Olemme eronneet, virallinen ero on jo voimassa. Olemme vihdoin muuttamassa lopullisesti erilleen. Nyt pitäisi saada selville auton kohtalo.
Auto on ostettu avioliiton aikana osamaksulla ex-mieheni nimiin. Autosta on edelleen velkaa reilusti. Olemme keskenämme sopineet, että mies ottaisi auton ja siitä olevan velan itselleen.
Tilanne on hiukan mutkistunut... Virallista ositusta ei ole tehty, asiat olemme sopineet vain keskenämme.
Jos ex-mieheni muuttaakin mielensä auton suhteen, niin voinko minä joutua maksamaan puolet auton jäljellä olevasta velasta?
Auto on ostettu avioliiton aikana osamaksulla ex-mieheni nimiin. Autosta on edelleen velkaa reilusti. Olemme keskenämme sopineet, että mies ottaisi auton ja siitä olevan velan itselleen.
Tilanne on hiukan mutkistunut... Virallista ositusta ei ole tehty, asiat olemme sopineet vain keskenämme.
Jos ex-mieheni muuttaakin mielensä auton suhteen, niin voinko minä joutua maksamaan puolet auton jäljellä olevasta velasta?
Vastaukset 1
Vanhimmat
miehen nimissä, joten siihen kohdistuvat rasitteet ovat miehesi asia.
Pikkuvinkkinä: kannattaisi kuitenkin tehdä jonkinlainen paperi tuosta itsetehdystä osituksesta ihan vaan tulevaisuutta ajatellen. Tiedän tapauksen, jossa ex-puoliso nosti äläkän muka tekemättömästä osituksesta noin 10 v tapahtuneen jälkeen - ja milläs sitä todistat, jollei paperia ole..?! Kas kun kaikenlaisia "huonomuistisia" on liikkeellä. Ja toinen pointti, jonka vuoksi itse hoidin aikoinaan mustaa valkoiselle: jälkipolvilla on vähän vähemmän selviteltävää, kun asiasta on dokumentti olemassa. Kas kun siinä vaiheessa, kun teistä jommasta kummasta aika jättää, aletaan selvitellä tätäkin asiaa. Jos sinulla on uusi puoliso ja lapsia, voi tulla ikävä yllätys, kun ennen perinnönjakoa pitää hoitaa vanhaan ositukseen liittyvät asiat kuntoon. Tuttu juristi kertoi tapauksen, jossa sotaleskeksi oletettu nainen olikin eronnut ko aikaan ; avioitui ja sai lapsia, ja sitten kuoli pitkän iän eläneenä. Sitten ilmeni, ettei ensimmäisen liiton osituksesta löytynyt mitään paperia - siinäpä sitten lakimiehet pöyhivät asioita monta monituista tuntia, ja jälkeenjääneet maksoivat laskun.
No, mutta korjatkaa toki, jos olen väärässä..?