Väistämätön totuus on, että jokaiseen ihmiseen kyllästyy ja romatiikka hiipuu jokaisesta suhteesta. Ennemmin tai myöhemmin.
Vaihtoehtona onkin sitoutuminen ja lasten hankinta. Elämän kaareen kuuluu sääntö, että aika aikaa kutakin. Hankit lapsia, tarvittaessa tai oikeastaan väistämättä rakastajattaren ja kohtelet vaimoasi/vaimokettasi kunnioittavasti ja hyvin (ehkä jopa rakastelet joskus ja et ole huomaavinasi hänen rakastajiaan). Elämä soljuu kivasti.
Lapsista on uskomattoman paljon iloa ja eläkkeellä sinulla on edelleen rakastava vaimo/vaimoke, lapset ja vanhuuden suurin ilo - lasten lapset. Vanhuus sujuu kivasti ja on jälkikasvu ja puoliso huolehtimassa.
Paljon parempi malli elämälle kuin ainaiset erot. ERityisesti vähenisi häiriintyneitten avioero/uusioperhelasten määrä. Edellyttäen toki, että osataan elää ko. mallin mukaan asiallisesti.
Factum vain on, että jokaiseen uuteenkin kumppaniin kyllästyt varmasti ja aina vain nopeammin. Parempi pitää vaimo jalapset. Tyytyä vaihtamaan rakastajattaria. Paaaljon helpompaa ja toimivampaa.
Vaihtoehtona onkin sitoutuminen ja lasten hankinta. Elämän kaareen kuuluu sääntö, että aika aikaa kutakin. Hankit lapsia, tarvittaessa tai oikeastaan väistämättä rakastajattaren ja kohtelet vaimoasi/vaimokettasi kunnioittavasti ja hyvin (ehkä jopa rakastelet joskus ja et ole huomaavinasi hänen rakastajiaan). Elämä soljuu kivasti.
Lapsista on uskomattoman paljon iloa ja eläkkeellä sinulla on edelleen rakastava vaimo/vaimoke, lapset ja vanhuuden suurin ilo - lasten lapset. Vanhuus sujuu kivasti ja on jälkikasvu ja puoliso huolehtimassa.
Paljon parempi malli elämälle kuin ainaiset erot. ERityisesti vähenisi häiriintyneitten avioero/uusioperhelasten määrä. Edellyttäen toki, että osataan elää ko. mallin mukaan asiallisesti.
Factum vain on, että jokaiseen uuteenkin kumppaniin kyllästyt varmasti ja aina vain nopeammin. Parempi pitää vaimo jalapset. Tyytyä vaihtamaan rakastajattaria. Paaaljon helpompaa ja toimivampaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
jompi kumpi rakastuu rakastajaansa...Lopputulos sama.
Väistämätön totuus on, että jokaiseen ihmiseen kyllästyy ja romatiikka hiipuu jokaisesta suhteesta. Ennemmin tai myöhemmin.
-> No tottahan toki se sama naama alkaa joskus suorastaan nyppiä.. Vaan silloin tarvitsee vain tarttua lapion varteen eli asioihin pitää panostaa! Yhteinen aika on se avainsana, sen tekemisen ei tarvitse olla mitään maata käsittävän erikoista kunhan toinen on vain läsnä ja suo huomiota.
Vaihtoehtona onkin sitoutuminen ja lasten hankinta. Elämän kaareen kuuluu sääntö, että aika aikaa kutakin. Hankit lapsia, tarvittaessa tai oikeastaan väistämättä rakastajattaren ja kohtelet vaimoasi/vaimokettasi kunnioittavasti ja hyvin (ehkä jopa rakastelet joskus ja et ole huomaavinasi hänen rakastajiaan). Elämä soljuu kivasti.
-> Kukaa määrää säännöt miten kenenkäkin pitää elämässään edetä!? Eiköhän se ole ihminen itse kuka valitsee minkä häkin niin halutessaan ympärillensä rakentelee jos rakentelee. Kulissielämä on yhtä kuin kauhistus, teeskentelevät ihmiset yhtä kuin järkytys. Kannattaa olla rohkea ja pitää päänsä, koska kuvailemasi kulissielämä kuullostaa perin juurin lokeroinnilta itseltänsä. Mitään ei pidä tehdä ellei itse halua, sillä ei ole paskankaan väliä mitä muut ajattelevat, koska he eivät elä sinun elämääsi. Kunpa vain ihmiset oikeasti ymmärtäisivät sen! Eri asia sitten taas mitä pariskunta keskenään sopii. Jos sallitaan ulkopuoliset suhteet ja homma toimii niin mikäs siinä sitten muuta kuin onnea heille :D Meidän tehtävämme ei ole tuomita muita ja heidän valintojansa.
Lapsista on uskomattoman paljon iloa ja eläkkeellä sinulla on edelleen rakastava vaimo/vaimoke, lapset ja vanhuuden suurin ilo - lasten lapset. Vanhuus sujuu kivasti ja on jälkikasvu ja puoliso huolehtimassa.
-> Kyllä lapsista on iloa :))) Mutta minä en pysähdy edes vanhana mummona, silloin mennä porskutetaan eteenpäin vaikka rollaattorilla kihnuttaen (pääsee sillä ainakin alamäessä lujaa ;-) Että siinähän jälkikasvu ihmettelee kun mummeli kuorii lastenlasten kanssa kermat kakusta ja nauttii täysin tuulissa heiluvin rinnoin elämästä :D Vaan ikinä ei pidä sanoa ei koskaan ja että juuri tismalleen näin tekee. Ainoastaan sen tiedän, että lippu korkealla loppuun asti uusia asioita ihmetellen ja oppien :)))))
Paljon parempi malli elämälle kuin ainaiset erot. ERityisesti vähenisi häiriintyneitten avioero/uusioperhelasten määrä. Edellyttäen toki, että osataan elää ko. mallin mukaan asiallisesti.
-> Ei vaan hei nyt ei laiteta teoille hataraa laastaria luomalla jokin toinen teko. Ihmisen on itsessään ymmärrettävä muuttua, mikään muu ei muutu ennen sitä. Kehää kierretään jos samaa asiaa puetaan toiseksi. Kukaan ei määrää mikä tapa elää on oikea kun ihminen on suurin piirtein tasapainossa itsensä kanssa terveellä itsetunnolla varustettuna. Ja osaa elää aidosti.
Factum vain on, että jokaiseen uuteenkin kumppaniin kyllästyt varmasti ja aina vain nopeammin. Parempi pitää vaimo jalapset. Tyytyä vaihtamaan rakastajattaria. Paaaljon helpompaa ja toimivampaa.
-> En kyllästy kun töitä tehdään suhteen eteen. Jos taas kohdellaan miten sattuu ja kuinka sattuu eikä välitetä tuon taivaallista toisen tunteista niin silloin se tarkoittaa vain kalossin kuvaa ahteriin. Toista ihmistä kun et ikinä täysin opi tuntemaan, mikä on suunnaton rikkaus elämässä kun siinä säilyy se kultainen keskitie.
Ja toki voisi varmasti olla helpompaa ja toimivampaa vaan haluaako ihminen todella hukata elämänsä tyytymättömyyteen ym negatiivisiin tunteisiin? Haluaako todella elää kauniissa, mutta huterassa haavemaailmassa minkä sisimmässään tietää vääräksi? Melkein alkaa potea yleismaailmallista tuskaa kun ajattelee miten moni ihminen on turhan takia heikko eli ei suostu näkemään.
Kaikki ei halua elää kaksoiselämää - pitämällä sekä vaimoa että rakastajatarta.
On tässä nähty eron kokeneita jo useammankin kerran
omille teille lähteneitä,eipä tuo elämä ole sen on-
nellisemmaksi muuttunut.Vanha sanonta:"Jos et tule
toimeen yhden kans,et tule toisenkaan!"On vain uskot
tava että kaikkia ei ole luotu parisuhteeseen.Avio-
liitto on melkoista hioutumista ja kuitenkin aina
siihen uskotaan ja sen onnelliseksi tekevään taikaan
Monet siihen pyrkivät,ja monet pyrkivät pois.Kuiten-
kaan ihmisen ei ole hyvä olla yksin.Kaksin aina kau-
nihimpi.
Nämä sinun kuvittelemasi totuudet sekä kaltaisesi ämmämäiset miehet, ovat juuri syynä eroihin.
Katso peiliin! Sieltä sinua tillittää erotaipuvainen:
- lyhytjännitteinen,
- itsekeskeinen,
- ihmisiä hyödykkeinä pitävä,
- anteeksiantamaton,
- "vapautta" palvova,
- itsensä kasvattamista karttava
- lapsia halveksiva pikku kakkiainen.
Apinat parittelevat laumassa ja miten sattuu.
Entpä kun sivuvaimosi pamahtaa tiineeksi? Tyytyykö se jalkavaimon rooliin?
Ja millä korvauksella se pitää suunsa kiinni?
Jääkö sivuprojekti-poikasi/tyttösi ilman isää? Kasvaako heistä tasapainoisia yksilöitä vai miehiä halveksivia lesboja?
Mieti poju sitä.
T. Mies - ainoassa aviossa 12v.
Ajatuksesi ei ole uusi. Kaikki naiset kuitenkin torjuvat sen. Naisen kannattaa monopolisoida seksi, sillä lasten ollessa pieniä he tarvitsevat selkänojan ja taloudellisen avun. Lapsia omanaan pitävä mies huoltaa kyllä lapsensa, mutta apu saattaa jakaantua laajemmalti, mikäli miehelläå on useampia lapsikatraita.
Naisten ehdoton vieraissa käynnin kielto on silkkaa höpötystä ja kaksinaismoralismia pahimmillaan. Jokainen vähänkään vilkkaampi mies on tavannut naimisissa olevia naisia, jotka hyvin mielellään hankkivat mieltä elähdyttävän ja virkistävän seksikokemuksen. Jokainen näistä naisista vannoo aina, että tämä oli ensimmäinen kerta ja ainoaksi jää. Kunnes mies, tai hänen kaverinsa tapaa saman naisen hakemassa samaa virkistystä taas.
Vieraissa kannattaa käydä ja siitä kannattaa pitää turpansa aivan ehdottomasti kiinni. Vieraissa käyminen ei myöskään saa mitenkään häiritä perheen normaaleja rutiineja. Tämän kaltainen virkistäytyminen hoidetaan iltapäivästä ennen kotiin tuloa tai sitten "työmatkoilla". Vain alaluokan moukat ja kypsymättömät pölhöt juoksevat baareissa ja ovat öitä poissa kotoa. Sellainen on sivitymätöntä.
Pankaa ja hoitakaa perheenne! Siinä oiva neuvo elämään.
Siksi erotaan. petetään ja jätetään, ku nelämä on kuin tivolissa oloa. Sitten kun ei oo enää kivaa, eikä hattara maistu, niin lähdetään pois.
Ero satuttaa ja sillä pilataan pitkäksi aikaa monen miehen ja naisen mielenterveys.
Kyllä se on täysin tietämättömän puhetta. Suurin osa eronneista ei muuta ole tehnytkään kuin vatvonut parisuhdettaan ja mahdollisen eron aiheuttamia negatiivisia asioita. Kokeilkaapa erota, arvostelijat, niin näette kuinka helppoa se on jokaiselle ....
voi mennä vaikkei eroakkaan.Jos jatkaa avioliittoa jossa puoliso on väkivaltainen ja pitää salarakasta vuosikausia,eikä lopeta.
Kuka sellaisen kanssa jaksaa lopun ikää.
Jos mies sitten rakastuukin rakastajattareen ja haluaa eron, niin syyttäisitte rakastajatarta onnellisen perheen hajottamisesta!?
"...tarvittaessa tai oikeastaan väistämättä rakastajattaren ja kohtelet vaimoasi/vaimokettasi kunnioittavasti ja hyvin (ehkä jopa rakastelet joskus ja et ole huomaavinasi hänen rakastajiaan)."
Voi jee, miten myisin tämä ajatuksen mun miehelle!?
Itse tein siinä virheen että menin liian heikoilla eväillä naimisiin... Naiivina kuvittelin että rakkaus riittää. Ja kun se yhteinen tulevaisuus vaatii paljon enemmän. Pelkällä rakkaudella ei pitkälle pötkitä vaikka sitä tuntuisi olevan roppa kaupalla.
Meille kävi niin, että parinkymmenen vuoden jälkeen jäljellä oli vain ystävyys, ei sitä tunnetta, jota parisuhteeseen kuuluu ja jota kaipaisi.
Ei kennellekään kai riitä, että ruoka on ajallaan valmis ja pyykit pesty. Nistä asioista voi kukin huolehtia itsekin.
Kyllä ero siitä huolimatta sattui ja suretti, mutta ei siinä määrin kuin suhde, joka katkeaa pettämiseen ja epärehellisyyteen.
Noo eiköhän se riitä et oon tätä pettämistä kestäny 5 vuotta ja aina sinisilmäsenä anteeksi antanut. Mut nyt oli viiminen pisara!
En mä enää jaksa olla suhteen pellenä!
Tiedä sit onko niin helppo syy.
Mut mun henkinen elämänhalu vaan kuihtuu ja tapan itseni henkisesti jos jään...
Ensinnäkin monilla on jo vaikeaa löytää se "oikea" kumppani ja sit kun sellainen on löytynyt, niin täytyisi intohimon kestää loppuelämään saakka. Yhdistemänä kuulostaa vaikealta ellei mahdottomalta. Kyllä se parisuhde työtä vaan vaatii. Monet puhuvat kuinka heistä tuli vaan "ystävät" monen vuoden jälkeen..no suhdetta voi uudelleen elvyttää kunhan vaan MOLEMMILLA ON HALUA JA TAHTOA, kun ei se vaihtamallakaan pidemmän päälle parane. Moni vaan näkee sillä hetkellä, et vaihdanpa tuohon toiseen, vaikka kuink oltaisiin naimisissa ja lapsia. Ei Näin! Ja unohtakaa kaikenmaailman rakastajat...yms salarakkaat. Ne on pelkkää myrkkyä! Nyky-yhteiskunta ja media suoltaa kaikkea paskaa, kuinka pitäisi kaiken olla huippuseksiä ja tulisi hankkia vaikka kolmas pyörä suhteen parantamiseen...aivan sairasta. Koko avioliitto-instituutti on kokenut moraalisen rappion etenkin länsimaissa, johan erotilastot puhuu puolestaan. Jos molemmilla ei ole HALUA ja TAHTOA niin unohtakaa koko naimisiin meno vaan eläkää vaikka yhdessä muuten. Lukekaa raamattua hyvät ihmiset!
Jokainen, joka etukäteen tietäisi mitä se todellisuudessa tarkoittaa kun monen ihmisen elämän pistää riekaleiksi eroamalla ei tekisi sitä. Jos etukäteen tietäisi, mitä se todella tarkoittaa kun pettää ja jättää ja eroaa tai vaikka vain leikittelee tunteella erosta ja vähän käy aidan toisella puolella - ei kukaan oikeasti lähtisi siihen mukaan.
Eroaminen on ihan helvetillistä tuskaa. Parisuhteen päättyminen on raastavaa. Lapsista eroaminen on pahinta ikinä.
Miettikää ihan oikeasti onko kaiken menettäminen sen uuden hetkellisen onnen arvoista vai voisiko elämä tulla kuntoon vielä avioliitossa, yhteen hiileen puhaltamisella..Itse olisin tehnyt mitä tahansa, että eroa ei olisi tullut, mutta valitettavasti vastapuoli ihannoi vain vapauttaan. No nyt hän on vapaa, mutta väittäisin, että siitä päivästä kun eroa itse haki, on ollut 1000x onnettomampi kuin huonoksi nimittämässään avioliitossa.
"Eroaminen on ihan helvetillistä tuskaa. Parisuhteen päättyminen on raastavaa."
Minulla aivan päinvastoin. Ero oli huojennus ja helpotus. Puolisosta erotaan, ei lapsista.
Kuules. Koskaan ei voi tietää miten helposti tai vaikeasti jotkut eroavat.
"Vanhuus sujuu kivasti ja on jälkikasvu ja puoliso huolehtimassa."
Jälkikasvu huolehtii eron jälkeenkin sen minkä huolehtii. Itselleni ex puoliso oli suuri taakka juuri sen takia, että minun piti huolehtia aivan kaikesta. Sellaisesta puolisosta on vain harmia. Jos on vain harmia, täytyy erota.
Jokaiseen ihmiseen ei kyllästy. Erokin johtuu yleensä paljon vakuuttavammista syistä kuin kyllästyminen. Lapset häiriintyvät vanhempiensa kireistä väleistä, kodin huonosta ilmapiiristä paljon enemmän kuin uusioperheistä.