Miksi työntekijät eivät assosioidu ay-liikkeeseen, vaan pitävät ay-pomojen irtisanoutumista Sata-komiteasta ja muuta uhittelua lähinnä herrojen elkeinä?
Ainakin ay-liikkeen viestinnässä on paljon tekemistä, kun näin pitkälle on menty tavallisen duunarin silti ymmärtämättä miksi...
Ihan oikeesti kannattaisi näille tempauksille hankkia jäsenistön kannatus ensin ja toimia vasta sitten. Huonoja esimerkkejä päinvastaisesta on historia täynään.
Ainakin ay-liikkeen viestinnässä on paljon tekemistä, kun näin pitkälle on menty tavallisen duunarin silti ymmärtämättä miksi...
Ihan oikeesti kannattaisi näille tempauksille hankkia jäsenistön kannatus ensin ja toimia vasta sitten. Huonoja esimerkkejä päinvastaisesta on historia täynään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
aina yleislakkoon asti jos on tarvis
Yleislakkoon ei kannata mennä, huloinoita tänne kaikein viimeisimmäksi tarvitaan! Yhteiskunan toimivuus, järjestys ja turvallisuus ovat asioita joilla en leikkisi edes unissani!
Meillä kenelläkään ei ole sellaista tavetta tai hätää, että yleislakkoon pitäisi mennä. Ne jotka kuvittelevat lakkoilemalla jotain hyvää aikaan saavansa tässä tilanteessa eivät ole täysipäisiä! Yhteisrintamassa Työntekijäjärjestöt voivat ja pitää olla, mielenosoituksia, kokouksia pitää järjestää ja neuvotella, neuvottelemasta päästyäkin. Meillä ei lakon tavoitteet, päämäärät ole sevillä, lakkoon mennään vasta silloin kun tiedetään miksi, mikä on tavoite jonka takana ollaan yhtenä rintamana ja pysytään!!
on vastoin liittojen hyväksymää Sata-komitean raporttia?
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus - Sata. Kohti mahdollisuuksien sosiaaliturvaa
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3526.pdf&title=Sosiaaliturvan_kokonaisuudistus___SATA_fi.pdf
"Väestön ikääntyminen lisää sosiaalimenoja
Jotta suomalaisen sosiaaliturvan taso voidaan tulevaisuudessa säilyttää, yhteiskuntapolitiikalle ja sosiaaliturvalle on asetettava uusia vaatimuksia. Ikääntyminen nostaa sosiaalimenoja samalla, kun työikäisen väestön väheneminen hidastaa kansantulon kasvua. Ensimmäisen kerran hyvinvointivaltion historiassa työikäisen väestön määrä on kääntymässä laskuun. Samanlainen kehitys on nähtävissä muissakin maissa, mutta Suomessa muutos on poikkeuksellisen
suuri."
Sosiaaliturvan uudistamiskomitean (SATA) esitys
sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen keskeisistä
linjauksista
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7508.pdf
"Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat neuvotelleet ratkaisun työeläkettä ja työttömyysturvaa koskevista kohdista osaltaan
tukeakseen hallituksen elvytysratkaisua. Ratkaisu korostaa työuran pidentämisen ja työttömyysjaksojen lyhentämisen tärkeyttä ja on sovitettu ajankohtaiseen suhdannetilanteeseen.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ratkaisu 21.1.2009 on mietinnön liitteenä (liite 1). Komitean linjausehdotuksissa on otettu huomioon työmarkkinoiden keskusjärjestöjen neuvotteluratkaisu. Komitean linjaukset ulottuvat pidemmälle tulevaisuuteen ja korostavat sitä, että toimia elatussuhteen korjaamiseksi on edelleen voimistettava sosiaaliturvan rahoituksen turvaamiseksi. Komitea käsittelee tätä vielä loppumietinnössään."
"Eläkeläistalouksien muita kotitalouksia parempi tulokehitys selittyy sillä, että eläkkeelle
siirtyvät ovat pääosin työeläkettä saavia ja pelkkää kansaneläkettä saavien määrä pienenee
luonnollisen poistuman kautta. Sen sijaan pelkkää kansaneläkettä saavien vanhus- ja työkyvyttömyyseläkeläisten reaalitulojen kehitys on ollut huomattavasti vaatimattomampaa. Tasokorotusten ansiosta myös kansaneläkkeen taso on noussut reaalisesti."
"Varsinkin 1990-luvun jälkipuoliskolla voimistuivat toimet (esim. työeläkeuudistus ja kansallinen ikäohjelma), jotka tähtäsivät työuran pidentämiseen ja sitä kautta menojen pienentämiseen. Eläkkeelle jäämisikä onkin ollut nousussa jo useita vuosia verrattuna siihen, mikä se oli lamaa edeltävällä ajalla."
"Näköpiirissä oleviin eläkemenojen kasvuun on pyritty varautumaan rahastoimalla ja eläkkeiden
määräytymisperusteita muokkaamalla. Sosiaalimenojen kehitystä on arvioitu kattavasti
SOMERA-toimikunnan mietinnössä 2000-luvun alussa. Mietintöön sisältyy useita vaihtoehtoisia laskelmia. Perusvaihtoehdon mukaan sosiaalimenot kohoaisivat suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosituhannen vaihteen noin 25 prosentin tasosta vajaaseen 30 prosenttiin vuonna 2050. Nousupaineen taustalla oli pääosin työeläkkeiden kasvu."
"Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen ja sitä kautta hyvin hallinnassa olevan rahoituksen, voimme rauhallisin mielin varautua tuleviin eläke- ja terveysmenoihin, kantaa vastuumme tulevista sukupolvista ja huolehtia myös niistä, jotka eivät työ- ja toimintakyvyn puutteen takia ole voineet osallistua työelämään. Tavoite ei toteudu itsestään, vaan vaatii muutoksia sosiaaliturvaan ja ennen kaikkea toimia, jotka parantavat osaamista, parantavat työ- ja toimintakykyä sekä tekevät työn saamisen ja tarjoamisen mahdolliseksi."
"Eläkeratkaisut ovat muuttaneet etuuksia ja niiden rahoitusta siten, että demografisen riskin vaara on pienentynyt. Työkyvyn edistämiseksi
sekä hoidon ja kuntoutuksen nopeuttamiseksi on uudistettu lainsäädäntöä. Toteutetut toimenpiteet ovat kohottaneet ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta muita ikäryhmiä nopeammin."
"Sellaiset sosiaaliturvan muodot, jotka mahdollistavat työstä luopumisen ilman selvää työn tai työkyvyn menetystä tahi koulutus- tai perhepoliittista syytä, ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Osa-aikaeläkkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli pidentää työuraa tarjoamalla mahdollisuus asteittaiseen vetäytymiseen työmarkkinoilta. Sen oletettiin hidastavan kokoaikaeläkkeelle siirtymistä. Näin onkin
tapahtunut, mutta käytäntö myös on saanut useissa tapauksissa toisen muodon. Sen takia on perusteltua, että ikärajaa nostetaan ja muutetaan eläkkeen karttumaehtoja."
Liite 1:
Työmarkkinajärjestöjen eläkepolitiikkaa ja työttömyysturvaa koskevat esitykset vuosille 2009 - 2014
http://www.tek.fi/ci/pdf/edunvalvonta/Sosiaalitupo.pdf
tai
http://www.sttk.fi/fi-FI/tyomarkkinajarjestojen_esitykset_sosiaaliturvasta/
"Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien muutoksilla edistetään Sata-komitean tavoitteena olevaa elatussuhteen parantamista."
"Työmarkkinoiden keskusjärjestöt jatkavat jatkuvaa neuvottelumenettelyä työeläkejärjestelmästä."
Mäenpään haastattelu:
http://www.sttk.fi/fi-FI/sosiaalipaketti/
"Työmarkkinajärjestöt sopivat yhteisissä neuvotteluissaan tammikuussa suomalaisen eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta. Sosiaalipaketti sisältää esityksiä mm. työttömyysturvan kehittämiseksi, lomautettujen ja irtisanottujen tukemiseksi sekä määräaikaisten aseman parantamiseksi. Myös työeläkkeistä ja niiden rahoituksesta tehdään tärkeitä linjauksia."
http://www.sttk.fi/Page/97a162c2-af10-496b-89b9-fee5c71f04ff.aspx?groupId=be8a4340-1bb6-4a2c-9495-5ee19cb83dc7&announcementId=91d5757f-5b2a-41ff-be26-870fad7bfebc&refererUrl=/fi-FI/Media/
Ole muuta elämää?