Eli. Mieheni (avopuoliso, ollaan oltu yhdessä kohta 5 vuotta) paras kaveri sai lapsen vuoden alussa. Nyt sain vahingossa tietää, että mieheni on pyydetty kummiksi ja kutsuttu kastajaisiin yksin, ei siis minua lainkaan.
Miehelläni on yhden illan juttu lapsen saaneen naisen kaverin kanssa (meillä oli silloin juttu katkolla 4 kk). Jostain syystä en silti ole saanut kutsua kastajaisiin ja JOSTAIN syystä mieheni ei ole kertonut juhlista minulle.
No, sain asian siis selville, kun lainasin anopin autoa viime perjantaina. Siellä oli kutsukortti osoitettuna miehelleni. Mietin, milloinkahan mies ajeli anopin autolla kun kutsu oli sinne jäänyt. Noin viikko takaperin oli näin käynyt.
Soitin miehelleni ja kysyin, mitä tää oikeen on. "Voithan sinäki tulla sinne". No en todellakaan voi, eihän mua ole kutsuttu! Ja mies tuntui hätäpäissään keksivän tuon kutsun. On siis kumminki ite menossa. Itsehän en vastaavassa tilanteessa edes ajattelisi meneväni; olen solidaarinen omaa puoliskoani kohtaan sillai.
En ymmärrä. Miehen käytös loukkaa. On lojaalimpi kaverilleen ja ilmeisesti antaa muiden kohdella minua miten huvittaa.
Nyt meillä on paha riita asiasta ja olen toistaiseksi ottanut kihlasormuksen pois sormesta. En tiedä, jaksanko tämmöstä enää. Ei ole nimittäin eka kerta, kun mies pimittää / jättää kertomatta jotain tämmöstä. Ja tää loukkaa mua tosi pahasti.
Miehelläni on yhden illan juttu lapsen saaneen naisen kaverin kanssa (meillä oli silloin juttu katkolla 4 kk). Jostain syystä en silti ole saanut kutsua kastajaisiin ja JOSTAIN syystä mieheni ei ole kertonut juhlista minulle.
No, sain asian siis selville, kun lainasin anopin autoa viime perjantaina. Siellä oli kutsukortti osoitettuna miehelleni. Mietin, milloinkahan mies ajeli anopin autolla kun kutsu oli sinne jäänyt. Noin viikko takaperin oli näin käynyt.
Soitin miehelleni ja kysyin, mitä tää oikeen on. "Voithan sinäki tulla sinne". No en todellakaan voi, eihän mua ole kutsuttu! Ja mies tuntui hätäpäissään keksivän tuon kutsun. On siis kumminki ite menossa. Itsehän en vastaavassa tilanteessa edes ajattelisi meneväni; olen solidaarinen omaa puoliskoani kohtaan sillai.
En ymmärrä. Miehen käytös loukkaa. On lojaalimpi kaverilleen ja ilmeisesti antaa muiden kohdella minua miten huvittaa.
Nyt meillä on paha riita asiasta ja olen toistaiseksi ottanut kihlasormuksen pois sormesta. En tiedä, jaksanko tämmöstä enää. Ei ole nimittäin eka kerta, kun mies pimittää / jättää kertomatta jotain tämmöstä. Ja tää loukkaa mua tosi pahasti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
..että reaktio on suhteettoman suuri asiaan eli mahtaako olla niin, että pinnan alla kuplii jotain muuta...? Minä en vaivautuisi suuttumaan. Jos menee, niin sitten menee. Ja jos olet päättänyt, ettet itse mene, niin mikä tuossa on se ongelma. Mustasukkainen näyt olevan, mutta se ei kiukuttelulla parane. Miten olisi puhuminen puoliskon kanssa?
ei PUHU, jos en ite ota asiaa puheeksi. Kiertelee ja kaartelee ja läpisee muita juttuja. Ei siis paljoa päästy tässäkään tämän pidemmälle. :( En nyt mustasukkaisena itseäni pidä, mutta kohtelu on täysin suhteetonta. Minä kun olen aina kuvitellut olevani kaveri tän mieheni ja kaverin ja hänen vaimokkeensa kanssa, kahvillakin kun on useempaan otteeseen käyty. Nyt en tiijä, mikä on homman nimi. :(
mieheltäsi miksi hän kiertää ja kaartaa tätä asiaa eikä voi puhua suoraan. Ymmärrän että joskus tulee unohduksia asioiden kanssa eikä aina muista kertoa kaikkea vaikka pitäisi. Mutta tuntuu että tässä on jotain muuta kuin aito unohdus. Voisithan tehdä niin, että menet mukaan ja katson miten muut reagoivat. Sitten sanot että mieheni kutsui sinut myös, ja tosiaan katselet reaktioita.
Toisen lapsen ristiäisiin ei kuitenkaan voi mennä kutsumatta. Yleensä on hyvien tapojen mukaista, että jos kutsutaan pariskunnan toinen osapuoli myös toinen on tervetullut, mutta jos jostan syystä kutsussa ei mainita (ja kun miehen käytös antaa epäillä ettei naista tuonne edes haluta) toisen perhejuhlia ei saa lähteä omaa egoa pönkittääkseen pilaamaan.
Ennemmin sitten niin, että mies tai nainen itse soittavat tälle pariskunnalle ja selvittävät tilanteen. Kummiudesta voi tosiaan kieltäytyä, jos tuo nainen on miehen kavereille tai näiden lapsille mustasukkainen, mutta sitten tilanne muuttuu kyllä vielä kiusallisemmaksi.
En tiedä. Sun kommenttis oli hyvä. Just näin mietin iteki, etten voi kutsumatta mennä.
Ja muista, että jotkut haluavat pitää perhejuhlat todella pieninä. Kaikki eivät kutsu ystävien puolisoa vaan vain ystävänsä, vaikkakin olisi hyvien tapojen mukaista myös se puoliso kutsua. Eihän sen puolison kanssa ole välttämättä aina mitään juteltavaa, mutta niin vaan niinsanotussa sivistyneessä maailmassa toimitaan.
Paras asia olisi soittaa heille itselleen ja sanoa että oletko ymmärtänyt oikein että miehesi vain on kutsuttu tms. Olisihan se ikävää tunkeutua toisen juhliin jos on varta vasten jätetty kutsumatta. Ihmettelen kyllä että mikset sinäkin olisi voinut tulla. Minulle ei tulisi mieleenkään kutsua pariskunnista vain toista osapuolta.
On ymmärrettävää että aina ei haluta juhlia pitää siten, että kaverit tuovat seuralaiset mukanaan. Jos kaikki tuovat seuralaisen, juhlien koko tuplaantuu samantien. Lähinnä ihmettelen vain sitä, että noin pitkäaikaista avovaimoa ei ole kutsuttu. Tulee mieleen, että on jätetty kaikkien kavereiden seuralaiset kutsumatta.
Itse en kyllä halua omiin juhliini mitään muutaman kk tuttavuuksia tai seuralaisia, joita en ole aikaisemmin tavannut (juurikin se takia että jokaisen kaverin avec on toinen oma kaveri vähemmän).
Ongelma tässä nyt on kuitenkin ollut pääasiassa se, ettei apn mies ole edes maininnut kutsusta mitään vaan on ajatellut salata koko aisan! Tämä taas ei ole kutsujien vika.
se tosiaan ihmetyttää ettei miehesi ole sanonut mitään koko asiasta. Jos ei ole salattavaa, niin hän olisi sanonut että sai kutsun, ja selittänyt minne ja mihin tilaisuuteen. Jos olisin tuossa tilanteessa että minut vain kutsuttaisiin mutta ei miestäni, niin minä kysyisin itse kutsujalta että voiko miehenikin tulla.
Jos miehesi huomioi sinua noin loistavasti niin hyvää ei ole jatkossakaan tiedossa!Ja jos puhumiset ei onnistu niin suhde ei pitkälle jatku.
oli kutsua molemmat mutta miesystäväsi vain kummiksi. Kummithan valitsevat vanhemmat ja jos ystäväsi on pitkäaikainen perheystävä niin toisaalta ymmärrän asian. Selvitä asia lapsen vanhempien kanssa suoraan.