Hei, taustoja kertomatta sen enempää - päädyimme mieheni kanssa viimein sopimukseen että voimme mennä sänkyyn muidenkin kanssa.
Nyt kun olisi vapaus mennä en tiedä minne menisin. Miehiä olis tarjolla baareissa mutta en minä baarista halua lähteä jonkun matkaan. Enkä halua selvittää miehelleni missä menen. se on minusta selvää ettemme selosta toisillemme jos olemme olleet muiden kanssa.Haluaisin olla selvin päin liikenteessä, löytää jonkun samanmielisen. Ja siitähän on kysymyskin, ei voi mennä kenen tahansa kanssa sänkyyn:)).
Eli, vaikka sopimus on tehty, se saattaa jäädä vain muutamiin lyhyisiin kokemuksiin(jotka olen jo kokenut ja pettynyt) koska en ilmeisesti jaksa nähdä vaivaa sopivan miehen löytämiseksi...
Ehkä hän sitten joskus astuu eteeni jossain ja silloin nautin seikkailusta ja seksistä niin kuin olen kuvitellut nauttivani:D.
Nyt kun olisi vapaus mennä en tiedä minne menisin. Miehiä olis tarjolla baareissa mutta en minä baarista halua lähteä jonkun matkaan. Enkä halua selvittää miehelleni missä menen. se on minusta selvää ettemme selosta toisillemme jos olemme olleet muiden kanssa.Haluaisin olla selvin päin liikenteessä, löytää jonkun samanmielisen. Ja siitähän on kysymyskin, ei voi mennä kenen tahansa kanssa sänkyyn:)).
Eli, vaikka sopimus on tehty, se saattaa jäädä vain muutamiin lyhyisiin kokemuksiin(jotka olen jo kokenut ja pettynyt) koska en ilmeisesti jaksa nähdä vaivaa sopivan miehen löytämiseksi...
Ehkä hän sitten joskus astuu eteeni jossain ja silloin nautin seikkailusta ja seksistä niin kuin olen kuvitellut nauttivani:D.
Vastaukset 10
Vanhimmat
että menee koko hommasta ainakin ylimääräinen hohto, jos ja kun asian saa sovittua. Sikäli hieno homma, olette avoimilla vesillä, ettekä yritä toistenne seläntakana vehkeillä. Mutta en mä vaan tajua, miten joku pariskunta ehdointahdoin haluaa laittaa suhteensa alttiiksi odottamattomille parisuhdeväännöille.
En voi tietää teidän perusteluja, mutta en siten voi ymmärtääkään, miksi pitää olla yhdessä, jos parisuhde ei riitä, miksi ei voi jatkaa eri teitä. Ehkä aavistuksesi, ettei sopivaa kumppania niin vaan löydykään, pitelee yhdessä lukemattomia muitakin pariskuntia.
Mä olen ikuinen kakkonen suhteessa, jossa minä mitä ilmeisimmin rakastan miestä enemmän mitä hän minua. Hän on jo eronnut, mutta hänellä on kovasti paljon yhteistä exvaimon kanssa. Mies uskoo, että lapsien takia, ja varmasti pitkälle niin onkin. Voisin hyvin kuvitella heidän tehneen sopimuksen, että ovat ja yrittävät jatkaa jollain tapaa yhteiselämäänsä, mutta voivat tarvitessaan käydä muualla seksin merkeissä. En sinänsä tunne mustasukkaisuutta, harmittelen vain, ettei mun tarjoama rakkaus riitä.
Eli, ajatukseni on, että vaikka te kaksi saatte sovittua että seksiä voi hakea muualta, te ette varmaan osaa ottaa huomioon, että jos löytyy muu suhde, sen toinen osapuoli on myös elävä ihminen, mikä ei välttämättä tajua, miksi pitää olla yhdessä jos pitää pettää, luvalla tai luvatta.
Veitkö vaimolta miehen vai miten se meni?
...en yleensä puutu toisten kriittiseenkään palautteeseen Avoimesta suhteesta, niin en voi olla huomaamatta sinun kritiikiäsi hieman katkeran puoleisena.
Vaikka olen käyttänytkin Avoimesta suhteesta vertauskuvana 'autoa', päätän toistaa itseäni. Jotkut ajelevat omalla autolla, toiset taasen leasing-autolla. Kyyti molemmissa on varmasti samanlaista. On kuitenkin eri asia omistaa oma auto kuin "omistaa" jonkun omaisuutta. Vaikka kuinka paljon uhraat aikaa ja rahaa (=seksiä ja "rakkautta"), niin et itsellesi sitä saa. Tämä asia sinun tulee ymmärtää.
Vaikka tämä miehesi on juridisesti eronnut vaimostaan, ei hän sitä oikeasti ole tehnyt. Niin ikävä kuin on se sanoa (sinun kannaltasi), on se hyvä asia koska välissä on pieniä lapsia jotka tarvitsevat isäänsä. Näkisin parempana sen että jos kaksi ihmistä joilla on vielä lapsia, eivät eroaisi kuin pakon edessä. Valitettavasti nykyään on toisin.
Veikkaan että olet ja tulet olemaan "kakkosauto" aina ja ikuisesti. Ei sekään ole pahasta, mutta koska haluat olla perheen "ykkösauto" eikä mikään "kauppakassi", tulee se roolisi hakea jostain muualta.
Mitä tulee "ylimääräiseen hohtoon", ei sellaista pidäkään hakea. Avoimessa suhteessa ollaan edelleen parisuhteessa, kuten ketjun aloittajakin on. Siksi on tärkeätä hoitaa myös sitä normiparisuhdetta kuin hypätä "kakkosten" tai mikä numero sitten sattuukin olemaan. Monesti mennään ojasta allikkoon jos aletaan hyppäämään yöjuoksulla heti ja aina kun "lupakin on saatu". Se on varma tie avoimen suhteen päättymiseen.
Ketjun aloittajalle sanoisin:
Ei pidä huolestua asiasta. Eikä varsinkaan alkaa metsästämällä metsästämään. Baareissa varmasti on monenlaista yrittäjää kun kerran nainen olet. Tietysti itselläni, miehenä, on huonompaa hiihtokenkää mutten asiasta huolestu... jo useampi vuosi ilman ;) Onhan olemassa swinger-"klubejakin" Suomessa josta varmasti seuraa saisi. Itse en tosin moisista "klubeista" innostu, sillä a) on lapset b) seksi on vain osa elämää (tosin iso kylläkin). Miksei tietysti voisi olla jokin netti-yhteisö jonne pitäisi kirjautua, ja jossa voisi aiheesta keskustella. Tosin sinnekin olisi tulossa "onnenonkijaa" ja aiheet kovin yksipuolisia ja tylsiä. Kivahan täälläkin on keskustella aiheesta tietämättömien kanssa ja hieman heittää vettä myllyyn.:D
Hieman tietenkin se että elämä pyörisi netin ympärillä, on poissa muista asioista. Töitäkin pitää tehdä kuten nytkin. Siksi en mm. kirjaudu Suomi24:n koska se tavallaan sitoo itseäni. Toisaalta vaimonikin sanoo, että minulla on kohta avoin suhde ainoastaan tietokoneen kanssa, joten siksikään ei tule tänne aina kirjoiteltua... No, vitsi,vitsi. Mutta siis älkää unohtako perhettä tai parisuhdetta vaikka teillä onkin avoin suhde!
Terv Tasavertainen
on, etten ole ikuisesti kakkosena. Todennäköisesti olen jo alkanut järkiintyä, enkä jatka suhdetta loputtomiin.
Minä vasta "haaveilen" avoimesta liitosta, sillä en ole uskaltanut puolisolleni tätä ehdottaa. Meilläkin on monta hyvää syytä jatkaa liittoa ja yhdessäeloa, mutta seksielämän palautumiseen en enää usko; yksinkertaisesti emme ole toisillemme oikeat seksipartnerit.
Mutta minä "haaveilen" nimenomaan siitä vapaudesta ja mahdollisuudesta - en mistään konkreettisesta. Eli mitä jos antaisit vain ajan kulua. Jos on romantiikkaa ja seksiä tullakseen, sitten sinulla on siihen lupa ja oikeus. Ei sitä mielestäni kannata ehdoin tahdoin etsiä. Vai mitä? Jos on kovin kiire löytää jotain, tuntuu siltä, että kyseessä on lähes kilpailu - jos toisella on jokin viritys, täytyy mullakin olla.
Minulle ainakin riittäisi se tieto, että jos joskus tilanne eteen tulee, voin tarttua siihen. Nyt en voi siitäkään haaveilla, kun tässä seksittömässä ja vaitonaisessa liitossa eletään, eikä minusta näköjään ole "pettämään".
Jännää! Ootko edes keskustellut puolisosi kanssa teidän seksi-elämästä noin muuten??
Vai onko teillä asiat sillä mallilla, että siitä mitä ei enää ole niin siitä ei sitten myöskään puhuta?
Meillä oli vaimon kanssa samankaltainen tilanne jossain liittomme alkuvaiheilla mutta me rupesimmekin keskustelemaan asiasta.
Vaimolla ei hirveesti halua asiasta puhumiseen ollut mutta itse en antanut periksi vaan jatkoin "painostamista" ja loppujen lopuksihan sekin asia selvisi.
Molemmilla kun oli oma käsityksensä seksistä ja ne eivät koskaan kohdanneet kun kumpikaan ei kysynyt toiselta mitä toinen haluaa. Se oli pelkkää suorittamista molemmin puolin.
Tätä nykyä meillä menee todella mukavasti sillä nyt on molemmilla uskallusta sanoa ja pyytää toiselta toiveidensa täyttämistä.
Mutta jos olisin joskus saanut ehdotuksen tuollaisesta "avoimesta" suhteesta niin se ei olisi minun kannalta ollut mikään vaihtoehto.
Ja jos tuntuu, että se seksi on sulle esteenä niin ei tuohon muuta lääkettä taida olla kuin eroaminen. Ei kovinkaan moni mies halua siippansa muiden sängyssä pomppivan kun tietää itse jäävän ilman.
Niin että silleen tällä kertaa.
Kyllä ollaan puhuttu, tai ehkä minä olen meillä ollut se painostaja ja yrittänyt ottaa asian aina uudestaan esiin. Mutta ei mies halua puhuakaan, sen enempää kuin toimiakaan. Meillä mies "ei jää ilman", vaan ei halua. Ei halua rakastella minun kanssani. Enkä minäkään oikeastaan hänen. No, aika näyttää. Hyvä, että teillä asia ratkesin noin.
No, jos teillä mies ei halua (outoa) niin en minä siihen voi mitään oikeasti neuvoksi antaa.
Koska mielestäni tilanne on oikeasti OUTO etenkin jos mies ei halua. Luulisi, että se on meillä miehillä geeneissä tuo suvun jatkaminen tai etenkin sen harjoittelu.
Mutta, ei siinä sitten enempää kait ole oikeasti tehtävissä. Jos toista ei haluta eikä edes halua keskustella asiasta niin siinä vaiheessa ei teillä muuta vaihtoehtoa ole kuin eroaminen.
Kaikki erot on aina ikäviä mutta jotkut myös vapauttavia ja puhdistavia.
Toivon sulle isosti iloa elämään ja onnea.
Onnittelut päätöksestänne!
Mistäpä muualta nykyihminen kumppania hakisi. Tuossahan on treffipalsta vieressä.
Kannattaa ottaa joku joka on itsekin vakiintuneessa suhteessa, mielellään juuri avoimessa. Jos sinkun otat niin voi tulla herkemmin mustasukkaisuus- yms. ongelmia.
Rohkeasti vaan! Mutta tutustu ihmisiin kaikessa rauhassa, ei kannata hetipaikalla sänkyyn hypätä.
Kerrohan sitten täällä millaisen löysit ja miten sujuu.
>Hieno päätös meillä on samanlaiset ajatukset..
tv,,,mies