Mikä saa miehen toljottamaan sitä kirottua vekotinta silmät selällään illasta toiseen?
Ymmärrän kyllä että on mukava rentoutua tv:n ääressä, mutta kun avokkini ei tee mitään muuta kun töistä tullessaan lyö sen päälle ja toljottaa yöhön asti.
Suhteemme kärsii tästä todella, ja on jo vaikuttanut siihenkin, että mies on ruvennut pihtaamaan, seksiä ei vain ole, koska telkkarista tulee aina jotain mielenkiintoista.
Viimeksi eilen tunsin itseni idiootiksi nyhjäämällä pikku pikku yöpaidassani huomiota kerjäten miehen nenän edessä. Ei elettäkään.
Kohtalaisen masentavaa kun kaikkensa tekee huomion saamiseksi, ja aina tv vie voiton.
Ymmärrän kyllä että on mukava rentoutua tv:n ääressä, mutta kun avokkini ei tee mitään muuta kun töistä tullessaan lyö sen päälle ja toljottaa yöhön asti.
Suhteemme kärsii tästä todella, ja on jo vaikuttanut siihenkin, että mies on ruvennut pihtaamaan, seksiä ei vain ole, koska telkkarista tulee aina jotain mielenkiintoista.
Viimeksi eilen tunsin itseni idiootiksi nyhjäämällä pikku pikku yöpaidassani huomiota kerjäten miehen nenän edessä. Ei elettäkään.
Kohtalaisen masentavaa kun kaikkensa tekee huomion saamiseksi, ja aina tv vie voiton.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minullakin on ollut pari tuollaista naisystävää, jotka eivät tee muuta kuin toljottavat tv:tä aamusta yömyöhään asti. Sellainen olisi täydellinen unelmanainen avokillesi, voisivat istua parin metrin etäisyydellä toisistaan sohvan eri päissä tv:tä tuijottamassa kaiket päivät.
Toisaalta löytyy pilvin pimein ei-passivoituneita ja seksuaalisesti aktiivisia vapaita miehiä, jotka haluaisivat tehdä naisensa kanssa kaikenlaista mukavaa, paitsi tv:n toljotusta, netissä nyhjötystä tai liiallista kotona nyhjötystä.
...taidat olla harvinaisen oikeassa.. :)
mielestäni olen kuitenkin kiinnostavampi kuin tusina tv-ohjelmat! ;)
Avokkisi näyttää olevan toista mieltä. Joku juo liiaksi alkoholia, joku taas jumittaa netissä tai tietokonepelejä pelaten. Sun miehen jumituksen kohde on televisio. Kaipa sillä on jokin hypnoottinen voima, mitä ukkeli ei voi vastustaa.
Olen myös yrittänyt miettiä pääni puhki, että mikä siinä tv:ssä on minua, elävää ihmistä mielenkiintoisempaa?? Toki itsekin seuraan muutamaa ohjelmaa, mutta jos avokkini haluaisi niiden aikana jotakin tehdä, voisin toki laittaa ohjelmani nauhalle tai vaikka jättää kokonaan väliin. Olisi mielenkiintoista lukea tutkimuksia, mitä runsas tv:een katselu aiheuttaa? Tuntuu että saamaton nahjus vain muuttuu entistä pahemmaksi passiiviseksi sohvaperunaksi. Jotain kun yrittää keskustella, on vastaukset lyhyitä, keskustelun lyhyeen lopettamiseen pyrkiviä.
Itse koen television olevan ns.sijaisviihdyke, jota katsotaan kun ei OIKEASTI muuta tekemistä ole. Mutta jos minulle annetaan vaihtoehdoksi jutella minulle rakkaan ihmisen kanssa, lähteä kävelylle tai vaikka hullutella lakanoiden välissä, en miettisi kahdesti kumman valitsisin??Se loukkaa todella pahasti kun mies sitten kuitenkin valitsee tuon vekottimen.
Olen yrittänyt ehdottaa televisiotonta viikkoa tms ja alkuun avokki olikin siihen suostuvainen, mutta pieleen sekin meni loppujen lopuksi. Ehkä pitäisi vain katkoa piuhat tv:stä, kummasti tulisi nahjukseenkin varmasti eloa ja säntäisi kauppaan silmän räpäyksessä.
En kuitenkaan haluaisi miestäni toiseen vaihtaa, vaikka toki sekin on mielessä käynyt. En koe itseäni arvokkaaksi tai millään tavalla mielenkiintoiseksi. Itsetunnolle tämä ei siis millään muotoa tee hyvää. Olen pyrkinyt järjestämään itselleni mieleistä tekemistä, urheilen, luen paljon ja opiskelen työn ohella, mutta silti kaipaisin oikean ihmisen läsnäoloa koti-iltoina. Meillä ei paljon yhteistä vapaa-aikaa ole, joten siksikään en pysty ymmärtämään miksi hän ei voi tyydyttää tv:een katsomisvimmaansa minun poissaollessani?
Onko kenelläkään mitään hyviä neuvoja miten tästä kärjistyneestä tilanteesta pääsisi eteenpäin, ilman siis mitään eroehdotuksia? Keskusteltu asiasta on ja paljon, silti se ei tunnu tekevän vaikutusta, kuin muutaman keskustelua seuranneen illan ajaksi asioiden palatessa taas takaisin tuttuihin uomiin...
Lohduttavaa kuulla että joku painii myös tämän pulman kanssa. Minullakin on omia harrastuksia, ja keksin kyllä kotona tekemistä itselleni jos jonkinlaista. Sen olen huomannut, että siitä katselusta on turha ärähtää, (mies kuulee vain nalkuttavan ämmän), mutta toisaalta olen myöskin yrittänyt sivistyneesti keskustella asiasta, ja kyllä se hetkeksi auttaakin, mutta seuraavana päivänä siitä ei enää ole tietoakaan.
Tämä on ensimmäinen tv-fanaattinen mies joka on kohdalleni osunut, ja siksi olenkin niin tyrmistynyt miten minun seurani ja läheisyyteni on vaihdettavissa tv:n katsomiseen?? Ymmärrän kyllä jos sieltä tulee juuri se toisen lempiohjelma,eihän siinä mitään. Mutta kun ihan mikä vaan mitä tulee, menee minun edelleni.
Niinkuin sanoitkin, ottaa tosissaan itsetunnon päälle. Harkitsin myös rikkovani digiboksin tahallani, että olisi edes hetken rauha ;)!
En myöskään haluaisi pitää eroa edes minään vaihtoehtona, eli on keksittävä joku muu keino.
Onko kenelläkään naisella vinkkejä miten voititte tv:n?? :)
Itse aion yrittää ehdottaa jotain muuta, yhteistä tekemistä, ja yrittää saada taottua mieheni päähän, miksi minulla on asian takia niin loukattu olo.
Tsemppiä tyttäret!! :)
Ei ole muuta tekemistä/ajattelemista. Japanissa ihmiset harrastavat kalastusta ostamalla komeroon markkinoiden parhaimat vehkeet ja hankkimalla kalastusaiheisen kirjan. Nykyaikana viihde on tullut kotiin, kun ennen täytyi lähteä viihteen pariin. Kotoa löytyvät kaikki tarvittavat aktiviteetit. Tämän vuoksi suurin osa onkin ylipainoisia.