terapiaa englannin kielellä???

Niin luulisin... mutta onko sitten pienellä paikkakunnalla kuin kotka alansa osaavia ja vielä kielitaitoisia että väärinymmärryksiä ei pääsisi tapahtumaan...
Varaa ei ole yksityiselle mennä joten alkaa epäilyttää jos kaikki ei sujukkaan niin kuin pitäisi. Juu siis olen se joka aloitti kyselyn kun en sitten ennen ole näille sivuille kirjoittanut että en tiedä mitä ihmettä noille nimimerkeille sun muille tehdään. (tyhmästä päästä ja sitä rataa)
Joka tapauksessa juuri kun puhuin puhelimessa mieheni kanssa oli tippa linssissä kummallakin ja rakkautta on mutta pelko siitä että pelkkä rakkaus ei vain riitä repii meidät kaikki kappaleiksi. Apua on saatava ja pian että lapsellakin menisi paremmin. Särkyy sydän kun tyttö katselee päivät ikkunasta ulos ja hokee että iskä tulee, iskä tulee... Olen analysoinnut tilannetta parhaani mukaan ja ongelmia ei olisi jos vain osaisimme puhua asioista ilman syyttelyä ja hetkellisestä halusta satuttaa toista. Olen niin rikki kuin ihminen vain voi olla ja ei mene miehelläkään sen paremmin. Ikävä on molenminpuolinen mutta yhteen ei voida palata ennenkuin jotain tapahtuu. Pelkäämme kummatkin minkälaisen roolimallin annammen viattomalle lapselle jos jatkamme riitelyä näin. Olisi itsekästä ja väärin antaa pienen lapsen kärsiä siitä että aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin viisi vuotiaat. Mielessäni on vain toivoa että saisimme kaipaamamme avun ja ehkä ymmärtäisimme toisiamme paremmin ja olisimme siten viisaampia kaiken tämän tuskan jälkeen. Lapsikin varmasti on onnelisin vasta kun me olemme onellisia joko yhdessä kuten toivomme tai erillään jos emme vain kaikesta huolimatta osaa. Rakkaus ei näytä olevan aina tarpeeksi pitääkseen ihmiset onnellisesti yhdessä ja sen olen nyt saanut oppia kantapään kautta. Suhteeseen pitää panostaa ja varsinkin toisen ymmärtämiseen. Täytyy osata nähdä ja kuulla asiat niin kuin toinen ne näkee. Sitä emme kai vielä osaa vaikka asia kuulostaa niin perin yksinkertaiselta. :(

........ kirjoitti:

Niin luulisin... mutta onko sitten pienellä paikkakunnalla kuin kotka alansa osaavia ja vielä kielitaitoisia että väärinymmärryksiä ei pääsisi tapahtumaan...
Varaa ei ole yksityiselle mennä joten alkaa epäilyttää jos kaikki ei sujukkaan niin kuin pitäisi. Juu siis olen se joka aloitti kyselyn kun en sitten ennen ole näille sivuille kirjoittanut että en tiedä mitä ihmettä noille nimimerkeille sun muille tehdään. (tyhmästä päästä ja sitä rataa)
Joka tapauksessa juuri kun puhuin puhelimessa mieheni kanssa oli tippa linssissä kummallakin ja rakkautta on mutta pelko siitä että pelkkä rakkaus ei vain riitä repii meidät kaikki kappaleiksi. Apua on saatava ja pian että lapsellakin menisi paremmin. Särkyy sydän kun tyttö katselee päivät ikkunasta ulos ja hokee että iskä tulee, iskä tulee... Olen analysoinnut tilannetta parhaani mukaan ja ongelmia ei olisi jos vain osaisimme puhua asioista ilman syyttelyä ja hetkellisestä halusta satuttaa toista. Olen niin rikki kuin ihminen vain voi olla ja ei mene miehelläkään sen paremmin. Ikävä on molenminpuolinen mutta yhteen ei voida palata ennenkuin jotain tapahtuu. Pelkäämme kummatkin minkälaisen roolimallin annammen viattomalle lapselle jos jatkamme riitelyä näin. Olisi itsekästä ja väärin antaa pienen lapsen kärsiä siitä että aikuiset ihmiset käyttäytyvät kuin viisi vuotiaat. Mielessäni on vain toivoa että saisimme kaipaamamme avun ja ehkä ymmärtäisimme toisiamme paremmin ja olisimme siten viisaampia kaiken tämän tuskan jälkeen. Lapsikin varmasti on onnelisin vasta kun me olemme onellisia joko yhdessä kuten toivomme tai erillään jos emme vain kaikesta huolimatta osaa. Rakkaus ei näytä olevan aina tarpeeksi pitääkseen ihmiset onnellisesti yhdessä ja sen olen nyt saanut oppia kantapään kautta. Suhteeseen pitää panostaa ja varsinkin toisen ymmärtämiseen. Täytyy osata nähdä ja kuulla asiat niin kuin toinen ne näkee. Sitä emme kai vielä osaa vaikka asia kuulostaa niin perin yksinkertaiselta. :(

Vaikeata on sanoa miten löytyisi hyvää alan ammattilaista pieneltä paikkakunnalta... Mutta jos haluat, niin laita minulle postia osoitteeseen [email protected]. En ole ikinä antanut osoitetta tälläin netissä, mutta jotenkin tuli sellainen olo että pitää auttaa :) Kivempi avautua privassa kuin netissä.