miten

näin kirjoitti:

no niin. nyt joskus on hairahduttu pitämään jostakusta toisesta ja mietitty, että voiskohan sen kanssa olla pitempään ja sitten kerrottu sille omalle kumppanille että tahtoisi viettää aikaa sen toisen kanssa, ja koska kumppanin kanssa ollaan vasta tunteiden alkuvaiheessa ja kuvitellaan, ettei kukaan loukkaannu koskei olla koskaan tunnettu mitään syvää, kumppani antaa luvan ja sanoo että mene vain, ollaan me vain kavereita sitten, et loukkaa minua. ja sitten tajuankin parin toisen kanssa vietetyn viikonlopun jälkeen, että rakastankin entistä kumppaniani, ja hän ymmärtää rakastavansa minua! muutaman viikon kuluttua aloitamme suhteen uudelleen. olemme jatkaneet suhdetta jo yli vuoden ja rakastamme edelleen toisiamme. minun tunteeni häntä kohtaan ovat vahvemmat kuin koskaan kuvittelin mahdolliseksi. häntä kuitenkin vaivaa edelleen tuo alkuvaiheen virheeni, ja hänen itsetuntonsa on alamaissa ja hän itkeskelee silloin tällöin ja syyttää minua hyvin väkivaltaisestikin. kadun, kadun, kadun ja tunnen itseni niin tyhmäksi. mitä voin tehdä? olemme keskustelleet asiasta, aloittaen aivan liian myöhään mutta jo tuhannen kertaa, olen yrittänyt selittää parhaani mukaan. hän on katkera joka päivä ja ahdistuu yhteisistä suunnitelmista. haluan naida hänet ja saada lapsia hänen kanssaan. hän on minun elämäni. antakaa anteeksi, ihmiset tekevät virheitä! olemme heikkoja, mutta kaikissa on myös niin paljon hyvää! voin vain itkeä ja kärsiä syyllisyydentunnossani.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä