Olen karvan alle 50, eronnut ja kahden aikuisen miehen äiti. Nuorempi asustelee vielä kotona, opiskelija kun on, mutta vanhempi on lentänyt pesästä jo kauan sitten. Meillä on ollut tapana vanhemman pojan kanssa, jollei nyt ehditä näkemään, niin ainakin soitella kuulumisia noin kerran viikossa. Tämä soittaminen käy niin että poika soittaa, koska en koskaan ole selvillä hänen aikatauluistaan. Nyt kuitenkin oli niin että pojalla kova kiire töissä, harrastustoiminta vie osansa ja pitäisi sitä ylläpitää varmaan suhdetta tyttöystäväänkin, joten noin kolmeen viikkoon ei oltu missään yhteydessä toisiimme. Laitoinkin sitten tekstarin hänelle jonka sisältö oli suurinpiirtein se että "onko kaikki ok kun ei ole pitkään aikaan kuulunut mitään".
Eilen illalla olivat sitten käyneet ilmoittamatta etukäteen mitään tulostaan, no enhän minä tietenkään tiennyt odottaa enkä sitten ollut kotona. Olipa sitten miniäkokelas vetänyt herneen nenäänsä ja messunnut että "ensin kitistään kun ei oma kullannuppu käy ja sitten ei sovi olla edes kotona kun tullaan". Nuorempi pojista tämän tyttöystävänsä kanssa minulle kertoi.
Poika sitten soitti tänään ja kertoi että olivat ohikulkiessaan poikenneet ja kysyin suoraan että mikä ressu minun poissaolostani oli syntynyt. Sanoi vaan että "se nyt on sellainen".
Onko tämä nyt ihan normaalia käytöstä?
Enhän minä ole edes hänen anoppinsa, joten millä oikeudella "miniä" sanelee minun menojani?
Ei kai nyt anopinkaan pidä olla valmiusasemissa koko ajan jos vaikka joku sattuu tulemaan käymään?
Voin kyllä kertoa että eipä "miniän" osakkeet nousseet arvoon arvaamattomaan tuon käytöksen johdosta.
Eilen illalla olivat sitten käyneet ilmoittamatta etukäteen mitään tulostaan, no enhän minä tietenkään tiennyt odottaa enkä sitten ollut kotona. Olipa sitten miniäkokelas vetänyt herneen nenäänsä ja messunnut että "ensin kitistään kun ei oma kullannuppu käy ja sitten ei sovi olla edes kotona kun tullaan". Nuorempi pojista tämän tyttöystävänsä kanssa minulle kertoi.
Poika sitten soitti tänään ja kertoi että olivat ohikulkiessaan poikenneet ja kysyin suoraan että mikä ressu minun poissaolostani oli syntynyt. Sanoi vaan että "se nyt on sellainen".
Onko tämä nyt ihan normaalia käytöstä?
Enhän minä ole edes hänen anoppinsa, joten millä oikeudella "miniä" sanelee minun menojani?
Ei kai nyt anopinkaan pidä olla valmiusasemissa koko ajan jos vaikka joku sattuu tulemaan käymään?
Voin kyllä kertoa että eipä "miniän" osakkeet nousseet arvoon arvaamattomaan tuon käytöksen johdosta.
Vastaukset 31
Vanhimmat
ihan kaikesta ei kannata vetää hernettä nenään. Poikasi on varmaan sanonut tyttöystävälleen, että käydään äitiä morjestamassa. Tyttöystävä tietysti kuvitellut, että asia on sovittu etukäteen ja ihan ymmärrettävästi ihmettelee, miten et ollutkaan kotona.
Ei tuo nyt ole mikään elämää kamalampi asia. Hanki nyt hyvä ihminen elämä, ettei tarvitse kaikkia poikasi tyttöystävän sanomia asioita märehtiä... Onkohan sinulla koskaan oikeita ongelmia ollutkaan! Ihmiset sanoo toisilleen kaikenlaista ja jos tyttöystävä on tuon asian sanonut pojalleen, niin turha sinun on siitä skitsota - kai he nyt keskenään ja kavereiden kesken saavat puhua, mistä tahtovat! Kuulostat tosi lapselliselta!
tilanteessa ainoa lapsellinen oli se tyttönen. Jätä ap. omaan arvoonsa tuollainen kommentti, ei sinun tietenkään tarvitse olla kotona passissa odottelemassa. Kyläilyt sovitaan etukäteen ja jos ei sovita, siitä on ihan turha kitistä jos ei toinen sitten olekaan kotona. Taisi pojallasi jo olla kokemusta samantyylisestä kommentoinnista tyttöystävänsä puolelta, jos vastaus sinulle oli tuollainen. Anna asian olla, niin ei ainakaan hämmenny soppa enempää.
tyhmä kommentti.olisit antanut olla kirjoittamatta ja paljastamatta tyhmyyttäsi.huh.
Tuli tuossa lueskellessani mieleen,että olet suhteellisen nuori anoppi. Nuori taitaa , sinun poikasi ja hänen tyttö ystävänsäkin. Joten sinuna vetäisin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Asiassa voi olla todellakin se seikka. Että poikasi ei ole muistanut kertoa, että sinun luonasi oli tarkotus tehdä ns yllätys käynti.Voihan se myös olla että tämä ns``miniä``kiukuttelee ihan muuten vaan. Jos heillä ei poikasi työkiireiden harrastusten takia ole yhteistä aikaa.Kyllä sinunkin ennakko asenne ``miniää``kohtaa on erikoinen.Lauseesi paljasti...
-Nyt kuitenkin oli niin että pojalla kova kiire töissä, harrastustoiminta vie osansa ja pitäisi sitä ylläpitää varmaan suhdetta tyttöystäväänkin, joten noin kolmeen viikkoon ei oltu missään yhteydessä toisiimme.PIIIIItkä lause,mutta tuo yksi sana VARMAAN karskahti ``korvaan`.`Miksipä ei pitäisi ylläpitää suhdetta tyttöystävään ja myös sinuun.On siinä pojallasi sumplimista.Kun kaikkia ei voi miellyttää valitettavasti.Meillä on vähän ollu samoja ``ongelmia``anopin kanssa,kun hän odottaa että olen aina kotona.Joskus vaan on kiva lähteä rattailemaan neidin kanssa.Aina ei voi hönöttää neljän seinän sisällä.(niin kun ei sinunkaan tarvitse kysellä saatko elää...)Kun he eivät ole oppineet kysymään olisitteko kotona?Hei jos tultaisiin klo? käviskö? : Vaan pöllähdetään millo mihinkin aikaan käymään.Muutenkin lampsitaan,suoraan ovesta sisään(ei soiteta ovikelloa).Joten täältä palstalta sain siihenkin neuvoja laitan ovet lukkoon ja ilmotan anopille aina,kun poistun kotonta(joten ei näitä neuvoja kannata ottaa niin tosissaan).Jokainen tahtoo ajatella omasta vinkkelistä.Yritin olla mahdollisimman puolueeton,mutta saa nähä kuinka paljon tulee taas kuraa niskaan.Yritä vaan unohtaa tuo pikkuriita paisutellessa asiat turpoavat kun pullataikina.Siun poikasi vaan joutuu kahen tulen väliin,ei mukavaa.Hyvää kevättä nuori anoppi. (Miniänä n10v)
ilmoittaa ja ei kertonut totuutta tyttöystävälleen.
Poikasi on voinut kokea viestisi painostavana ja puhunut siitä tyttöystävälleen. Hän on ilmeisesti suostutellut vastahakoisen tyttöystävänsäkin mukaan sinua tapaamaan jos poikasi ei halua olla tyttösestään erossa. Tämä nainen on sitten ollut tilanteesta tuohduksissa, jos on suostunut vastentahtoisesti mukaan vaikka olisi mielummin ollut jossain muualla. Tässä on varmaan sattunut joku väärinkäsitys eli tyttöystävä on olettanut, että kyläily on sovittu.
Ja miksipä ei tyttöystävä olisi ollut mielummin muualla, kun viestin välityksellä saa sellaisen kuvan ettet edes pidä hänestä. Ihmiset jopa vaistoavat jos heistä ei tykätä.
Muuten tuo pojallesi lähettämä viesti viestittää ettet usko, että poikasi pärjää omin nokkineen elämässä vaan on jotenkin ilmoitusvelvollinen sinulle omasta elämästään. Ei asioiden tarvitse olla huonosti jos ei erikseen ilmoiteta. Nuorella tulee tietty elämänvaihe jolloin itsenäistytään vanhemmista. Siihen kuuluu mm. se ettei olla niin paljon yhteyksissä. Ethän tehnyt poikaasi tähän maailmaan itseäsi varten kuitenkaan?
Niin, älä hyvä ihminen aloita tuollaista nipottamista. Pienet ovat sinunkin murheet, jos tuosta nyt vedät herneen nenään.
Sinusta tulee tuolla asenteella hirviö anoppi!
Sinua tuskin tämä ``miniä`` pystyy mielyttämään koskaan ja tuskin tulevaisuudessakaa. Toivoisin sinun ymmärtävän vähän paremmin poikaasi. Hän tosiaan saattaa ihan omatoimisesta päätöksestä pimennossa sinulta. Itsenäistymistä äidistä. Niin kun itse hauskasti ilmaisit napanuora kireellä ja kohta katkeaa.Muutenkaan sinulle ei heidän riidat kuulu millään tasolla,vaikka aiheena olisitkin sinä.Enkä ihmettele.. Kirjoituksesta päätellen olet aika suorasanainen. Ethän halua olla hirviöanoppi tulevaisuudessa. Muutenkaan en laskisi sinua anopiksi. Vain sen perusteella että pojallasi on tyttöystävä ja toivottavasti on viellä tulevaisuudessakin.
Ehkäpä sitten olen se "hirviöäiti" joka roikkuu lapsessaan antamatta itsenäistyä (ainakin vastauksista päätellen).
En vaan edelleenkään ymmärrä muutamaa asiaa,
a) Emme välillä edes näe toisiamme pariin kuukauteen, poika vaan soittelee kuulumisia jo yksinkertaisesti siitäkin syystä että tulemme hyvin toimeen keskenämme ja kyselee neuvoja harrastustoimintaansa liittyen.
b) Jos toisesta ei mitään kuulu moneen viikkoon ja äiti laittaa tekstarin jossa kysyy onko kaikki ok kun ei olla pitkään aikaan juteltu, onko se nyt sitten jotain itsenäisyyden estämistä ja painostamista? Tiedän ihan tasan varmaan että poikani ei tätä painostamisena koe (ja sitä se ei myöskään ole), mutta se onkin sitten eri asia millaisena tyttöystävä sen kokee (minulle sillä ei ole mitään merkitystä, hän on tyttöystävä, ei puoliso). Minä en nyt enkä vastaisuudessa tule miettimään omia tekemisiäni sen mukaan miten kulloinenkin tyttöystävä sen ajattelee.
c) Jos poikkeavat ohikulkiessaan, kuten poika sanoi (eli toisin sanoen eivät olleet erikseen lähteneet käymään kylässä), mikä ihme oikeuttaa "miniää" meuhkaamaan minun kodissani minun poissaolostani? Riidelköön keskenään kuinka paljon tahansa, mutta nuorempi poikani tyttöystävineen hiukan ihmetteli että "mitä tänne tulee avautumaan" ja räyhäämään kenenkään menoista. Pojat tietävät molemmat että minulla on työni lisäksi myös vilkas sosiaalinen elämä ja jos todellakin poika on tulossa käymään ihan suunnitellusti, soittaa aina ja varmistaa että olen kotona.
d) Miten olen, kuten oli sanonut, "vinkunut kun äidin kullannuppu" ei käy? Mielestäni vain halusin tietää että kaikki on ok, en kysynyt miksi ei ole käynyt, en kysynyt miksi ei ole soittanut, totesinpa nyt vain että ei ole pitkään aikaan mitään kuulunut. Sekö tekee pojasta "äidin kullannupun" että tavattaessa vielä tervehtii, vai pitääkö nuorten miniöiden tai miniäkökelaiden mielestä sekin mielellään lopettaa?
Kyllä, voin ihan myöntää että vedän herneen nenääni tällaisesta käytöksestä, en ole tilivelvollinen edes omille lapsilleni omista menoistani saatikka sitten pojan tyttöystävälle. Jos äiti haluaa tietää että kaikki on hyvin ja kun tämän saa tietää, on tyytyväinen, onko se nyt sitten liikaa pyydetty?
Olen aina ajatellut asian niin että jokainen valitsee kumppanin itselleen, ei sen paremmin vanhemmille kuin lapsilleenkaan. En minäkään ole kysynyt lapsiltani mitä mieltä ovat miesystävästäni, mutta jos miesystäväni alkaisi jotenkin arvostella minun ja lapsieni yhteydenpitoa tai alkaisi käyttäytymään samoin kuin nyt tämä "miniäkokelas", voisi olla että sananen tai kaksi tulisi aiheesta vaihdettua eikä kovinkaan lämpimään sävyyn.
Olen aina tullut poikieni tyttöystävien kanssa hyvin toimeen, mutta nyt kieltämättä tuntuu siltä että ei ole ihan toiveminiä jos muutaman kuukauden seurustelun jälkeen alkaa sanelemaan miten menetellään. Jos heistä pari tulee, katsokoon keskenään kumpi kaapin paikan määrää, mutta minun kaappini paikan määrään vain minä.
Tämä ei ole mikään elämää suurempi ongelma minulle, ihmettelenpä vaan että jos nuoret naiset katsovat oikeudekseen käyttäytyä noin tuossa vaiheessa suhdetta, onko niin että anopin, saadakseen edes jonkinlaisen yksityiselämän, on katkaistava hääpäivänä kaikenlainen yhteys lapsensa perheeseen?????
erehdykseen. Itse odottelin vielä ennekuin tekisin pitävän tulkinnan täsät miniästä.
Kuullostat vahvatahtoiselta ja ehkä poikasi on valinnut samantyylisen tytön.
Kyllä vain. Joillakin miehillä on joskus tuon ilmottelun suhteen sinne sun tänne hankalaa. Tuo kuullostaa oikeasti väärinkäsitykseltä.
Sinun ei tietenkään pidä odotella kotona mahdollisia vierailuja.
Vanhemmalta ihmiseltä on viisautta katsoa ensin tilannetta kauemmin. Varsinkin kun kyseessä on nuoremmat ihmiset.
Poikasi on sanonut tyttöystävälleen, että on sopinut sinun kanssasi kyläilyn. Sinä et ollut paikalla ja siitä on tyttöystävä alkanut päivittelemään, että johan on kumma, kun on sovittu kyläily ja äiti ei viitsi olla kotona! Näin siinä on luultavasti käynyt!
Ja minä en voi käsittää, miksi otat tuosta niin suuren herneen nenään. Ei ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun joku hermostuksissaan tokaisee jotain ajattelematonta. Ja harmittaahan se, jos on kuvitellut tulevansa kutsuttuna kylään ja kutsu, ja ei olekaan paikalla! Ajattelisit asiaa myös toisten ihmisten näkökulmasta kuin omastasi.
Hyvä uutinen tässä viestissä oli se, että sinulla ei todellakaan ole elämässäsi ollut vaikeuksia, kun yksi tuollainen ajattelematon, turhautunut letkautus saa vanteen kiristymään ja harkitsemaan välien katkaisemista lapseesi, jos hän avioituu tietyn tytön kanssa.
No syyllistä ei tarvitse etsiä sinusta eikä napanuorasta.
On aivan ymmärrettävää, että olet pahastunut.
On varmaan vaikeaa tavata miniäehdokasta, kun alku on tuollainen. Kehoitan kuitenkin olemaan kuin mitään ei olisi. Juttelet pojallesi kuten ennenkin, saa miniä tyytyä teidän tapoihinne ja heidän luona käydessäsi (onhan itsestään selvää meidän ikäpolvellemme ) huomioit kohteliaasti kumpaaakin.
Näissä keskusteluissa asiat unohtuvat, kun ei syyllistä etsitä vaan miten pärjätään vast edes, se vie eteenpäin.
Kyllähän riidan saa aikaiseksi kuka vaan, niin halutessaan.
Yksi asia pisti silmään kuitenkin, nousivatko tuon kotona olleen parin pisteet, kun kertoivat... halusivatko itse nostaa pisteitään..
Yleensä nuoret puolustavat toisiaan vanhemmiltaan, miksi tässä näin kävi?
Kyllähän näitä konflikteja tulee , itsekään ei aina tiedä miten menetellä .
Tällä palstalla on mukava vaihtaa näkemyksiä.
Tässä vastauksessa oli järkeä. Olen samaa mieltä - ymmärrän aloittajan pahastumisen ja ihmettelyn. Ja myös sitä mieltä, että tähän ei kannata takertua vaan iloisesti eteenpäin.
Tyttö oli ollut ärtynyt, mutta hänen syitään emme voi tietää. Ja kukapa ei olisi joskus äkeä ja päästelisi suustaan asiattomuuksia. Jos meidän itse kunkin reaktioita tutkitaan tarkasti, niin kyllä huomautettavaa löytyisi.
Puolin ja toisin voitaisiin antaa pikkujuttujen olla ja mennä. Isot loukkaukset ja jatkuva nälviminen onkin sitten eri juttu. Sellaiseen ei pidä kenenkään alistua.
Hieno vastaus rilla anopilta!!! Ihan tässä nyt viellä sen verran haluan sinulta kysyä. Minkälaisen vastauksen halusit saada? Tuoreen miniäsi huonoksi ehdokkaaksi haukkumista vai mitä?(tuttua tosin tällä palstalla). Minusta tuntuu vaan että olet vahva persoona et kestä määräilemistä elämääsi puuttumista(kukapa tykkäisi),mutta ei tarvitse vetää herneitä nenuun pienestä. Jos eka erimiellisyys sattuu.Taas siun lause paljasti ettet aijokkaan koskaan hyväksyä tätä ```miniä``ehdokasta >>mutta se onkin sitten eri asia millaisena tyttöystävä sen kokee (minulle sillä ei ole mitään merkitystä, hän on tyttöystävä, ei puoliso).>>> (Etkö todellakaan anna arvoa ihmiselle johon poikasi on ainakin ihastunut???)Tuosta lauseesta voi päätellä väittämäni.Jopa toivon ettei poikasi saa tämän tyttöystävän kanssa lapsenlapsia,koska sinä et vaan yksin kertaisesti pidä ``miniästäsi``Niin kuin rilla anoppi sinulle asian fiksusti ilmaisi kun ei syyllistä etsitä pärjätään vast edes... sEnhän sie vaan halusit kuulla.
-Et ole tilivelvollinen menemisistäsi Poikasi tyttöystävälle.
-Ei tyttöystävä saa määräillä tai kukaan muukaan sinun menemisiä.
Olis niin mukava vaihtaa näkemyksiä: haukkumatta ja riitelemättä,mutta tyyli on tämä että rähistään nyt sitten.
jo sen verran elämän kokemusta, ettei joka notkahdukseen tartte reagoida.
Kysehän ei ole suinkaan siitä, että ihmettelisin (tai kyllä ihmettelen, itselleni kun ei moinen tulisi mieleenikään) tytön suivaantumista siitä etten ollut kotona, vaan kyse on hänen sanavalinnoistaan kyseistä asiaa kommentoidessaan (olen todellakin paikallaolleilta kysynyt että oikeinko juuri noita sanoja käytti).
Siis toisinsanoen, onko mielestänne yksi tekstiviesti ja muutenkin mielestäni ihan normaalin oloinen kanssakäyminen "vinkumista ja kitinää"?
Tekeekö se pojasta "äidin kullannupun" että äiti kysäisee pojalta onko kaikki ok, kun ei olla pitkään aikaan juteltu?
Kun olen lukenut näitä juttuja täältä palstalta (syystä että anoppi-miniä suhde on melko ajankohtainen nuoremman pojan kihlautumisen johdosta), ihmettelen että tällä tavallako se nyt sitten alkaa tuo vaikerrus siitä että anoppi puuttuu asioihin ja että ei ole katkaistu sitä napanuoraa?
Jos kyse olisi ollut siitä että tyttö olisi luullut tulevansa kutsuttuna paikalle (olivat todellakin tulleet katsomaan OLENKO kotona), en siltikään käsitä tuota sanavalintaa ja asennoitumista.
Onko todellakin niin että nuorilta miniöiltä on unohtunut yksi oleellinen seikka, se että miniä tulee vieraana ihmisenä taloon (sukuun) ja talo elää tavallaan, vieraat tulee ajallaan?
Olen myös sitä mieltä että miniän pitää sopeutua anopin tapoihin, ei suinkaan niin että anopin pitää muuttaa tapojaan miniää miellyttääkseen.
Kun minä menen mihin tahansa vieraaseen paikkaan, toisen ihmisen reviirille (vaikkapa poikani asuntoon) tai vaikka vieraaseen maahan, minun pitää asennoitua niin että siellä ei pyöritä minun mielihalujeni mukaan vaan minä noudatan ja kunnioitan vallitsevia oloja.
Kuten muutamassa viestissä on epäiltykin, olen melko suorasanainen ja vahvatahtoinen ihminen ja tulen kyllä ilmaisemaan kantani asiasta myös tälle tyttöystävälle. Parempi mielestäni tehdä pelisäännöt heti selväksi jotta turhilta jälkipuheilta vältytään. En puutu nuorten asioihin ja jopa vaadin että elävät omaa elämäänsä ja samalla antavat minun elää omaa elämääni. Pojatkin tietävät asian ja sen että kanssani on todella helppo tulla toimeen kunhan muistaa rajat...minun rajani kulkee siinä että eivät lapseni, saatikka sitten heidän tyttöystävänsä, hypi minun silmilleni.
oli hyytävän pelottavaa..
"Kukaan ei hypi nenilleni"
"Vieras tulee reviirilleni"
"Minua on loukattu"
"Tapoihini on sopeuduttava" jne..
Taitaa todellakin joku kiristää..Pipo vai?
laittaa lainausmerkit jos ei kyseisiä mielipiteitä lainaa joltain? Ei ainakaan tekstissä lukenut mitään tuon kaltaista joka sinun sitaateissasi oli.
No enpä kopsannut suoraan, mutta kovaa tekstiä tuli anoppikokelaalta..."miniän pitää sopeutua anopin tapoihin"...Kopioitu suoraan.
asiayhteydestä eikä niinkuin sanoit lyhennetty:)
Nämä ovat sinun tulkintasi:
"Kukaan ei hypi nenilleni"
"Vieras tulee reviirilleni"
"Minua on loukattu"
"Tapoihini on sopeuduttava" jne..
Nämä ovat ap:n tekstistä:
"Pojatkin tietävät asian ja sen että kanssani on todella helppo tulla toimeen kunhan muistaa rajat...minun rajani kulkee siinä että eivät lapseni, saatikka sitten heidän tyttöystävänsä, hypi minun silmilleni."
Oma kommenttini: jos on kasvattanut lapsensa niin että vanhempien silmille ei hypitä vaan on tietty kunnioitus, miksi perheen ulkopuoliselle sallisi jotain jota ei omille lapsilleen salli?
"Kun minä menen mihin tahansa vieraaseen paikkaan, toisen ihmisen reviirille (vaikkapa poikani asuntoon) tai vaikka vieraaseen maahan, minun pitää asennoitua niin että siellä ei pyöritä minun mielihalujeni mukaan vaan minä noudatan ja kunnioitan vallitsevia oloja."
Oma kommenttini: Ap on aivan oikein oivaltanut asian että poikansa koti on paikka jossa ap noudattaa sen paikan tapoja eikä oleta että siellä joku hyppii hänen pillinsä mukaan.
Tuota minua on loukattu en löytänyt koko tekstistä.
"Olen myös sitä mieltä että miniän pitää sopeutua anopin tapoihin, ei suinkaan niin että anopin pitää muuttaa tapojaan miniää miellyttääkseen."
Oma kommenttini: Näin se minunkin mielestäni on, itse miniänä olen tullut viimeiseksi perheenjäseneksi ja minä olen sopeutunut heidän tapoihinsa enkä ikinä olettaisi että anoppi muuttaa omia tapojaan minun vuokseni. En minä aina samaa mieltä ole, mutta miksi hänen pitäisi joksikin muuksi muuttua.
Jos nyt olet varma, että mitään erehdystä ei ollut sattunut on tytöllä ollut enakkoasenne sinusta. On tod. näköisesti tullut paikalle poikasi painostuksesta.
Sitli tässä kannattaa ottaa huomioon nuorten ikä.
Ja huomioida myös nämä jotka tiedon levittivät Nuoret voivat omassa porukassaan aika rajustikin sanoa asioita.
No mie en siunna niihin sana valintoihin kommentoisi mitään,ennen kuin keskustelet aiheesta poikasi ja ``miniän``kanssa.
Se siun pitää het, koht tehä että asia ei paisu kun pullataikina.(tuskin on ongelma kun olet suorasukainen)
Miekin muistan olevani reilu 10v sitten teini,joka toi näytille poikaystäviä.Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää että yhdestä äitini ei pitäny.Se poika ei osannut tervehtiä kun lampsi sisään.Pitkä ikäistähän se ei ollut voit arvata loput..
Miusta nyt vähän tuntuu kertomasi perusteella että tämä nuoripari nyt kovasti leikkii kotia.Tyttö saattaa jopa olla niin vahva luonne,että poikasi on helisemässä.Yleensähän poika etsii äitinsä kaltaista naista(en tiedä itekkään onko niin totta) Tämän tyttöystävän kiukun aihe voi olla yhteisen ajan puute(pojallasi töitä harrastuksia).Sie siinä olit sitten sijaiskärsiä, kun et sattunut olemaan kotona.
Koita sie vanhempana ymmärtää nuoria. Maailma on muuttunut ja muuttuu koko ajan.Sitten kun viellä muistat että olet itsekkin ollut nuori aikuinen.Nyt kun on enemmän eroja ,sinkku mummoja ja anoppeja(joilla oma elämä kaikkein tärkeintä).Myös itsenäisyys oma kaapin paikka tärkeintä. Sen mie olen jo huomant omasta äitistäni (tyttäreni mummista).
Se on jopa ilahduttavaa että otatte yhteyttä viesteillä ei se ole vinkumista eikä kitinää.
Niin kun mie aikasemminkin mainihin en pitäisi sinua anoppina,kihlautumisen takiakaan.Syy on siinä ettei nykysin enää mennä kihloihin naimisiin meno mielessä valitettavasti.Enkä jaksa uskoa sitä sinun pojastakaan.Hehän oman tulkintasi mukaan ovat seurustelleet vasta muutaman kuukauden.
Yhtä asiaa en allekirjoita kanssasi.Sitä että...
>>Onko todellakin niin että nuorilta miniöiltä on unohtunut yksi oleellinen seikka, se että miniä tulee vieraana ihmisenä taloon (sukuun) ja talo elää tavallaan, vieraat tulee ajallaan?>>
Katsos kun se ei kaikille anopeillekkaan tai suvuillemme, ihan selvää että meidän koti on MEIDÄN.Ja muut ovat meidän vieraita(odotan myös sen mukaista käytöstä heiltä).Niin että yleistäminen on se typerin vitsaus mihin joskus kiukuspäissämme sorrumme.
Toivon sinulle kärsivällisyyttä pelisääntöjen selvityksessä.Sinä olet aikuisempi ja viisas.Toimi myöskin sen mukaan.Aurinkoista kevättä ja hymyä huulen:)
On jo sanottukin, niin anopit ovat tavallisesti vanhempia kuin miniäkokelaat, ja sitä myötä heidän olettaisi olevan myös viisaampia, kokeneempia, pitkähermoisempia ja omaavan enemmän näköalaa elämään ja maailmaan.
Ihan vaan, kahden nuoren aikuisen äitinä: oletko nyt ihan varma, että ei armas poikasi ole itse käyttänyt selkäsi takana sanoja vinkua ja kitistä.
Itsekin olen mielestäni ollut yhteydenpidoissani tavallinen äiti, eivätkä tyttäreni ole minulle asioista erityisesti valittaneet. Ymmärrän kuitenkin että kai se äidistä irrottautuminen sitten niin kivuliasta on, että äidistä joskus pullikoidaan ulospäin, jos ei nenille uskalleta hyppiä.
(Ja sinun nenälle tuskin uskaltavat lapsesi hyppiä, sikseen mustavalkoisen ja jyrkän ehdottoman ihmisen kuvan annat teksteissäsi.)
Olen kuullut lapseni kaverilta (tyttären tyttöpuoliselta) miten oma tyttäreni oli kuulemma jossain vaiheessa tuskastunut minun "vinkumisestani". Mitä lie huomionhakua - vinkunut en ole, mutta uskon kyllä että näin on sanottu.
Joten ennenkuin mollaan miniäkokelaan niin pohdipa hetken suhdettasi poikaasi. Jos se sinusta on kovin ehdottomasti hyvä ilman mitään varjoja ja sävyjä, olisin puolestanne huolissani. Pikkasen pitää pystyä funtsimaan asioita monelta kannalta, aikuisen ihmisen.
Onhan se selvä, että omassa kodissa omat säännöt.
Täytyy kuitenkin miettiä sitä, että jos säännöt kovin tiukat ajan kanssa ei sinne sitten vieraita tule.
Meillä kävi näin.
Mieheni vanhemmat ynnä suku odotti, että vierailllaan heillä. Miehenäiti piti oikeutenaan letkautella pahanolon puuskissaan mielipiteitään ja katsantokantojaan miten muiden tulisi elää aj toimia. Kun sitten joku suuttuu niin sanoo, että ei siedä moista käytöstä omassa kodissaan.
Sanoinkin sitten, että asia selväen sitten sinne enää tule. Hänellä on myöskaksi poikaa. Miestäni äiti arvotelee, mutta ei niinkään toista poikaa.
Tämä osaa miellyttää äitiään ja teeskennellä olevansa samaa mieltä asioista.
Tämä anoppi ei koskaan myönnä että itsessä olisi mitään vikaa vaikka sama kuvio toistuu kaikkien kanssa elikkä hänellä on mielestään oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta muilla ei sitten ole oikeutta reagoida.
Mitä sitten, jos miniä ehdokas sanoo tolleen. Turha tehä asiasta sen kummempaa numeroa. Ethän voi tietää kysymättä hänen motiivejaan. Tuskin säkään puhut aina kovin nätisti ihmisistä tutuilles. Haukut varmaan tota miniä ehdokastakin kavereilles ton yhden pikku jutun jälkeen.
Ja jos poikas sano et se nyt vaan on tollanen, niin ehkä hän ei halua kertoa syytä esim. jos vaikka miniä ehdokkaalla on jotakin mielenterveysongelmia, jonka takia on ailahtelevainen.
Ja mitä tohon reviirijuttuun tulee, niin joo totta kai hyvät käytöstavat ja semmoset pitäs olla. Mutta eihän hän suoraan sulle oo sanonut, että oot ihan paska, kun et ollut kotona. Ja joskus suivaantuneena tutuilleen voi liiotella tilanteen vakavuutta kärjistetyillä sanoilla.
Ja jos mä menisin kylään johonkin, niin en todellakaan käyttäytyis "tapojen" mukaan, jos ne rikkois jotain mun omia moraaleja, arvoja tai periaatteita. En nyt keksi mitää hyvää esimerkkiä. Mutta huonona, jos vaikka porukka käyttäisi alkoholia väärin, niin koska on tapana, niin minukin vai pitäisi alkaa ryyppäämään ja rellestämään?
Ja luuletko, että miniä haluaisi mielyttää vaan sua? Eiköhän sen pitäs olla molemmin puolista, että sa annat periks jossain ja miniä jossain? siitähän ne avioliittokriisitkin tulee, kun toinen tekee vaan oman mielensä mukaan eikä ota toista huomioon ja toisen pitäs van muuttua.
Mietippä vähän...
Onko sinulla tullut mieleen, että koska lähetit tekstiviestin poikasi olisi voinut vain lähettää sinulle viestin : "Kaikki kunnossa".
Jostakin syystä hän on kuitenkin halunnut kertoa viestistä tyttöystävälleen?
Voisiko tytön ennakkoasenne johtua pojan tyylistä kertoa tekstiviestistä."Äiti siellä hätäilee, että miten voin kun ei ole kuullut minusta."
Kolme viikkoa on lyhyt aika, ei siinä ajassa kannata hätäillä.
Jos tytölle sitten on tullutkin ennakkokäsitys sinusta ylihuolehtivana on hän kommentoinut kuitenkin vain nuorten omassa porukassa. Todennäköisesti ei olisi niin sanonut sinulle.
Ovatko kotona asuva poika ja tyttöystävänsä halunneet kohotaa osakkeitaan silmissäsi koska ovat sinusta enemmän riippuvaisia?
Jos kykenisit rauhoittumaan ja näkemään edes tytön ennenkuin lyöt lukkoon lopullista mielipidettäsi se olisi hyvä juttu. Tyttöhän on voinut vain ärsyttää poikaystäväänsä eikä edes ajatellut sinun kuulevan kommenttiaan.
Jos vielä myöhemminkin vaikka et aihetta anna tytöllä on negatiivinen asenne sinua kohtaan voit vain olla tapaamatta häntä.
on tietenkin puolustaa itseäsi järkevällä tavalla. Mutta kannattaisi itse nähdä ensin eikä välikäden tietoja pitää totuutena.
Jos tapaatte voit kysyä, että tuliko tässä joku väärinkäsitys. Voit myös sanoa, että et halua puuttua poikasi elämään jos näin on ja sinusta sinua syytetään moisesta.
No jopas sitä pienestä hermostutaan! Et ole ollut paikalla, et tiedä mitä on puhuttu. Pojallasi on voinut olla kränää tyttöystävänsä kanssa joka ei liity sinuun mitenkään. Sinua ei ilmeisesti ole mitenkään henkilökohtaisesti kovisteltu mikset ollut kotona. Silloin ei pidä loukkaantuakaan. Enkä kyllä ymmärrä miksi toinen poikasi halusi sinulle pahaa mieltä aiheuttaa kertomalla tuon kitinän ja vinkunan..?
Kyllä tulee väkisinkin mieleen muiden kanssa että eipä taida olla paljon ongelmia elämässä jos tuollainen saa vanteen kiristymään!
"Poika sitten soitti tänään ja kertoi että olivat ohikulkiessaan poikenneet ja kysyin suoraan että mikä ressu minun poissaolostani oli syntynyt. Sanoi vaan että "se nyt on sellainen"."
Kun tyttöystävä astuu kuvioihin, pojat unohtavat ilmoitella itsestään, ja työ ja harrastukset vievät aikaa. Tämä on tuttua. Enemmän kuulen kuulumisia toisen poikani tyttöystävältä ja toisen vaimolta, joihin minulla on hyvät välit - sähköposti ja tekstiviesti ovat käteviä.
Jos suhteet poikiin ovat hyvät, kyllä ne pysyvät hyvinä, kunhan et moiti heidän valintojaan, pidät omat ajatuksesi omana tietonasi ja annat ajan kulua.
Muutama kuukausi seurustelua ei vielä tarkoita, että suhde jatkuu. Mutta jos ilmoitat pojallesi, että tyttöystävä ei ole mieluinen, poika voi jatkaa toimimatontakin suhdetta kapinoidakseen sinun mielipiteitäsi vastaan.
Kiinnitin huomiota lauseeseen:
"Sanoi vaan että "se nyt on sellainen"."
Elikkä pojallesi tuollainen puhe ei tullut yllätyksenä. Toivotaan, että hän itse tietää mitä tekee. Tuossa vaiheessa muiden, varsinkin vanhempien, mielipiteet menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Oletko ajatellut, että tyttöystävä voi olla sinulle pojastasi mustasukkainen, haluaa hänet kokonaan itselleen ja siksi käyttäytyy noin?
Anna pahimman tunnemyrskyn laskeutua ja aloita puhtaalta pöydältä, kutsu heidät kylään, että voitte tutustua paremmin.
Olet vain mustasukkainen poikasi tyttöystävälle, kun hän "varastaa" sinulta poikasi aikaa. Yrität sysätä tyttöystävän harteille omaa harmiasi, kun et ollutkaan paikalla, kun poikasi kävi. Eihän tyttöystävä vaatinut sinun menoistasi selvitystä vaan ilmaisi oman pettymyksensä turhaan käyntiin.
Selvästi et luota poikasi kykyyn pärjätä elämässään, kun laitat tuollaisia viestejä, että epäilet asioiden olevan huonosti jos ei sinulle ole soitettu.
Kaikki, mitä olet nyt kirjoittanut, on ehdottomasti sinua itseäsi vastaan. Kielteinen asenteesi nuoriin tyttöihin on selvästi nähtävissä.
Säälin poikiasi ja heidän tyttöystäviään millaista ihmistä joutuvat katselemaan. Mutta saattapa hyvinkin käydä niin, ettet tule näkemään mahdollisia lapsenlapsiasi useinkaan ja tuskin koskaan. Aivan varmasti aiheutat niin hirvittävät sukuriidat, että tulevaisuutesi tulee olemaan eristettynä läheistäsi.
Suosittelen sinulle terapiaa, jos haluat tulevaisuuden poikiesi perheiden kanssa.
kantelevat vanhemmasta veljestä ja muijastaan? Vankilassakin vasikat tapetaan. Buhahahahaaa.