Moi kaikki.
Mulla oli vuosia kestänyt tapailu varatun miehen kanssa, joka siis tarkoitti pikaisia seksihetkiä miehen työpaikalla. Järjestimme myös tuttavan asunnolle yhteisen illan, jonka aikana paitsi panimme niin tutustuimme kunnolla. Mies houkutteli myös kotiinsa, mutta koska lapset olivat kotona, en halunnut mennä. Mies ehdotteli yhteistä ulkomaanmatkaa, viikonloppu-reissuja ja totesi kerran aktin jälkeen "voi kun olisi toinen elämä, niin voisimme olla aina yhdessä". Näihin en oikein osannut koskaan sanoa mitään. Mies oli hauskaa seuraa ja sitäkin ihanampi sängyssä. Miehellä oli muitakin naisia ja kuulin miehestä juttuja, kuinka aina vapaa-ajalla kävi panemassa muita vaimon selän takana.
Yhteen aikaan podin hurjan huonoa omaatuntoa vaimon ja lasten takia, mutta sitten ajattelin, että kyllä aikuisen miehen täytyy tietää, mitä tekee enkä mä voi hänen teoistaan vastata. Tapailimme milloin missäkin ja huomasin, ettei välimme olleet täysin seksissä vaan tunsimme toisiamme kohtaan muutakin. Mies sanoi, etten ole hänelle pelkkä pano vaan välittää enemmän. Kun elämäni meni risaiseksi, mies halusi auttaa rahallisesti eikä odottanut mitään sitä vastaan. Aloin kuitenkin tapailemaan toista miestä ja kerroin tälle panokaverilleni, että nyt keskityn vain tapailukumppaniini ja meidän välisemme seksin täytyy siksi loppua. Mies otti asian ok ja pyysi ottamaan yhteyttä, jos tilanne muuttuisi.
Kuitenkin mies otti vähän väliä yhteyttä ja meidän piti vielä viimeisen kerran tavata ennenkuin aloin virallisesti seurustelemaan tämän toisen kanssa (jonka kanssa sovimme jättävämme kaikki muut ulkopuolelle, meillä siis oli avoin suhde) ja sovimme miehen kanssa, että hakee mut kotiinsa, kun perhe oli matkoilla. Mies siirsi ja siirsi ajankohtaa, kunnes pakitti kokonaan ja vetosi siihen, että sukulaiset olivat tulleet yhtäkkiä käymään. Harmistuin ja kerroin, että tilaisuus meni ja nähdään seuraavassa elämässä. Mies otti nokkiinsa ja lähetti solvaus-viestejä. Minä hermostuin täysin ja tajusin, kuinka olin nämä vuodet ollut miehelle pelkkää p***** ja mua oli pompoteltu kuin marionetti-nukkea. Uhkasin kertoa vaimolle, mutta mies lahjoi mut rahalla hiljaiseksi ja vannoi, että oon aina ollut aina jotain muutakin kuin pelkkä pano eikä koskaan ole halunnut mitään pahaa mulle tai lapselleni.
Mies toimitti rahat, joista puuttui summa ja suutuin, koska mieshän yritti kusettaa. Mies toimitti vielä lisää rahaa ja jätimme asian siihen. Sitten viime viikonloppuna miehen kaveri tuli baarissa kertomaan tälle seurustelukumppanilleni, kuinka hyvä pano mä kuulemma oon ja kuinka moni äijä mielellään panis mua, helppo ja kaunis kun oon! Sitten tämä äijä kailotti suureen ääneen, kuinka se ja tämä mies olisivat yhdessä halunneet panna mua, mutta olin kuulemma liian kunnollinen sellaiseen! Vittu, että vitutti. Tyhmempikin tajuaa yhteyden eli mies halusi kostoa. No, seurustelukumppanini jätti mut ja sain otsaani lutkan leiman, hienoa.
Laitoin miehelle viestiä, että kiitti helvetisti ja oliko pakko! Mies vannoi olevansa syytön ja syyllisti sitten mua lapsillaan ja perheellään, etten saa kertoa asiasta vaimolle. Uhkasin suutuksissani soittaa vaimolle mutta mies sanoi, että hänen täytyy sitten kertoa itse, kun hänellä ei ole enää rahaakaan mitä antaa. Miehen piti kertoa eilen, mutta syyllisti vain mua ja viestitteli aivan jotain muuta ja kun sanoin, että ok, soitan tänään itse vaimolle niin mies lupasi tänään kertoa ja lähti siksi kesken työpäivän kotiin.
Iltapäivän jälkeen en ole kuullut miehestä mitään ja nyt mietin, että minkähanlaista tarinaa siellä kotona kerrotaan, saankohan kohta vaimolta vihaisen soiton vai onko mies sittenkään kertonut mitään?? Lisäksi mietin, että laitanko huomenna vaimolle sähköpostia, ihan kertoakseni asioista oman näkökulman - jotenkin kun aavistan, että musta ollaan nyt tekemässä syntipukkia?
Ja ihmettelen itseäni, miksi tunnun surua ja harmittelua, kun näin kävi - en rakastanut miestä missään vaiheessa, mutta en myöskään koskaan halunnut hänelle mitään pahaa ja tiedän, kuinka mies on nyt purjeessa ja katuu tekojaan. Tiedän myöskin, että mies on pettänyt vaimoaan vuosia ennen minua useiden naisten kanssa ja tekisi sitä hautaan asti, jos nyt en olisi laittanut kapuloita rattaisiin. Ja silti tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että uhkasin ja tavallaan käräytin miehen asiasta. Mies oli ilmeisesti sittenkin minulle tärkeä, sen verran monta tippaa tuli itkettyä asian tähden.
Voitteko hyvät ihmiset neuvoa tai kertoa mielipiteenne asiasta?
Mulla oli vuosia kestänyt tapailu varatun miehen kanssa, joka siis tarkoitti pikaisia seksihetkiä miehen työpaikalla. Järjestimme myös tuttavan asunnolle yhteisen illan, jonka aikana paitsi panimme niin tutustuimme kunnolla. Mies houkutteli myös kotiinsa, mutta koska lapset olivat kotona, en halunnut mennä. Mies ehdotteli yhteistä ulkomaanmatkaa, viikonloppu-reissuja ja totesi kerran aktin jälkeen "voi kun olisi toinen elämä, niin voisimme olla aina yhdessä". Näihin en oikein osannut koskaan sanoa mitään. Mies oli hauskaa seuraa ja sitäkin ihanampi sängyssä. Miehellä oli muitakin naisia ja kuulin miehestä juttuja, kuinka aina vapaa-ajalla kävi panemassa muita vaimon selän takana.
Yhteen aikaan podin hurjan huonoa omaatuntoa vaimon ja lasten takia, mutta sitten ajattelin, että kyllä aikuisen miehen täytyy tietää, mitä tekee enkä mä voi hänen teoistaan vastata. Tapailimme milloin missäkin ja huomasin, ettei välimme olleet täysin seksissä vaan tunsimme toisiamme kohtaan muutakin. Mies sanoi, etten ole hänelle pelkkä pano vaan välittää enemmän. Kun elämäni meni risaiseksi, mies halusi auttaa rahallisesti eikä odottanut mitään sitä vastaan. Aloin kuitenkin tapailemaan toista miestä ja kerroin tälle panokaverilleni, että nyt keskityn vain tapailukumppaniini ja meidän välisemme seksin täytyy siksi loppua. Mies otti asian ok ja pyysi ottamaan yhteyttä, jos tilanne muuttuisi.
Kuitenkin mies otti vähän väliä yhteyttä ja meidän piti vielä viimeisen kerran tavata ennenkuin aloin virallisesti seurustelemaan tämän toisen kanssa (jonka kanssa sovimme jättävämme kaikki muut ulkopuolelle, meillä siis oli avoin suhde) ja sovimme miehen kanssa, että hakee mut kotiinsa, kun perhe oli matkoilla. Mies siirsi ja siirsi ajankohtaa, kunnes pakitti kokonaan ja vetosi siihen, että sukulaiset olivat tulleet yhtäkkiä käymään. Harmistuin ja kerroin, että tilaisuus meni ja nähdään seuraavassa elämässä. Mies otti nokkiinsa ja lähetti solvaus-viestejä. Minä hermostuin täysin ja tajusin, kuinka olin nämä vuodet ollut miehelle pelkkää p***** ja mua oli pompoteltu kuin marionetti-nukkea. Uhkasin kertoa vaimolle, mutta mies lahjoi mut rahalla hiljaiseksi ja vannoi, että oon aina ollut aina jotain muutakin kuin pelkkä pano eikä koskaan ole halunnut mitään pahaa mulle tai lapselleni.
Mies toimitti rahat, joista puuttui summa ja suutuin, koska mieshän yritti kusettaa. Mies toimitti vielä lisää rahaa ja jätimme asian siihen. Sitten viime viikonloppuna miehen kaveri tuli baarissa kertomaan tälle seurustelukumppanilleni, kuinka hyvä pano mä kuulemma oon ja kuinka moni äijä mielellään panis mua, helppo ja kaunis kun oon! Sitten tämä äijä kailotti suureen ääneen, kuinka se ja tämä mies olisivat yhdessä halunneet panna mua, mutta olin kuulemma liian kunnollinen sellaiseen! Vittu, että vitutti. Tyhmempikin tajuaa yhteyden eli mies halusi kostoa. No, seurustelukumppanini jätti mut ja sain otsaani lutkan leiman, hienoa.
Laitoin miehelle viestiä, että kiitti helvetisti ja oliko pakko! Mies vannoi olevansa syytön ja syyllisti sitten mua lapsillaan ja perheellään, etten saa kertoa asiasta vaimolle. Uhkasin suutuksissani soittaa vaimolle mutta mies sanoi, että hänen täytyy sitten kertoa itse, kun hänellä ei ole enää rahaakaan mitä antaa. Miehen piti kertoa eilen, mutta syyllisti vain mua ja viestitteli aivan jotain muuta ja kun sanoin, että ok, soitan tänään itse vaimolle niin mies lupasi tänään kertoa ja lähti siksi kesken työpäivän kotiin.
Iltapäivän jälkeen en ole kuullut miehestä mitään ja nyt mietin, että minkähanlaista tarinaa siellä kotona kerrotaan, saankohan kohta vaimolta vihaisen soiton vai onko mies sittenkään kertonut mitään?? Lisäksi mietin, että laitanko huomenna vaimolle sähköpostia, ihan kertoakseni asioista oman näkökulman - jotenkin kun aavistan, että musta ollaan nyt tekemässä syntipukkia?
Ja ihmettelen itseäni, miksi tunnun surua ja harmittelua, kun näin kävi - en rakastanut miestä missään vaiheessa, mutta en myöskään koskaan halunnut hänelle mitään pahaa ja tiedän, kuinka mies on nyt purjeessa ja katuu tekojaan. Tiedän myöskin, että mies on pettänyt vaimoaan vuosia ennen minua useiden naisten kanssa ja tekisi sitä hautaan asti, jos nyt en olisi laittanut kapuloita rattaisiin. Ja silti tunnen huonoa omaatuntoa siitä, että uhkasin ja tavallaan käräytin miehen asiasta. Mies oli ilmeisesti sittenkin minulle tärkeä, sen verran monta tippaa tuli itkettyä asian tähden.
Voitteko hyvät ihmiset neuvoa tai kertoa mielipiteenne asiasta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
helvetinmoiseen soppaan itses pistänyt. No, kukin tyylillään, onnea vaan... Yksi asia tuossa tarinassasi kyllä "särähti korvaan" erityisesti - tuo rahan osuus... Rumasti sanottuna: olet maksullinen nainen ja kiristäjäkin vielä kaiken lisäksi. Aika typerä olet, jos itsestäsi tuossa vaiheessa vielä jotain sankaria teet.
Ei millään pahalla, mutta huonolta näyttää elämäsi. Mua kanssa pisti silmään toi raha osuus. Kiristit rahalla miestä?? Tekosi vaikutti tosi huolestuttavalta. Kuinka vanha mahdat olla? Mitä kohtelua odotit häneltä tämän jälkeen? Sait häneltä karvaan koston palkaksi. Sinuna miettisin rauhallisempaa elämäntyyliä. Unohda varatut miehet ja ala elää rehellisemmin. Älä lähde mukaan elämän sotkuihin. Ne ei näytä sopivan yhteen kauniiseen ulkomuotoosi. Hyvää kevättä sulle ja voimia elämän remonttiin.-CC
paikkakuntaa ja alkaa siellä uuden elämän (ns. puhtaalta pöydältä). Äläkä sotke asioitasi uudelleen.
Itse olen samantapaisessa sotkussa, tosin en tiennyt miehen olevan naimisissa ja meillä suhde oli muutakin kuin pelkkää seksiä. Syntipukiksikaan en oikein ole suostunut itseäni ajattelemaan, kun en tiennyt miehellä vaimoa olevan. Mies pelkäsi minun kertovan luonnollisestikin vaimolle, mutta tein jo silloin selväksi, että sotku on miehen vika ja asia meidän kahden välinen asia.
Joskus mietin pohdin omaa päätöstäni ja leikin ajatuksella, että käräyttäisin miehen vaimolle, mutta. Kiristämään en ala. Jos päätän kertoa, sen myös teen ilman keskusteluja miehen kanssa. Mielestäni kiristäminen on vain ala-arvoista. Enkä kyllä minäkään käsitä mitään rahalla kiristämistä. Itselleni ainakin tulisi moisesta halpamainen olo. Ja itseänikin loukattiin. Jätin miehen takia silloisen seurustelukumppanini ja muutin ulkomaille, kun meidänhän piti mennä naimisiinkin ja kaikkea muuta mukavaa. Eniten itseäni ottaa päähän, ettei mies kärsi tilanteesta yhtään vain jatkaa avioliittoaan onnellisena kun minä makaan puolet viikosta sängyn pohjalla :) Mutta kukin tyylillään.
Älä kuitenkaan missään nimessä tunge itseäsi selostamaan mitään vaimolle. Etköhän ole jo kostosi saanut, samoin kuin rahasi. Mies tuskin kertoo vaimollensa mitään, joten olet jo kostosi saanut siinäkin, että mies odottaa siirtoa sinun puoleltasi. Sitäpaitsi sillä, että sinunsta tehdään syntypukki ei ole yksinkertaisesti mitään merkitystä. Jos mies ei kuulu enää elämääsi jatka ihmeessä omaasi. Rahoinesi ja kaikkinesi.
Kiitos viesteistänne. Itseasiassa tuo lahjusraha oli enemmänkin miehen ajatus, sillä hän tiesi heikon rahatilanteemme ja halusi siten auttaa sekä meitä että itseään. Sitten siitä tuli mullekin valttikortti ja rehellisesti sanottuna se oli vikatikki, sillä en koskaan aiemmin ole ketään kiristänyt enkä jatkossa kiristä. Tämä mies oli ensimmäinen ja viimeinen laatuaan, jonka kanssa pidin tällaista suhdetta yllä, jos tätä siksi voi sanoa. Ja kyllä, pyörittelen itsekin silmiäni ja mietin, miten ihmeessä jouduin tämmöiseen soppaan - mutta yhtä nopeasti siitä haluan pois, eli joko huomenna laitan postia vaimolle tai unohdan koko jutun. Tympii vaan, kun mies tuskin on kertonut vaimolleen yhtään mitään ja jatkaa petollista elämäänsä, jos en tee tilanteelle mitään - ja toisaalta käy vaimoa sääliksi, enkä haluaisi olla se, jonka kautta asia tulee päivänvaloon.
Edelleen mielestäni olet kostosi saanut... ja toisaalta jos käräyttämistä mietit, odottaisit edes pari viikkoa tunteiden laantumista. Adneraliiniryöpyssä kun on niin helppo tehdä asioita, joita ei saa tekemättömäksi ja toisten elämän sotkeminen tuskin oikeasti auttaa asiaan. Itse ainakin tiedän, että tuntisin siitä syyllisyyttä. Joten anna tilanteen rauhoittua ja jatka elämääsi ja yritä unohtaa mies vaimoineen. Katso vaikka tilannetta sitten ensi kuussa uudelleen... mitä luultavammin omakin suhtautumisesi asiaan on siinä vaiheessa muuttunut.
Ja se kiristäminen oli mielestäni väärin. Sitähän et kuitenkaan saa enää tekemättömäksi, mutta mielestäni lisäkiritys kirityksen pääälle on jo liikaa... virheitä me kaikki kuitenkin teemme :) Joten mitään muuta en osaa sanoa kuin, että ota etäisyyttä asiaan... viikkojen ajan. Tunneissa sitä järkeä on päähän vaikea takoa.
Me otettiin miehen kanssa kesällä kahden viikon täystauko mistään yhteydenpidosta, jotta sain sulatella asiaa. Siinä shokissa kun oli mahdotonta sanoa mitään järkevää, joten etäisyys kannattaa. Kahdessa viikossa ei valitettavasti maailma parannettu, eikä kuukaudessakaan... mutta ajan kuluessa se kostonhimokin oikeasti laantuu :) Ja asia tuntuu lopulta merkityksettömältä. Opit varmasti tästä jotakin, samoin toivottavasti mieskin.
Jaahas, jotenkin tuttu tarina. Paitsi että en tiennyt koko perheen olemassaolosta kuin viimemetreillä. Me siis seurusteltiin miehen kanssa reilu vuosi, kunnes aloin ihmettelemään miehen pelokasta käytöstä aina puhelimen soidessa. Otin kännykän tarkkailun alle ja bongasin sieltä pari numeroa, jotka osoittautuivat pitkän valheketjun jälkeen miehen vaimoksi ja tyttäreksi. Siinä voi jokainen miettiä, repesinkö. Miehen perhe ei luonnollisestikaan tiennyt musta mitään, joten miehen kiristäminen rahalla oli ainoa keino, millä sain miehen polvilleen. Mies maksoi mulle 5 tonnia ja juttu oli siinä. Kehtasi vielä soittaa perään, että voidaanko silti vielä harrastaa seksiä!!
Sitä saa mitä tilaa. Minun ex-mieheni petti minua useita vuosia, kunnes tällainen ns. kakkonen tuli itse kertomaan asiasta päin näköä. Olin sinisilmäinen ja tietämätön mieheni teoista, luotin häneen sokeasti ja kannoin korteni kekoon lasten kasvattajana ja kodin laittajana mutta mieshän ei sitä sitten arvostanutkaan. Kehtasi syyttää minua pettämisestään, kun en kuulemma ollut enää se hehkeä ja nuori vaimo, jonka kanssa hän aikoinaan meni naimisiin! Ja tietenkin tämä kakkonen oli vielä aivan nuori. Sanoin miehelle haluavani eron ja mieshän vaan nauroi ja sanoi, että minnekäs minä menen ja teen, kun olen vuosia ollut kotirouvana enkä saa erossa mitään. Mutta kun ero tuli, niin johan laitettiin talo, autot, kesämökki, vene ja lusikat jakoon ja miehenkin ääni muuttui kellossa. Minulla loppui rakkaus kertaheitolla ja näin jälkeenpäin kiitän sitä nuorta naista, että tuli kertomaan vaikka aluksi syytinkin häntä perheeni rikkomisesta. Ja ex-miehelle toivotan tervemenoa helvettiin.
Juttu meni niin että lähes 40v 3 lapsen pitkään kestäneessä vakisuhteessa oleva isä löysi naivin nuoren naisen ja alkoi rinnakkaissuhteen tän pikkutypykän kanssa. Mies oli niin otettu nuoresta blondista että jätti perheensä. Pienin lapsista oli alle 2v. Riitaisan seurustelun jälkeen "nuoripari" meni lopulta vihille. Eipä se veikkonen pettämisiä jättänyt. Naisia oli koko ajan mitä nyt kiinni sai. Kaiken huippu oli tää mustasukkainen bimbo vaimonpuoli. Hänkun unohti itse olleensa koskaan kakkonen. Tytteli janosi kostoa mutta ei kostanut tälle petolliselle veikkoselle vaan aloitti epäilemiensä naisten massivisen vainoamisen. Kysymys kuuluukin että kenelle se pimu luuli kostaneensa? Mitäköhän sen pikku blondin aivoissa oikein raksuttelee?
tuttuja juttuja.entinen akka oli samassa tilanteessa.seurusteltiin monta vuotta.tuli yks lapsikin.se ei vain päässyt yli näistä varatuista miehistä.itse en pettänyt.kusauta vain se mies,vaikkakin olet kyllä itsekin tehnyt rumaa peliä.minäkin olen miettinyt soittavani pettäjän vaimolle