eli: poikaystävä tammikuusta lähtien intis ja nähdään harvoin. nyt pitkäst aikaa pääsi tänään lomille ja muuten olis ihanaa muttamutta... oli ollut oksennustaudissa eilen to ja viel yölläki ja ilmeisesti viruksesta kyse, ei ruokamyrk, ku inttikaveri oli keskiviikkona ollu kipee..
veettää tämmönen! viime vuosi meni mun osalta paljolti sairastaessa, eli en jaksais erityisemmin nyt mitään oksennustautia, varsinki ku tiistai iltana pitäis duuniinki mennä.
en tiedä mitä tehdä. ikävä kuitenkin on suuri mutta en osaa päättää onko näkeminen oksennustaudin arvoista . huvittavaa tavallaan :D
veettää tämmönen! viime vuosi meni mun osalta paljolti sairastaessa, eli en jaksais erityisemmin nyt mitään oksennustautia, varsinki ku tiistai iltana pitäis duuniinki mennä.
en tiedä mitä tehdä. ikävä kuitenkin on suuri mutta en osaa päättää onko näkeminen oksennustaudin arvoista . huvittavaa tavallaan :D
Vastaukset 3
Vanhimmat
huolenaiheet, voi elämänkevät sentäs!!
Pistä suhde katkolle, kuka tuollaista poikaystävää kestää joka hankkii inttilomalleen oksennustaudin.... eikä ajattele yhtään tyttöystäväänsä.... heko heko...
Jos elämä tuossa vaiheessa on jo noin helvetin vaikeaa, niin kannattaako tollasta paskassa tarpomista edes jatkaa?!
muistan silloin kun mun mies oli armeijassa ja sairastui meillä kuumeeseen ja flunssaan ja taisi oksennellakin, niin en mä ajatellu että"voi vittu"!!!!
me äipän kanssa käytiin kaupassa ja autettiin mun miestä paranemaan..ostettiin mehua ja hedelmiä ja vaikka mitä, ja kyllä parani=)
mies oli niin onnellinen kun autoin, oli niin huonossa kunnossa että hyvä jos hereillä pysyi, mutta minä paijasin hiuksia ja pusutin poskea ja toin mehua ja tein todellakin kaikkeni että mies paranee=)
olen ehkä miellyttämisenhaluinen ja paapova luonne mutta tärkeintä on auttaa jos toisella on paha olla.