Olen nyt seurustellut kuukauden ajan. Mua ärsyttää mun epäilevyys miestäni kohtaan. Hänellä on naispuolisia kavereita/ystäviä joiden kanssa hän käy kahvilla ja pitää yhteyttä ym. Alussa tämä ei vaivannut mitenkään, sillä itselläni on miespuolisia ystäviä ja kavereita ja olen exäni kanssa vielä väleissä, kuten hänkin. Mutta mä en voi olla epäilemättä että hänellä olisi jonkun toisen kanssa jotain säpinää.Hän ei ole jäänyt mistään kiinni eikä varmaan jääkään eikä mullakaan varmaan ole mitään syytä epäillä mutta kun epäilen!Hänellä on yks naispuolinen henkilö ystävänä joka rikkoi minun ja exäni välit tulemalla meidän väliin ja kai pelkään että hän tulee meidänkin väliin ja rikkoo kaiken. Tiedän että kuukausi on lyhyt aika ja menee aikaa oppia luottamaan toiseen täysin.Mutta haluaisin olla varma että hän ei satuta.
Epäilen miestäni
Sisco
4950
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun me alettii kultani kanssa seurusteleen, mulle oli aika outo homma se että sillä oli TOSI paljon
likkoja kavereina, parhaina ystävinä. Minullakun taas ei ollut jätkiä frendeinä.
Alkuhuumassa, se oli kai ihan ok. Mut sit aloin jotenkin ajattelemaan, että jos niillä onkin jotain. Siinä kärsii ite ihan mahottomasti, jos koko ajan miettii että jos..! Itse kyselin kaikkee niistä sen kavereista, ja ehkä hieman vihjailin että saatan jotain epäillä.
Jotkut niistä tytöistä mä tunsi/tiesin..Joka osaltaan kai teki siitä ilkeempää. Oli kuullu kaikkia juttuja niistä ja niitten varaan sitten laski sen homman.
Olen yrittänyt homman sulattaa, nehän on sen frendejä ja olen itse yrittänyt tutustua niihin ja siinä olen onnistunut. Kultani haluaa olla sekä mun että ystäviensä kanssa ja paras ratkaisuhan on että kaikki on yhdessä ystäviä.
sen vaan halusin sanoa, että on täysin ok tuntea noin..On sitä omasta kullastaan kuitenki sen verran omistushaluinen.. =)
nuorempana minullakin oli ajanjakso, jolloin huomasin että lähikaveripiirini oli kuusi tyttöä ja pari poikaa. Oltiin kaikki tuttuja keskenään ja siinä kaikki. Osa meistä seurusteli jonkun "muun" kanssa, mutta keskenämme olimme vain kavereita.
Taas tällä hetkellä on sellainen tilanne, että kavereistani on naisia kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Siis sellaisia, joiden kanssa olen tekemisissä lähes päivittäin ja joiden kanssa myös istun silloin tällöin iltaa.
Jokin aika sitten asia oli taas aivan toisin päin.
En usko, että sinun tarvitsee olla huolissasi. Kuukauden suhteen perusteella ei tietenkään voi sanoa mitään varmaa, etkä muutenkaan tuossa vaiheessa haluaisi häntä jakaa etenkään toisten naisten kanssa? Tarkoitan, että ainakaan minun kohdallani ei vaimoni ole tarvinnut olla koskaan huolissaan "naisystävistäni". Neljätoista "virheetöntä" vuotta (tässä suhteessa) ovat ilmeisesti antaneet minulle luottoa?
Minulla itselläni on paljon ystäviä ja etupäässä miehiä.Miehelläni ei ole vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä ja hänen on hyvin vaikea ymmärtää, että voin mennä miesystävieni kanssa esim. konserttiin. Itselleni se on ollut luonnollista lapsuudesta saakka, sillä viihdyn hyvin miesten kanssa ja he ovat reiluja kavereita, koska en itse ole tyypillinen nainen, joka juoruaa ja haukkuu sitä joka ei ole paikalla. vaikka mieheni ei varsinaisesti ole mustasukkainen, välillä huomaan epäilyksen aineksia.
Enkä todellakaan luovu ystävistäni, ja rakastan vain miestäni.
Yleensä voi olla myös toista sukupuolta olevia kavereita, mutta...seurusteltaessa on vaikea vetää rajaa, varsinkin sen jonka täytyy sulattaa se häilyvä raja. Tee selväksi miehelles mitä toivot ja että odotat hänen kunnioittavan toivomuksiasi. Ystävyys voi muuttua helposti syvällisemmäksi ja...jos pirulle antaa pikkusormen jne. Terv. Nimim. Pitkä kokemus molemmin puolin.