En oikein tiennyt mihin kategoriaan tämä mun ongelma kuuluu, mutta päätin kirjoittaa tänne.
Elikkä.. mun on aivan kamalan vaikea puhua tunteistani. En ikinä pysty kertomaan kenellekkään miehelle että olen ihastunut häneen. Senkin takia olen ollut koko elämäni sinkku! En vain saa niitä sanoja suustani ja vaikutan todellakin siltä että mua ei kiinnosta. Sitte omissa oloissa ja kavereille itken kun mieheltä loppuu kiinnostus.
Haluisin niin paljon kertoa nytkin yhdelle ihanalle miehelle, että oon korvia myöten ihastunut suhun, mutta en voi.
Kaipa mä pelkään, että tuun torjutuks..en tiedä, mutta ahdistaa jos tämän takia elämäni mies menee sivu suun :(
Olisikos kellään neuvoa miten saan rohkaistua itseni ja kertomaan avoimemmin tunteistani?
Yksi syy on varmasti, että olen joutunut pettymään useasti "suhteissani" vaikka seurusteluun asti en vielä ole päässytkään.
Elikkä.. mun on aivan kamalan vaikea puhua tunteistani. En ikinä pysty kertomaan kenellekkään miehelle että olen ihastunut häneen. Senkin takia olen ollut koko elämäni sinkku! En vain saa niitä sanoja suustani ja vaikutan todellakin siltä että mua ei kiinnosta. Sitte omissa oloissa ja kavereille itken kun mieheltä loppuu kiinnostus.
Haluisin niin paljon kertoa nytkin yhdelle ihanalle miehelle, että oon korvia myöten ihastunut suhun, mutta en voi.
Kaipa mä pelkään, että tuun torjutuks..en tiedä, mutta ahdistaa jos tämän takia elämäni mies menee sivu suun :(
Olisikos kellään neuvoa miten saan rohkaistua itseni ja kertomaan avoimemmin tunteistani?
Yksi syy on varmasti, että olen joutunut pettymään useasti "suhteissani" vaikka seurusteluun asti en vielä ole päässytkään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minusta on helpompi ilmaista tunteensa kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä =) Kyllä se siitä helpottaa kun vaan saat tehtyä avauksen. Jatkossa pystyt jo kertomaan kasvotusten tunteistasi :)
Aikas hankala on ketään neuvoa mitä pitäisi tehdä, mutta se voisi vaatia 'nyt mä teen sen' asenteen. Lopulta se itse puhuminen on se vaikein osuus ja oli sitten lopputulos mikä vaan niin se ei tunnu yhtään niin pahalta. Ei mulla morkkista ole tullut kertaakaan kun olen suuni avannut vaikka nollaa on etupäässä tulokseksi tullut. Ne kerrat kun olen ollut hiljaa niin ne on jäänyt vaivaamaan.
Miksi pitäsi kertoa kun eleet, lähentely, katseet, kädestä kiinni ottaminen ja suutelu ajaa saman asian.
ei kai sitä tarvitse heti kertoa, vaan antaa tilanteen kehittyä omalla painollaan.
odotat, että se mies sitten tekisi, jos kertoisit olevasi ihastunut??? ei sitä noin vain pidä töksäyttää. Ne mahkut menisi ennemminkin tuossa, kuin siinä että jätät kertomatta!
TEE ennemmin jotain, mistä mies huomaa kiinnostuksesi, esim. juttele hänelle ihan vain kaikkea tavallista. Hakeudu hänen seuraansa jne. Kyllä hän huomaa kiinnostuksesi, ja jos vastakaikua on niin sitten tilanne kehittyy itsekseen eteenpäin....:)
esim, kun sopiva tilanne, suutele ja sitten katsot silmiin ja sanot, mä tykkään susta :)
Sinä olet ujo ja arka pelkäätkö torjutuksi tulemista
Sinun täytyy tulla ulos kuorestasi.Jos olet kiinnos
tunut jostakin kyllä sen voi vaikka hymyllä näyttää.
Elämässä pitää olla leikkimieltä.Huomaat kyllä toi-
sen reaktioista jos hän on kiinnostunut sinusta.Lait
tauduhan ykköstamineisiin,vähän flirttiä jutteluun
ja siinähän se."Iskemään"pitää nääs opetella!
Tunteista puhuminen on aina jonkun verran vaikeaa, mutta ei pakkeja saa pelätä.
Ei yhdet pakit tee susta huonompaa ihmistä, ei kymmenenkään, ...usko pois,
jos laskisin vain pakkeja niin olisin nytten jojona mutta en laske mitään, vaan nautin elämästä.
Mixköhän jokaisen pitää täällä avata oma keskustelu, no tehkää sitten niin jos hyväksi näette.
Tuolla on ihmetelty asiaa: "Missä ihmeessä meihin istutetaan joku uskomus että nolaa itsensä jos pyytää jonkun ulos/kahville/mihin tahansa" tai kertoo olevansa ihastunu!!!
Ainoastaan avaamalla keskustelun voi varmistaa onnistumisen, ja mielestäni kannattaa tehdä se avaus, tuloksesta välittämättä.
100 v. sitten oli miesten tehtävä tehdä kaikki aloite, nyt me keskustellaan maailman ehkä tasa-arvoisimmassa maassa netissä siitä naisten kanssa että miten pitää toimia.
Naisilla on kaikki mahdollisuudet tehdä ihan mitä vaan ja rohkeammat kanssasisaresi kyllä tekevätkin aloitteita oikein upeesti.
Voin sanoa miehenä että aina olen ollut hyvin iloinen että kerrotaan kiinnostuksesta, jos se ei johda mihinkään niin ei sitten, kyse on niin monesta asiasta, kemiaa....
Ainoastaan keskenkasvuiset miehet mollaa tai haukkuvat naisia, aikuiset miehet osaavat arvostaa aloitteenteviä naisia.
Yritä, älä missään nimessa jätä tekemättä jotain...
Mitäs jos ihastuksissaan niin jännittää sitä toista osapuolta, ettei saa mitään järkevän kuuloista suustaan ulos? Jotainhan voi tietty aina sönköttää, mutta ei ole kovin mukavaa yrittää lähestyä toista aloitteen muodossa ja pelätä sunnilleen jalkojen pettävän alta samalla hetkellä.
Ujon ihmisen elämä on hankalaa... Vaikka kuinka haluaisit edes yrittää ilmaista ihastuksesi toiselle (ja toivoisit enemmän kuin mitään että uskaltaisit), et vain pysty :(
Minkä ikäinen olet, ajattelin vaan sitä sopivaa lähestymistapaa, niitä kun on niin monia. Sähköisestikin voi yhteyttä ottaa, jos kasvotusten tuntuu liian ylivoimaiselta.
Itse painiskelin aikoinaan samanlaisen ongelman kanssa, mutta rohkaisin itseni ja menin kahdenkeskisen tilanteen koitettua yksinkertaisesti vain puhumaan ihastukselleni. Nyt ollaan oltu jo vuosia onnellisesti yhdessä.
Tsemppiä :)
Mä tein sen niin, että laitoin ensin viestiä ja sitten sähköpostia.
Mitään ei vielä ole syntynyt, mutta juttusille olen jo päässyt puhelimitse ja kahden kesken yhden kerran.
Katseita vaihdellaan ja sellaista kaikkea ihanaa, perhosia on vatsassa, kun nähdään.
Oikeasti kannustan sinua yrittämään, ethän voi koko elämää odottaa. Itse ajattelin, että en jaksa odottaa sataa vuotta, jos ei siitä mitään tuu niin etsin sitten muita...
Mutta jännitti niin paljon ja olin monesti ihan varma, että tyyppi suuttuu mulle tai ajattelee, että oon ihan pöpi, mutta ei ja nyt olen tosi onnellinen että uskalsin yrittää, tuli mitä tuli!!