mitä tehdä kun työn ja toimenkuvien uudelleen järjestelyiden myötä pieni tiimimme on osittain menettänyt täysin työhalunsa ja aktiivisuutensa? taloudellisen tilanteen myötä varsinaista aktiivista asiakaspalvelua on puolet vähemmän, mutta muuta valmistelevaa hallinnollista taustatyötä (=tylsää) on sitäkin enemmän. olemme keskenämme samalla tasolla, ja pomo vierailee osastolla parin viikon välein, ja asenne on silloinkin ennemminkin kaverillinen. Itse olen ollut ehkä lyhimmän aikaa ko. tehtävässä mutta nämä kolleegat ovat tulleet juuri tuohon työhön toisenlaisesta aktiivisemmasta toimenkuvasta, ja toinen on ollut tavallaan projektihommissa, eli minulla on pisin kokemus tuosta tylsästä rutiinista. Asiaa ei paranna että olen nainen miesten maailmassa.
Eli miten saan nämä kollegat tekemään omat työnsä niin etten menetä itse hermojani heihin ja tekemättömiin töihin, taikka että he eivät vittuunutuisi täysin minuun ja saisi valittavan akan leimaa?? En haluaisi ruveta tekemään heidänkään hommiaan, eikä tuon reen vetäinen edes ole oma toimenkuvani. kuitenkin ne tekemättömät työni kaatuvat myös omaan niskaani vaikka oman osani olisinkin tehnyt. Yhteishenki periaatteessa on ihan hyvä, mutta tämä loppuosa lähinnä surffaa netissä taikka juoruaa keskenään sen sijaan että tarttuisi toimeen ja tekisivät tekemättömät työt.
Kunnioitus yrityksemme auktoriteettejä kohtaan on mennyt aiempien tapahtumien vuoksi täysin, ja sieltä tämä osittain kumpuaakin.
Itse harkitsen lähinnä työpaikan/alan vaihtoa (ei liene mahdollista..) taikka muita mahdollisia tapoja päästä tuolta pois. yhden olen aiemmin väsyttänyt lähtemään itse. Kissan nostaminen pöydälle hieman arveluttaa, sillä kollegoiden asenne on todella huono, päivät menevät lähinnä omistajaa mollatessa.
Eli miten saan nämä kollegat tekemään omat työnsä niin etten menetä itse hermojani heihin ja tekemättömiin töihin, taikka että he eivät vittuunutuisi täysin minuun ja saisi valittavan akan leimaa?? En haluaisi ruveta tekemään heidänkään hommiaan, eikä tuon reen vetäinen edes ole oma toimenkuvani. kuitenkin ne tekemättömät työni kaatuvat myös omaan niskaani vaikka oman osani olisinkin tehnyt. Yhteishenki periaatteessa on ihan hyvä, mutta tämä loppuosa lähinnä surffaa netissä taikka juoruaa keskenään sen sijaan että tarttuisi toimeen ja tekisivät tekemättömät työt.
Kunnioitus yrityksemme auktoriteettejä kohtaan on mennyt aiempien tapahtumien vuoksi täysin, ja sieltä tämä osittain kumpuaakin.
Itse harkitsen lähinnä työpaikan/alan vaihtoa (ei liene mahdollista..) taikka muita mahdollisia tapoja päästä tuolta pois. yhden olen aiemmin väsyttänyt lähtemään itse. Kissan nostaminen pöydälle hieman arveluttaa, sillä kollegoiden asenne on todella huono, päivät menevät lähinnä omistajaa mollatessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
on ainoa oikea tapa ratkaista asiat. Usko pois. Tehnyt sitä useita kertoja urania aikoina ja kaikki ongelmat saatu puhki. Itseasiassa työkaverit olleet tyytyväisiä että asioista on keskultettu ja helpottuneita hekin. Joten hännästä kiinni....