Ensinnäkin toi nimitys kakkonen on typerä mutta antaa olla.
Mieheni nimitti minua naisekseen sillonkin kun olin se ulkopuolinen nainen kun hän oli naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa.
Minulle myös tämä on toinen kerta naimisissa.
Olemme siis jo reilusti yli 40v.
Aloittaessamme suhteen olin juuri eronnut ja mieheni vielä naimisissa.
Hänellä on 3 lasta minulla ei yhtään.
Olin siis se kakkonen ensin ja seurustelimme sillä tyylillä salaa 5vuotta. Tapailimme minun luona aina kun ehdittiin. Keskusteltiin myös hänen kotitilanteesta joka oli aika raskas.
Kyse ei ollut seksin puutteesta vaan hänen vaimon alkoholiongelmasta.
Lapset oli sillon vielä liian nuoria miehen mielestäkin jätettäväksi alkoholisti vaimon luokse ja myös vaihtoehto että lapset olisi muuttanut meidän kanssa ei ollut edes vaihtoehto.
Nyt olemme olleet naimisissa yli vuoden. Ja lapset on nuoria opiskelevia ja asuvat kotoaan pois ja hänen vaimo jatkaa Bubi elämäänsä.
En ole kokenut huonoa omaatuntoa alun jälkeen kun mieshän teki itse ratkasut ja koskavaan olisi voinut suhteen lopettaa.
Mieheni nimitti minua naisekseen sillonkin kun olin se ulkopuolinen nainen kun hän oli naimisissa ensimmäisen vaimonsa kanssa.
Minulle myös tämä on toinen kerta naimisissa.
Olemme siis jo reilusti yli 40v.
Aloittaessamme suhteen olin juuri eronnut ja mieheni vielä naimisissa.
Hänellä on 3 lasta minulla ei yhtään.
Olin siis se kakkonen ensin ja seurustelimme sillä tyylillä salaa 5vuotta. Tapailimme minun luona aina kun ehdittiin. Keskusteltiin myös hänen kotitilanteesta joka oli aika raskas.
Kyse ei ollut seksin puutteesta vaan hänen vaimon alkoholiongelmasta.
Lapset oli sillon vielä liian nuoria miehen mielestäkin jätettäväksi alkoholisti vaimon luokse ja myös vaihtoehto että lapset olisi muuttanut meidän kanssa ei ollut edes vaihtoehto.
Nyt olemme olleet naimisissa yli vuoden. Ja lapset on nuoria opiskelevia ja asuvat kotoaan pois ja hänen vaimo jatkaa Bubi elämäänsä.
En ole kokenut huonoa omaatuntoa alun jälkeen kun mieshän teki itse ratkasut ja koskavaan olisi voinut suhteen lopettaa.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Nyt olet siis se pikkuvaimo joka tuntuu olevan kakkosten nimitys ykkösestä...joop
T.yks ex ja nyt nyx 43 v
Hyvä ettei oo pelkästään surullisia loppuja tarinoissa.
Sitä saa mitä tilaa niinhän tällä sivustolla
on tapana sanoa!
Ensimmäinen järkevä "kakkostarina".
Tässä oli sentään jotain järkeä, jokin todella järkevä syy olla eroamatta edellisestä.
Muissa tapauksissa mies vaan "rakastaa" useampaa naista, ja siksi ei voi erota. Tollehan nauraa lokitkin..
Tiedän toisenkin järkevän "kakkostarinan" ja ymmärrän täysin miksi mies ei eroa.
kakkossuhde kestänyt lähemmäs kolme vuotta, mies umpirakastunut tähän "kakkoseen". Olen täysin varma asiasta että eroaisi välittömästi mutta taloudelliset syyt painavat tässä kohtaa tosi vankasti.
Mies teki konkurssin silloin joskus edellisen laman aikaan ja oli henkilökohtaisessa vastuussa firman mm veroveloista. Näinhän monelle pienyrittäjälle kävi silloin ja meni talot ja tavarat, perheeltä koti jne. Näppärästipä sitten siirsi omaisuuttaan huonon ajan tullen yllätys yllätys vaimon äidin nimiin.
Testamentti on kyllä tehty miehelle ja toki tästä omaisuudesta puolet kuuluu sitten eron tullen vaimolle, mutta menepä nyt hakemaan eroa kun anoppi on hyvissä voimissa. Luuleeko joku oikeasti että mies saisi pennin hyrrää, testamentti on helppo muuttaa ja miten menet vaatimaan jotain kun olet itsekin "hiukan" lakia silloin kauan sitten kiertänyt. Eipä paljon auta että ovat olleet miehen omaisuutta jo ennen avioliittoa. Nyt ei auta kuin vaan olla aviossa ja kitua vaikka miten rakastaa.
Tulipa nyt elämää kokeneelle uusi tieto. Rakkaudelle voi laskea jopa hinnan. Tässä tapauksessa se on vähemmän kuin puolet pienestä yrityksestä.
Kaikkea pötyä sitä ihmiset uskookin. Kaikesta voi aina neuvotella, jopa vaimon ja anopin kanssa. Jos yritys on oikeasti miehen työn varassa, hänen ei tarvitsisi kuin hieman uhkailla, että haluaa osansa yrityksestä tai lopettaa siellä työskentelyn. Yleensä muut osakkaat alkavat tässä vaiheessa neuvotella ihan sovussa. Mutta onhan se mukavaa pitää vaimoa ja rakastajatarta moisten tekosyiden varjolla.
Elämää kokenut saatat olla mutta tiedon ja lukutaidon kanssa taitaa olla niin ja näin.
Kyseessä ei todellakaan ole mikään "puolet pienestä firmasta"
a)Jos firmassa on muita osakkaita, kyseessä on osakeyhtiö jolloin osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa firman veloista.
Tällöin vain firman omaisuus ja velat katsotaan konkurssin sattuessa.
b)Kun kyseessä, kuten tässä tapauksessa, on itsellinen yrittäjä, hän on henkilökohtaisesti vastuussa firmansa veloista, eli konkurssin sattuessa myös henkilökohtainen omaisuus menee vasaran alle (talot, kesämökki, autot ym)
c)Kun firma teki konkurssin, toiminta loppui siihen, eli mitenkäs työskentelyn lopettamisella uhkailet?
d)Oletko aivan todellakin noin naiivi että kuvittelet vaimon ja hänen äitinsä kiltisti ja ilman napinoita luovuttavan omaisuutta miehelle joka haluaa erota koska on rakastunut toiseen naiseen?
Kuule kyllä se vaan on niin että loukkaantuneen naisen koston määrällä ei ole rajoja ja tästä tapauksesta tiedän niin paljon että aikanaan silloin kun tämä pari tapasi toisensa (siis tämä kakkonen ja mies), mies sanoi vaimolle että avioliitto on vähän kuin loppuun katsottu. Vaimo ITSE minulle sanoi että miehestä ei luovu ja jos haluaa lähteä, mukaan ei lähde kuin "pari paria paskasia kalsareita". Vaikka itse olenkin läheisemmässä suhteessa tähän vaimoon, myötätuntoni on kokonaan miehen puolella. Kakkosta en henkilökohtaisesti tunne.
Tällä pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia, mutta miehellä on kaksi aikuista lasta edellisestä avioliitosta joka päättyi vaimon kuolemaan.
Samalla sitten menisi näiden lasten isänperintö.
Mies on minulle sanonut että jos hän olisi kolmekymppinen, hän ei hetkeäkään miettisi tilannetta, mutta yli viiskymppisenä ei enää jaksa aloittaa kaikkea tyhjästä.
En ole koskaan ollut pettämisen puolestapuhuja, mutta ei se aina niin mustavalkoista tämä elämä ole kuin sitä saattaisi luulla.
Mikään noista kommenteista ei muuta tosiasiaa, että miehen mielestä rakkauden arvo on vähemmän kuin puolet hänen firmansa arvosta. On mielestäni aika epätodennäköistä, että kyseessä on kovin iso firma, jos se ei ole osakeyhtiö. Pienyrityspäätelmä tuli omasta lauseestasi "näin kävi monelle pienyrittäjälle laman aikoina".
En väittänyt missään, että anoppi antaisi "kiltisti ilman napinoita omaisuutta". Tottakai on huono asetelma lähteä pettäjänä neuvottelemaan anopin kanssa, mutta aina voi neuvotella. Jos kyseessä olisi fiksumpi mies, hän olisi toki hoitanut asiansa kuntoon ennen pettämistään, mutta mennyttä ei saa takaisin ja jokainen pelaa niillä korteilla, mitä saa tai pelissä hankkii.
Aina voi uhkailla, mutta päätös pettämisestä oli miehen ja niin on lähteminenkin. Jos omaisuus merkitsee enemmän kuin oma henkinen elämä, niin valinta se on sekin. Turha kuitenkaan sivullisten on sääliä tuntea ja haukkua vaimoa ja anoppia. Mies on petinsä petannut ja nukkuu ihan omilla lakanoillaan. Moni mies ja nainen on aloittanut elämänsä tyhjästä viisikymppisenä. Kyse on arvovalinnoista. Ymmärrän täysin miestä, ettei hän aloita elämäänsä alusta. Mutta se on hänen valintansa eikä mikään olosuhteiden pakko.
vai leikitkö vaan tyhmää. Huomaa helkkarin hyvin että ainoa liiketaloudellinen asia johon olet tutustunut on maitopurkin hinta.
Ymmärsitkö lainkaan mistä on kyse jos sanotaan että on henkilökohtainen vastuu?
Siis selkokielellä sanottuna jos minun yritykseni kaatuu eli joutuu konkurssiin ja firmani ei ole osakeyhtiö vaan olen itsenäinen yrittäjä, kaikki henkilökohtainen omaisuuteni taloa, autoa, kesämökkiä ja venettä myöten menee siinä samalla. Ihan jokainen omistamani asia on silloin pakkohuutokaupattavana firmani velkojen takia.
Mitä ihmettä jankkaat tuon edellisen kanssa jostain firman arvosta kun et kerran tajua mitään?
Ukko on siis siirtänyt oman talonsa, kesämökkinsä ja mitä siinä nyt oli anopin omistuksiin ettei verottaja vie kaikkea mm kotia. Jos kerran on sanonut vaimolleen jo aikaisemmin että ei halua jatkaa liittoa ja muija on uhannut ukkoa omaisuuden lopullisella menettämisellä jos lähtee, eiköhän siinä ole vaimolla kusta päässä eikä sillä miehellä. Ja minkä takia sen miehen sun mielestä pitäis tyhjin käsin lähteä, eikös se omaisuus ollutkin sen ukon jo ennen kuin edes tän luuskan kanssa naimisiin meni?
Mies jolla toi suuromaisuus oli ja nai luuskan on kusta päässä jos ei siinä avioitumisvaiheessa tee avioehtoa.
Vaimo on ollut se fiksu ja viisas osapuoli kun on nainu rikkaan ja vielä noin tyhmän miehen.
liikaa vaadittu, jos ottaisit huomioon VAIN ed. kirjoittajan kertomuksen mitä todellisuudessa tapahtuu? Kuin yritättäisit keksiä omia skenaarioita siitä mitä mielestäsi olisi pitänyt tapahtua.
En sanoisi, että talo, mökki, auto ja vene on "suuromaisuus". Jos ne kuitenkin on aikoinaan siirretty anopin nimiin, niin mikään eestaas siirtely ei kyllä mene verottajalta läpi: verottajalla/velkojilla ei koskaan ole kusta päässä.
Olen yrittäjän vaimo ja itse töissä sen ulkopuolella niin sanotuissa talouspuolen hommissa, joten tiedän varmaan yrityselämästä enenmmän kuin maitopurkin hinnan. Väitteissäsi oli sellainen virhe, että osakeyhtiössä ei koskaan olisi henkilökohtainen omaisuus uhan alla. Aloittava yrittäjä joutuu aika usein laittamaan omaa omaisuuttaan vakuudeksi, joten on täysin mahdollista menettää yrityksen konkurssin yhteydessä myös talonsa.
Mutta ei minusta sen enemmän, tarkoitukseni ei ole todistaa omaa liiketaloudellista pätevyyttäni vaan kommentoida tuota kulunutta väitettä, että mies ei voi erota taloudellisten syiden tähden. Sekin on valinta, että mies jää liittoonsa taloudellisten syiden takia. Mies on järkkäillyt omaisuuttaan ehkä jopa hieman kyseenalaisin motiivein anopin nimiin. Se on nyt fakta, jolle mitään ei voi. Tuossa järjestelyssä aika monta riskiä ilman eroakin.
Anoppi saa tietää pettämisestä tai suuttuu muuten vain mieheen ja tekee omaisuudelle jotain.
Vaikka vaimo tietäisi jo pettämisestä (?) tai saisi sen tietää, vaimokin voi taivutella anopin ikäviin tekoihin heidän omaisuutensa suhteen. Ihan laillisia keinoja on monia.
Mies kuolee ennen anoppia, jolloin miehen aikuiset lapset jäävät joka tapauksessa nuolemaan näppejään.
Jos miehen vaimo ei ole anopin ainoa lapsi, myös muut vaimon sisarukset voivat vaatia lakiosuuttaan anopin kuoltua. Siinä testamentti ei auta kuin osittain.
Voisimme spekuloida mahdollisilla tulevaisuuden kuvilla vaikka kuinka, mutta edelleen se pääpointti on siinä, että en ole vielä koskaan nähnyt tilannetta, missä ero ei olisi mahdollinen. Se voi olla taloudellisesti tuhoisaa tai jopa typerää jälkeenpäin ajatellen. Aika harvoin ihmiset kuitenkaan katuvat tekemiään radikaaleja ratkaisuja. Jos siis ovat oikeasti muutosta halunneet. Yhden tuttavani äiti jätti parikymmentä vuotta sitten väkivaltaisen miehensä, omakotitalon ja miehen yrityksen eikä mitään muuta ottanut kotoaan mukaansa kuin kolme lasta. Typerää, mutta nainen ei koskaan katunut ratkaisuaan. Hän asui elämänsä vuokralla ja vähällä rahalla. Nyt lapset selvittelevät omaisuussotkua äitinsä kuoleman jälkeen. Nainen olisi voinut edes yrittää neuvotella miehensä kanssa asioista, mutta hänellä ei ollut siihen voimia. Eroon hän kuitenkin pystyi.
Ei raha ratkase eikä omaisuus jos erota oikeesti halutaan.Jos ei halua vaan kääntää selkää kun mies pettää.
Itseeni ei raha pitänyt kiinni ja yrittäjämies sai jäädä nuolemaan näppejään omaisuuksineen.
Itsekin lähdin vain lapset auton takapenkillä
ja jätin miehen miettimään miten oli asioitaan hoitanut muiden naisten luona kun minä hoidin 3 lasta kotona.
Ei raha pidä yhdessä ja suomessa lapsista pidetään huolta joten voin kertoa naisille jotka eivät uskalla erota vaan sen vuoksi
ettei elintaso putoa niin vähälläkin tulee toimeen.
Ja maksaahan isä elatusrahaa lapsistaan eron jälkeen. Itse olen nuori eläkeläinen ollut jo erotessani joten ei ole siis isoja tuloja ja kuitenkin elettiin. Raha ei takaa onnea.
ettei tule ainakaan turhan takia erottua. Rakkaus kakkoseen ehtii haalentua moneen kertaan ja tarinan lopussa mies vanhenee tyytyväisenä eturauhasvaimoineen vaimon kanssa yhdessä.
Mikähän oli vaimon alkoholismin alkuperäinen syy? Ettei vain pettävä mies, sillä tuskin olit hänen ensimmäinen sivusuhteensa.
Joillekkin se alko maistuu ja on kuulemma ihan geeneissä toi viinatauti.
Itse tässä olen vuosia jo katsellu vaimon kiihtyvää tarvetta istua paarissa kaljamukin vieressä.
Ei ole tarvinnu siihen sivusuhteita syyksi.
syy ihan päinvastoin kukaan mies ei jaksa katsella minkään alkoholisoituneen muijan kapakka touhuja ja siksikin hakee viehättävämpää
seuraa muista naisista.
Toista ihmistä pitäis auttaa ylä ja ala mäessä onpa tämä mies tai nainen.
pettureita jotka valehtelee päin naamaa kakkoselle,vaikkapa et vaimo on alkoholisti.
myönnä itse olevansa alkoholisti. Kaikki jotka asiasta puhuvat, puhuvatpa kenelle tahansa, ovat valehtelijoita. Alkoholisti vaan tykkää ottaa pari rentoutuakseen, raskaan työpäivän päätteeksi tai on hermot niin kireellä että ihan vaan rauhoittuakseen...näin se vain menee.
Tota viinatautia vois sanoa ihan itseaiheutetuksi.
Jos katsoo näitä kirjotuksia tällä koko palstalla niin huomaa että jos mies on alkkari tai narsku vaimon käsketään paeta jo lujaa ja pelastaa itsensä koska joitakin sairauksia et voi auttamalla muutakun pahentaa.
En oo spesialisti auttaja mutta alkoholismi on yks pahimmista taudeista ja tappaa suomessa aika paljon ihmisiä joten jos ei sairas itse halua itseään auttaa ei siihen puolison ymmärtävä päähäntaputus auta yhtään.
surutta. Niin naisen kuin miehenkin.