Suunnitellessamme avioliittoa noin vuosi sitten, tuleva mieheni esitti vakavaraista, mukavasti toimeentulevaa ihmistä. Ei tuottanut vaikeuksia käydä ulkona syömässä ja elokuvissa ym.Minä tietysti itsenäisenä naisena aina maksoin itse laskuni.Hän suunnitteli lomamatkoja saaristomökille ja etelän aurinkoon. Kun haimme yhteistä asuntoa, kysyin varmuudeksi, onko hänellä maksamattomia velkoja tai maksuja. Ei kuulemma ollut. Siispä asunnon ostoon, josta minä maksoin myymällä entisen osakkeeni heti lähes puolet, ja hän puolestaan otti yli puolet hinnasta asuntolainaa, jonka tietysti lupasi hoitaa itse, omistusprosenttien mukaan. Teimme avioehdon tahdostani, joka sulkee pois avio-oikeuden toistemme nykyiseen ja tulevaan omaisuuteen. Lainaa hän ei olisi saanut ilman maksamaani osuutta ja takaustani asuntoa vastaan.
Toisuvat kulut lupasimme maksaa puoliksi. (esim. vesi,öljy,sähkö,vakuutukset,ruoka jne.)Melko välittömästi vihkimisen jälkeen alkoi kotiimme tulla postia useista pikavippifirmoista, karhuja
maksamattomista laskuista ja ulosottovirastosta, maksukehotuksia toisen pankin lainasta ym. Rahaa ei löytynytkään asuntolainan maksuun, vain korot vaivoin maksoi.
Uskotte, että kiukustuin ja pidin "kyselytunnin".
Hän vain kuittasi, ettei ollut ymmärtänyt, mitä olin kysynyt veloista. Ja että tilanne nyt vaan on tämä hänestä johtumattomista kohtalon syistä ja että tyhmästi oli ottanut pikavippejä.
Nyt hän on ottanut pakista lisälainan ja on maksuhäiriölistoilla. Kun palkkapäivästä on mennyt pari päivää, hän vain ilmoittaa minulle, että rahat on sitten loppu taas. Asuntolainaa ei pysy lyhentämään eikä jokakuisia asumismenoja, ruuasta ja muista tarvikkeista puhumattakaan maksamaan.
Mitä tekisin? Maksanko kiltisti hänen menonsa ja olen auttava vaimo. Yhteistä lomaa ei tule, jollen maksa kaikkea. Tunnen itseni tyhmäksi ja hyväksikäytetyksi, vaikka hän vakuuttaa, ettei sellaista suunnitellut tarkoituksella.
Nyt hän on kiukkuinen ja kiroileva ärtynyt ja aina kertomassa laskuistaan. Sanoin, että jos hän olisi ollut rehellinen vuosi sitten minulle, tällaiseen tilanteeseen ei olisi jouduttu. Nyt on turha tutista, kun on jo löysät housuissa.
Jos jaksoit lukea jorinani, kuulisin mielelläni mielipiteesi, mikä oikein meni pieleen? Mitä olisi järkevää nyt tehdä asialle?
Toisuvat kulut lupasimme maksaa puoliksi. (esim. vesi,öljy,sähkö,vakuutukset,ruoka jne.)Melko välittömästi vihkimisen jälkeen alkoi kotiimme tulla postia useista pikavippifirmoista, karhuja
maksamattomista laskuista ja ulosottovirastosta, maksukehotuksia toisen pankin lainasta ym. Rahaa ei löytynytkään asuntolainan maksuun, vain korot vaivoin maksoi.
Uskotte, että kiukustuin ja pidin "kyselytunnin".
Hän vain kuittasi, ettei ollut ymmärtänyt, mitä olin kysynyt veloista. Ja että tilanne nyt vaan on tämä hänestä johtumattomista kohtalon syistä ja että tyhmästi oli ottanut pikavippejä.
Nyt hän on ottanut pakista lisälainan ja on maksuhäiriölistoilla. Kun palkkapäivästä on mennyt pari päivää, hän vain ilmoittaa minulle, että rahat on sitten loppu taas. Asuntolainaa ei pysy lyhentämään eikä jokakuisia asumismenoja, ruuasta ja muista tarvikkeista puhumattakaan maksamaan.
Mitä tekisin? Maksanko kiltisti hänen menonsa ja olen auttava vaimo. Yhteistä lomaa ei tule, jollen maksa kaikkea. Tunnen itseni tyhmäksi ja hyväksikäytetyksi, vaikka hän vakuuttaa, ettei sellaista suunnitellut tarkoituksella.
Nyt hän on kiukkuinen ja kiroileva ärtynyt ja aina kertomassa laskuistaan. Sanoin, että jos hän olisi ollut rehellinen vuosi sitten minulle, tällaiseen tilanteeseen ei olisi jouduttu. Nyt on turha tutista, kun on jo löysät housuissa.
Jos jaksoit lukea jorinani, kuulisin mielelläni mielipiteesi, mikä oikein meni pieleen? Mitä olisi järkevää nyt tehdä asialle?
Vastaukset 17
Vanhimmat
josko he osaisivat neuvoa. Mielestäni sinun olisi helpompaa asua yksin. Jos löydät uuden miehen, niin asu omassa asunnossasi ja toinen omassaan. Yhdessä teette mitä teette, mutta älä maksa toisen osapuolen kuluja jne..
Tällä palstalla puhutaan usein pettajästä ja pettämisestä tarkoittaen milloin mitäkin asiaa jolla ei ole mitään tekemistä pettämisen kanssa. Tällä kertaa kuitenkin on puolisosi pettänyt sinua sanan varsinaisessa merkityksessä. Et voi koskaan luottaa häneen. Ota ero ennenkuin tilanteesi monimutkaistuu enemmän ja sinua ehditään hyväksikäyttää enemmänkin.
mies n 50 v
Toisen luottamuksen pettäminen ja hyväksikäyttäminen ovat rankkoja asioita. Olette vasta yhteisen taipaleenne alussa - tuskinpa tuo mies tapojansa muuttaa, vaikka hänet pinteestä pelaisitkin. Samanlaista jatkoa seuraisi aivan varmasti - joten mieti tarkasti, haluatko oikeasti aviomiehen vai elätin!
Onneksi olette tehneet avioehdon. On kyllä varmaan enemmän kuin järkyttää huomata, että toinen on valehdellut noin isoissa asioissa. Itse kuvittelisin, että luottamus on mennyt ja ottaisin eron. Jos miehesi on kovin nuori, niin ehkä hän saattaisi oppia vielä, mutta kovin vaikea on uskoa, että tilanne muuttuisi. Toiset osaavat hoitaa asiansa ja toiset eivät kanna vastuuta. Itse kärsin ex-mieheni holtittomuudesta raha-asioissa ja kokemuksesta tiedän kuinka vaikea sellaisen ihmisen kanssa on elää. Enää en suostuisi sellaiseen. Jaksamista sinulle, mitä sitten teetkin.
Asunto lihoiksi ja eropaperit vetämään.
Takauksen kanssa voi tulla kyllä ongelmia. Itse en olisi takaajaksi kyllä suostunut.
Katkaise tappiosi.
Jos myytte asunnon nyt,tulee varmaan takkiin jonkinverran. Mutta jos ette myy, sinä tulet maksamaan _koko_ asunnon vaikka miehesi omistaa siitä 50%. Se tulee paljon kalliimmaksi.
saatavani pois ja sitten lentäisi tuommonen kutale ulos elämästäni. Selvää huijausta !
edellisten kanssa. Mies on kusettanut sinua rankasti. Et ikinä voi luottaa siihen. Väittäisin jopa että mies on kyllä tiennyt tasan tarkkaan mitä tekee ja yrittää saada sinusta itselleen maksajaa.
On jumalattoman vaikeaa myöntää että tuli tehtyä virha ja mentyä väärän ihmisen kanssa naimisiin, ja luopua kaikesta mitä on suunnitellut avioliiton varaan, mutta niin sinun nyt vain on tehtävä. Tuskin olet ainoa tässä maassa jolle käy jotain tuollaista. Otat eron, nuolet haavasi ja olet ensi kerralla vielä viisaampi.
Tässä on myös esimerkki miks kannattaisi olla ensin avoliitossa. Toisen on vaikeampi kusettaa kun ollaan saman katon alla.
Ei nyt sentään noin pahaa tilannetta ole, että maksuhäröjä ja pikavippikarhuja sataaa mutta..
Mikäkö meni pieleen... vaikee sanoo. Itse ainakin pyysin vaimoltani näyttöä siitä, että mikä hänen taloudellinen tilanteensa on. Hän ei kyllä ymmärtänyt kysyä samaa multa, mutta mulla ei velkaa ollutkaan ennen kuin häitä varten otin pienen lainan.
Ja kyllähän ne velkakirjat sieltä sitten kaapista tuli. Mutta ei se muutama dona muuttanut naimisiinmenoaikeitani. Avioehtoa ei meillä ole , vaan nain velkaa :) mutta penniäkään en siitä ole kylläkään takasin maksanut, että eipä meistä kumpikaan ainakaan rahasta nainut.
Mutta ärsyttäähän se, jos ei tiedä toisen menneisyyttä ja se seuraa sitten perässä.
ja jos et sitä vielä tähän päivään mennessä ole ymmärtänyt, niin kohta se voi olla myöhäistä. Ota äkkiä ero siitä hunsvotista, asunto myyntiin ja ota omat rahasi pois. Ukkosi on täysin tarkoituksella harhauttanut sinua ja nyt yrittää vaan käyttää sinua, vaimoaan, hyväksi. Tuollaiset ukot pitäis survoa sinne, minne aurinko ei paista.......
Tämän jälkeen unohda tuollaiset paskiaiset ja ala elää itsellesi.
Voimia sinulle....
Lopuksi, hoida äkkiä asiasi kuntoon ja ukosta eroon!
Ikävintä täs asiassa ei ole rahan menettäminen, vaan luottamuspula mun puoleltani, joka tuskin tulee koskaan korjaantumaan. Mieltäni kaihertaa, että hän oli mua kohtaan epärehellinen jättäessään oleellisen kertomatta ennen avioliittoon menoa. Jos hän olis ollut rehellinen, olisin hänet ottanut silti puolisona,jolle olen luottoasioiden arvoinen ja olisin pystynyt häntä neuvomaan raha-asioissa isommilta menetyksiltä. Olisimme varmasti
etsineet edullisemman asunnon.
Nyt jos laitetaan asunto (talo) myyntiin, tuskin saadaan samaa hintaa, mitä vuos sit maksettiin.
Koska mä olen mieheni lainan takaajana, pankki ottaisi erotuksen plus mieheni henk.koht.ylimääräisen lainaosuuden mun rahoistani. Siihen menee ehkä noin puolet mun entisen osakkeeni hinnasta.
Eli vaikeaa olis lähteä etsimään uutta asuntoa.
Jospa vain katselen, kuinka asiat menevät luonnollista kulkuaan...kohti surullista loppuaan.
Toivon, että joku oppisi tästä, ettei ole "liian sinisilmäinen" rakastuessaan. Epärehellisyydelle ja valheelle ei voi onnellista avioliittoa perustaa.
>>>Eli vaikeaa olis lähteä etsimään uutta asuntoa.
Jospa vain katselen, kuinka asiat menevät luonnollista kulkuaan...kohti surullista loppuaan.
Älä hyvä ihminen jää tuleen makaamaan! Usko noita edellisiä. Ero vireille ja asunto myyntiin. Tappiota tulee, mutta tässä vaiheessa menetät vain rahaa. PALJON enemmän menetät sekä rahallisesti että henkisesti, jos jäät elättämään petturiukkoasi.
Mitä sitten, vaikka ei uuteen kämppään olisikaan varaa? Menet vuokralle sitten. Pääasia että pääset petturista eroon.
tota sun lainakuviota, oletko siis erikseen suostunut miehesi lainan takaajaksi?
Koska avioliitto on aina myös taloudellinen sopimus, niin mielestäni voisit myös yrittää avioliiton purkua sen perusteella, että miehesi salasi sinulta oleellisia asioita. Tosin tämä edellyttää, ettet ole vielä tiennyt tilanteesta kovin kauan.
Käy tapaamassa hyvää lakimiestä. Joitain asioita vain pitää ajatella järjellä eikä tunteella (kuten varmaan tiedätkin). Tsemppiä, maailmassa on rehellisiäkin miehiä!
Tuo on tilanne, missä luottamus on rikki. Siitä ei yleensä nousta ilman ulkopuolista apua. Ei käytännössä eikä tunnetasolla. Kehottaisin kaikella ystävällisyydellä käymään osoitteessa parisuhteenpalapeli.fi
Osta asunnon toinenkin puoli ja anna miehesi maksaa omat velkansa ja elämisensä. Hän käytti sinua hyväkseen, naimisiin meno miehellesi oli selviytymiskeino mitä suurimmassa määrin. Varmaan hän myös rakastaa sinua, en usko hänen ilman tunteita kanssasi naimisiin menneen, mutta vain miehesi voi asioilleen jotain tehdä, tai se kuuluu yksiselitteisesti hänelle, ei sinulle.
Kysy joltain lakimieheltä neuvoa kuinka menetellä, voit käydä perheneuvojan luona, mutta kuuntele sydäntäsi, se kertoo miten sinun tulee toimia jatkossa. Voimia päiviisi/päiviinne!
Hän on huijari, jätä hänet heti! Minun elämääni ilmestyi 5 vuotta sitten mies, joka omien sanojensa mukaan oli sairaslomalla, kun niska oli vioittunut kuntoutuksessa ja odotteli isoja vakuutuskorvauksia. Hän oli myöskin omien sanojensa mukaan eronnut ja omaisuutta oli vaikka kuinka. Sattuipa työpaikallani olemaan henkilö, joka tiesi tästä miehestä totuuksia eli oli saanut potkut töistä, kun omat ja firman rahat olivat menneet sekaisin ja mies oli aviossa. Hän häipyi, kun jäi kiinni valehtelemisesta. Jonkun ajan kuluttua hyväuskoisuuttani jatkoin tapailua hänen kanssaan. Avioero tuli voimaan ja he myivät asunnon. Ihmettelin, kun hänellä ei kuitenkaan ollut rahaa mihinkään. Ulosotossa oli suuret summat. Päätin, etten puutu hänen raha-asioihinsa. Hän jätti vuokrat maksamatta ja joutui lähtemään asunnosta. Maksoin rästit pois ja hän muutti luokseni. Muutaman kerran hän hävisi viikoiksi ja tuli sitten selittelemättä rukoillen ja itkien takaisin. Menimme kihloihin.
Kolme vuotta hän asui luonani maksamatta mistään mitään ja lähti taas vähän ennen joulua. Olin tosi tyytyväinen tilanteeseen, kun tämä roisto tuli taas naukumaan takaisin enkä itsekkään enää muista, miksi suostuin. Kaikki meni rauhallisesti jonkun aikaa, mutta koko ajan oli mielessäni epäilys miestä kohtaan. Vanha vaimo tekstaili ja soitteli ja muutkin naiset. Puhelin oli aina piilossa ja puhelimia oli useampia.
Perintätoimistojen ja ulosottoviraston kirjeitä tuli viikoittain. Olin laittanut hänelle summan , joka hänen pitäisi kk:ssa maksaa elämisestään. Hän maksoi silloin, kun häntä huvitti. Olin täysin kyllästynyt häneen ja jatkuvaan valehtelemiseen. En enää välittänyt hänestä ja halusin hänet pois kotoani. En vain saanut sanottua sitä ääneen. Nyt hän sitten lähti ja meni ex-vaimon luokse takaisin. Kun pakkasin hänen tavaroitaan, ajattelin, että luojalle kiitos. Vanhaa vaimoa ihmettelen eikö hän tajua, että ei se ole suurta rakkautta, jonka takia hän tuli takaisin, vaan hänellä ei ollut muita vaihtoehtoja. Jouluna hän kysyi minulta, että menisinkö avioon hänen kanssaan. vastasin, että ethän sinä koskaan voi mennä kanssani avioon. Tarkoitin kaikkia velkoja ja muita asioita, joista hän ei voi puhua. Kun avioon mennään, täytyy sen perustua rehellisyyteen ja luottamukseen ja silloin jaetaan kaikki asiat, niin hyvät kuin huonot. Mutta vain silloin, kun ollaan rehellisiä ja yhdessä hoidetaan asioita eikä eletä ja olla toisen kustannuksella.
Ota järki käteen!
asunnosta?
laitat avioeron vireille ja lakimiehesi avulla
teette paperit siten, että ostat mieheltäsi hänen puolikkaansa pois!