Pakko todeta että vaikka kyseinen kompositööri onkin säveltänyt paljon hienoa ja vaikuttavaa musiikkia kaikille ajateltavissa oleville soitinkokoonpanoille laajamuotoisten kuoroteosten ohella en voi oikeastaan kokea lämpeneväni lainkaan hänen viljelemälle kontrapunktiselle barokkiarkkitehtuurilleen, joka käsittelee aina vain yhtä affektia kerrallaan monotemaattisessa ja monorytmisessä struktuurissaan tai etenkin laajassa kirjastossaan kantaatteja jotka matemaattisessa näpertelyssään ja mekaanisessa motorisuudessaan maistuvat jokseenkin samalta kuin omaan tekniseen näppäryyteensä ja käsityötaitoonsa ihastuneen kellosepän luoma mekaaninen ja täydellisesti toimiva kellon koneisto ilman taiteen hengentuotteille ominaisen ja niihin objektiovoidun tunteen herättämiä ja välittömästi tahtoon, eli intohimoihin ja affekteihin vaikuttavaa hengen paloa, joita eilen sentään koin Bachin kantaatin aarioita enemmän jopa sellaisista teoksista kuin 15 vuotiaan Mozartin oratorion La Betulia Liberatan sävelistä joissa juudithin taivas ja helvetti on saaanut ilmauksensa joka ei ajan konventioille tyypillisenä ja muodolle uskollisena yltänyt aivan Mithridaten dramaattisuuteen joka ei enää ole pelkkää sen aikuisen musiikin jäljittelyä, tai vielä nuorempana sävelletyistä konserttiaarioista joissa hänen yhä kasvava mestaruutensa ja kypsyminen säveltäjänä tulevat hyvin konkreettisesti ja havainnollisesti kuuluville koko temaattisen skaalan osalta pitkiä resitatiivi ja aaria kohtauksia unohtamatta siitä huolimatta että nuori säveltäjä kamppaili hengestään vatsalavantaudin ja isorokon sekä vähäisemmässä määrin nivelreumatismin kourissa joista lavantaudista toipuminen täydellisesti kesti puoli vuotta kevääseen 1766 sisarensa nannerlin saadessa jo viimeisen voitelun mutta toivuttuaan vielä senkin jälkeen terveeksi vatsalavantaudin kourista.
Skidinä mozart sävelsi kuin vanha parta ja täysikasvuisena peruukkina kuin skidi ja myönnän olevani ihastunut ja viehättynyt hänen musiikkinsa hillittyyn aristokraattiseen arvokkuuteen ennen kuin oli tehnyt musiikkinsa nuorennusleikkauksen äityidyttyään skidinä hankitusta akateemisesta oppineisyuudesta ja anmkarista säännöistä vapauduttuaan luovan älyn vapautumisen tuloksena leikkimään kuin skidi tiedoitsemisen ollessa sinänsä iloista paitsi että nero joka on ikään kuin ikuinen skidi ei ole terve.
Skidinä mozart sävelsi kuin vanha parta ja täysikasvuisena peruukkina kuin skidi ja myönnän olevani ihastunut ja viehättynyt hänen musiikkinsa hillittyyn aristokraattiseen arvokkuuteen ennen kuin oli tehnyt musiikkinsa nuorennusleikkauksen äityidyttyään skidinä hankitusta akateemisesta oppineisyuudesta ja anmkarista säännöistä vapauduttuaan luovan älyn vapautumisen tuloksena leikkimään kuin skidi tiedoitsemisen ollessa sinänsä iloista paitsi että nero joka on ikään kuin ikuinen skidi ei ole terve.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Käyttäsit pisteitä, jooko :)
että Mozart on toki spontaanimpi nero kuin Bach. Eikä itse asiassa häviä mielestäni Bachille tekniseltä osaamiseltaankaan. Lisäksi Mozzen melodiasuoni pulppuaa luonnollisemmin ja runsaammin. Mozart on ykkönen. Bach on siinä heti perässä toki...
olen pikku hiljaa alkanut tuntemaan, että jokin mättää...vaikka toki on ansionsa hänelläkin. Ei missään nimessä Mozartin veroinen.