jää oma elämä elämättä,et voi tehdä mitä haluat tai mennä miten haluat, nauttikaa vapaudestanne sanon minä.
miksi mennä
naimisiin kun sit
8744
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hahhah... ei elämä ole elämistä, jos ei sitä saa JAKAA jonkun sellaisen ihmisen kanssa, joka on kuin "luu minun luustani". Juuh. Onhan se ihan kivaa hetken aikaa olla ja mennä vapaana. Osaa meistä kuitenkin aina kalvaa taustalla tarve lämpimästä sylistä, kunnioittavasta suhteesta.
Minä annan mielelläni kiertoilaiselämäni pois, kun olen saanut tilalle hyvän aviosuhteen. Sitä paitsi kun olen valinnut kumppanini oikein, olen varma siitä, että saan elää kohtuullisen vapaasti elämääni siten kuin tykkään mutta nyt kaksi on aina kaunihimpi! On siistiä, kun voi JAKAA asiat. Ja itseasiassa saa paljon enemmän elämää elettäväkseen, kun nyt on se toisenkin elämä siinä elettävänä... Osa omasta elämästä jää tosiaan elämättä, mutta mitäs hemmettiä sen on väliä, kun se oma elämä on kuitenkin sitä samaa oman pään sisällä pyörittelyä. Paljon kivempi käydä välillä eksoottisella retkellä toisen elämässä.
Aviosuhde on tarkoitettu siihen, että me kasvetaan ihmisinä. Kivi kiveä hioo... taivasalla meistä tulee lopulta vaan omaan itseemme käpertyneitä sateen pieksämiä koiranpaskoja.
Kenenkään ei pidä avioitua ennen kuin on siihen valmis. Vapaus pitää elää, mutta sekin täytyy elää oikein - itseään ja muita kunnioittaen. Ei täällä maailmassa lopulta ole porsaanreikiä - itsekkyys ei milloinkaan ole hyväksyttävää ihmisyhteisössä -paitsi tietenkin terve itsekunnioitus ja itsesuojelu, joka on eri asia kuin itsekkyys.
Totta puhut.Joka 3:s suomalainen avioliitto päätyy
eroon ja valtaosa avioituu uudelleen.Kun kohtaat sen
"oikean haluat hänet omaksesi ja auvoisa vihkikuva
on kaapin päällä niin kuninkaalla kuin kerjäläisellä
"kaksin aina kaunihimpi"tai "ihmisen ikävä toisen
luo" ajaa meitä vimmatusti hakemaan sielunkumppania,
yhteistä elämää.Mielikuvat onnellisesta avioliitosta
hallitsevat meitä.Joka haluaa "mennä kuten haluaa"
voi heittää pyyhkeen kehään ja lähteä.Avioliitto on
sitoutumista toiseen ihmiseen.Jos kemiat ei natsaa
voi syyttää molempia ja uusi etsintä häämöttää.
Ihmiset on itsekkäitä. Tulee kaipaus vapaanaoloon. Suurin osa eroista johtuu siitä, että jompi kumpi tai molemmat puolisoista eivät osaa kommunikoida.
Avioliitto voi olla onnellista. Mutta ei puutarhakaan kukoista, jos ei rikkaruohoja kitke ja kukkia muista kastella oikein.
Ensimmäinen kerta toden sanoo - nimittäin siitä, onko ihmisellä halua kasvaa aikuiseksi. Ongelmallisen asiasta tietysti tekee se, että asiassa on kaksi ihmistä. Vaikka toinen kuinka haluaisi elää oikein ja sitoutua, niin toinen saattaa vaikka tulla hulluksi pipipääksi ja lähteä kälppimään. Näin on lähipiirissänikin käynyt.
ei anna toiselle tilaa, itse menevät mutta toinen ei saa tehdä mitään, se on itsekkyyttä ja toisen alistamista.
kerta sanoisi toden. Kaksi edesmennyttä liittoa voisi luokitella jonnekin tragikomiikan tyylilajiin.
Jos ei kahta kolmannetta, niin vielä ei ole mitään kiirettä, kosin ainakin, kun aika tulee.
avioliittoa tarvita, muutekin voi elää toisen kera, ja voi jakaa elämänsä ja vielä jopa eri osoitteissa, niin ei tule sitä puuduttavaa arkea kun ittes kanssa.
Voi käydä eksoottisella retkellä toisen luona.
Tietysti pitää asua aika liki toisiaan niin tää onnistuu.
Meikä asuu rakkaansa kanssa naapurina.
Olen myös ollut aviossa ja eronnut, samoin ystäväni. Tämä sopii meille ainakin toistaiseksi, kun naisellani on vielä yksi alaikäinen lukioikäinen elätettävänään, katsotaan sitten uudestaan kun poika muuttaa pois.
Nyt tämä toimii hyvin.
No meinasin justa kirjottaa toisinpäin vähäsen, että kyllä avopareistakin löytyy niitä että "pitää kysyä poikaystävältäni, jos poikaystäväni suostuu, en ilman poikaystävääni" -tyyppejä... Itse olen naimisissa ja kyllä joskus mietin kuinka vapaa joskus olin mutta ihmisestä ahdistus, vapaus yms. riippuu ei avioliitosta... Sehän on kuitenkin vain paperi, sana, sormus...
Ei naimisiin meno sitä mitenkään muuta jos on kuusi vuotta tallustettu yhdessä ja kumpikin saa mennä menoihinsa ilman että täytyy anoa lupaa. Riippuu tietty mitä sitten menemisellä tarkoitat. Ja kuka sitten jaksaa 20 vuotta irtosuhteita ilman aitoa lämpöä?
Luulen että käsityksesi parisuhteesta on vain vääristynyt joko omista tai muiden kokemuksista opittuna. Sääli, koska voi olla ettet tuolla asenteella tule löytämään mitään aitoa.