellä on huomenna 10-tuntinen työpäivä, mutta silti...jotenkin jäin niin yksin :(
Oon miettinyt näitä asioita paljon ja tunnen oloni yhtä yksinäiseksi miehen kanssa kuin yksinkin. Eikö tässä vaiheessa pitäisi olla niin onnellinen ja haluta tutustua toiseen, tehdä toisen kanssa juttuja ja suunnitella kenties jo ehkä vähän tulevaisuuttakin? Ihan kuin tämä juttu olisi kuivunut kasaan tai miehellä on jotain, mistä en tiedä - mutta mietin vain, lopetanko koko suhteen tähän paikkaan vai mitä hittoa mä tämän miehen kanssa teen?? Oon kuitenkin yrittänyt puhua näistä asioita miehen kanssa, mutta miehellä ei ole juuri sillä hetkellä aikaa/hän ei ymmärrä, mistä puhun/mies on väsynyt ja haluaa jutella myöhemmin/mies on juuri leikkimässä poikansa kanssa eikä pysty puhumaan jne. joten aika yksipuoliselta tämä jo tuntuu.
Hyvät ihmiset, neuvokaa, mitä tällaisessa tilanteessa voi tai pitäisi tehdä? Te miehet, mitä tämmöinen miehen käytös viestittää?
Vastaukset 13
Vanhimmat
ei tasaveroiselta näytä! Mikä lie juntti-Einari kun seksikin noin äärimmäisen surkeata. Tehkää muut pitemmästi aiheesta :(
kerjää ruokaa.
Ootte erojenne jäljiltä sekaisin ja kaipaatte laastaria. Laastari ei oikeen tahdo pysyä huonon liiman takia, joten hankkikaa paremmat laastarit tai annatten ilman parantaa haavan.
pelkkä panopuu..
Oletkohan liian kiltti, ja hän käyttää sitä vain hyväkseen. Tuli sellainen vaikutelma että hän sanoo ja sinä teet. Tuossa ruoka-asiassakin olisit voinut ihan jämäkästi sanoa ettei ole muuta kuin leipää ja jos se ei kelpaa voivat mennä syömään johonkin pikaruoka ravintolaan "lämmintä" ruokaa. Ja vaikuttaa aivan siltä että sinä et ihmisenä häntä paljon kiinnosta (esim. tuo seksi asia) vaan hän tyydyttää omat tarpeensa sinun kauttasi/sinua käyttäen. Yök. Sinuna sanoisin hänelle että hyvää loppu elämää!
jätät sen miehen, koska hän ei ole sulle se oikea, eikä mitään sinnepäinkään. Älä tuhlaa aikaasi enää hetkeäkään tähän "suhteeseen", koska se ei tuosta tule paranemaan.
Etsi parempaa, niin tulet löytämään jotain ihan varmasti sellaista, mitä olet aina halunnut.
Muutenkaan, jos ei seuraavakaan ole sitä, mitä haluat, jatka niin kauan kunnes löydät sellaisen miehen jonka kanssa voit olla oma itsesti, seksi sujuu ja muutkin asiat.
Onnea jatkossa ja muista sanoa tälle tyypille hyvästi nyt heti!
Juu en lukenut kuin sanat 3 kk yhdessä, ei soittoja, seksi tökkii ja et tiedä seurusteletteko.
Noh, tehän ette siis ole varsinaisesti pitkään olleet yhdessä, että mitään kannattaa lähteä väkisin parantamaan tai setvimään.
Voit toki pistää miehen istumaan ja kertoa kaiken, mikä tökkii ja ehdotta parannusehdotusta tai sitten vaan tajuat, että tämä ihminen ei ole minua varten, koska jo näin alussa menee kaikki päin metsää.
Vai mikä sua tässä ihanassa suhteessa (vai oliko se suhde) pitää? Ja joo sanot, ette tunne tätä miestä enää. Oletko muka josku oikeasti tuntenut??
heips,tuo sinun kertomus kuulosti melko samanlaiselta kuin oma tilanteeni tällä hetkellä. itse painiskelen saman asian kanssa,eli jätänkö vaiko en. ehkä oma miesystäväni ei ole aivan nuin "kylmä" mutta hänelläkin poika ex liitosta,muutama kuukausi sitten eronnut. pari kuukautta ollaan tapailtu/seurusteltu.. samoin täälläkin ne "rakkauden"tunnustukset ja hyvänyön toivotukset ovat hiipuneet.. :( ajattelin katsoa tätä vielä hetken jos tämä on jotenkin ohimenevä aikakausi. mutta jos ei suhteessa ole onnellinen,niin miksi sitä pitäisi väkisin vääntää? kaikki ei sovi vaan toisilleen.
Kiitos kaikille neuvoista ja mielipiteistä. Vielä tässä mietin, mitä tehdä mutta oon kallistumassa siihen suuntaan, että kirjoitan tälle miehelle sähköpostin ja lopetan koko suhteen. Oon lueskellut täällä ihmisten tarinoita ja huomannut olevani liian kiltti kyseisen miehen suhteen, enkä ole onnellinen. Tässä vaiheessa on jotenkin turhauttavaa yrittää varsinaisesti korjata tilannetta, kun näin alkumetreillä menee näin heikosti.
Itsellä on erosta jo pari vuotta ja niin kovasti haluaisin jo tavata miehen, jonka kanssa voisin asettua aloilleni ja suunnata katseen pitkälle tulevaisuuteen. Tämä mies on puolestaan virallisesti eronnut vasta viime kuussa ja puheistaan huolimatta näen, kuinka vielä miettii entistä elämäänsä ja käsittelee niitä asioita vielä pitkään. Mies on sanonut, etten ole mikään lohduttaja tai korvike, mutta siltä musta on tuntunut jo pitkään ja tiedättehän, on niin helppo puhua mitä vain.
Jotenkin tekee mieli pestä kädet koko suhteesta ja jatkaa omaa elämää tytön kanssa kaksin, kun meillä menee niin varsin hienosti. Uskon, että meille kaikille löytyy se vastinepari ja vastaantulevat ihmissuhteet ovat kasvamisen aikaa. Harmittaa vain vietävästi, kun tässä näin kävi - alku oli niin lupaava ja pitkästä aikaa uskaltauduin olemaan täysillä mukana, mutta se ei sittenkään riittänyt.
Tsemppiä kaikille!
Olet varmaan oikeassa. Mies on ehkä hyvä jollekin joskus jossakin, mutta nyt hakee vielä itseään ja uutta elämäänsä ja on siinä ihan niin vaiheessa että ei siihen todellista toista ihmistä tai uutta ihmissuhdetta ainakaan mitenkään mahdu.
Yrittää aina voi puhua, mutta voi olla että onnistumisen mahdollisuudet ovat nyt aika pienet.
Mutta hei! Älä nyt helkutissa ole onneton ja harmissasi että näin kävi. Tai siis, saahan olla onneton ja surullinen erosta, kuuluukin, mutta kuitenkin 3 kuukauden suhde on melko lyhyt; sait kokemuksia; sait miestä(ainakin vähän päätä, jos näin banaali ilmaisu sallitaan); opit tuntemaan taas yhden tai muutaman ihmisen kuviota tässä matoisessa maailmassa.
Lasten kannalta varmaan parasta että "leikkiä" ei tästä kuitenkaan pidennetä. Onnea seuraavan kanssa!!!
Minun tarinani on hieman samanlainen, tosin kummallakaan ei ole lapsia ja asumme eri paikkakunnilla.
Alussa oli ihanaa, nekin ajat kun ei oltu yhdessä, soiteltiin ja viestiteltiin ja minulla oli tosi rakastettu olo.
Sitten vähitellen välit viileni, ei nähty paljoakaan, vaikka molemmat oltiin vapaapäivillä tai lomalla töistä. Minulta meni hermot ja sanoin miehelle, ettei tästä mitään tule eikä hommassa ole järkeä, kun ei nähdä juurikaan. Kuitenkin tapailimme satunnaisesti.
Sitten mies lähti kauas 2 kuukauden työreissulle ja johan alkoi tulla kuumia viestejä, oli ikävä ja hän oli tajunnut mitä on menettämässä ja haluaa korjata kaiken jne.. Sanoin, että katsotaan kun tulet, mitä tästä tulee vai tuleeko enää mitään.
Niin mies tuli ja oli muuttunut mies. Nyt tätä ihanuutta on jatkunut pian vuoden, mies muuttui siis ihan oikeasti :) Olen onnellinen. Minulle ei ole tärkeää, että asutaan yhdessä, näin on hyvä, mutta mies haluaisi asumaan yhteen. Saa nähdä, miten käy.
En tiedä, mitä sinun tulisi tehdä. Puhuminen asioista on kaikkein tärkeintä, sillähän ne asiat selviävät. Toivottavasti saat kaverisi puhumaan tai sitten lopetat suhteen, niinkuin näyttää itsestäsi tuntuvan. Mutta joskus asiat voi kääntyä parhainkin päin. Onnea matkaan sinulle, teet sitten mitä hyvänsä.
Eihän tuommoiseen mieheen kannata aikaansa tuhlata, varsinkaan kun noin lyhyen tapailun jälkeen jo kehtaa noin törkeästi käyttäytyä sinua kohtaan. 3kk tapailun jälkeen pitäisi elää niitä ihania ihastumisen hetkiä eikä kärsiä tuollaisesta surkeasta kohtelusta.
mutta jatka sinä omaa elämääsi ja älä laske tämän suhteen varaan. voithan häntä tavata jatkossakin jos sinua haluttaa mutta samalla kuitenkin mennä eteenpäin. jos sitten sattuu joku mukava kaveri kohdalle niin laitat sitten stopin sille suhteelle.
anna asioiden mennä omalla painollaan.
Toki kiva, kun mies ottaa poikansa huomioon. Mietin, jos aikaisemmin puuhasitte ilman kumia ja nyt mies laittoi kumin... käyköhän vetelemässä toista naista...
Mieti tarkkaan kannattaako jatkaa. Kysy sitä siltä mieheltä suoraan, eli tehkää päätös. Tuossa tulee muuten ihan kahjoksi miettiessä.