Onko oikein että kaiken maailman ylimaalliset asiat saa vaikuttaa suhteeseen rikkovasti. Vaimoni kuvittelee nykyisin saavansa jotain tietoa "ylhäältä", jota sitten muka kanavoidaan muille. Kyseinen asia rikkoi pitkällisen avioliiton ja jätti 4 lasta turvattomaksi ja epätietoiseksi tulevaisuudesta. Itse häviän maallista omaisuutta riittävästi ko. asiassa!
Onko väärin, jos menen ja "ravistelen" ns. opettajaa hieman! Aivan pelkkää rahastusta koko helvetin "valaistuminen"(kuulemma 3-vaihe menossa)
Onko väärin, jos menen ja "ravistelen" ns. opettajaa hieman! Aivan pelkkää rahastusta koko helvetin "valaistuminen"(kuulemma 3-vaihe menossa)
Vastaukset 11
Vanhimmat
kuinka tietynlaiset sekopäät tuhoaa kaiken järkevän. Vastaavat valaisijat on saaneet ennenkin paljon pahaa aikaiseksi tässä maailmassa. Psykologiset keinot ovat hyvin taitavia.
Miehenä ja isänä sinulla on oikeus pelastaa vaimosi; anna itse se viesti ylhäältä! Olet kuitenkin vaikeilla vesillä.
Haluan vastata sinulle, puhua uskonnosta, uskomuksista ja pohtia hieman kanssasi mahdollisia ratkaisuja. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole loukata ketään. Ei "hihhuleita", ei vaimoasi, ei ketään. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on vain lohduttaa sinua, ehkä antaa uutta näköalaa ongelmaanne. Teen tämän siitäkin huolimatta, että tiedän vastaukseni herättävän useissa ihmisissä hyvin suurta vastustusta.
Eräs suomalainen psykoanalyytikko (Hägglund) on kirjoittanut paljon ihmisenä olemisesta. Erään kirjansa esipuheessa hän puhuu siitä, miten me ihmiset olemme alttiita tekemään itsellemme erilaisia Jumalia, auktoriteetteja jotka kertovat kuinka meidän tulisi elää. Joku turvautuu uskonnolliseen Jumalaan, hakee elämänohjeensa uskonnosta. Joku toinen turvautuu byrokratian Jumalaan, ja saa sieltä turvaa. Joku turvautuu lain Jumalaan, joku rahan Jumalaan ja joku vallan Jumalaan, ja niin edelleen. Ja näissä kaikissa Jumalissa on hyvin samanlaisia piirteitä. Ne kertovat meille, kuinka meidän tulisi elää. Ne ovat meille auktoriteetteja, jotka antavat turvaa.
Mistä tässä asiassa on kysymys? Miksi me ihmiset olemme alttiita tuollaiseen vaikka hyvin tiedämme, että me emme kuitenkaan saa kovinkaan todellista turvaa noista Jumalistamme? Me yritämme saada heiltä viestejä ja yritämme vaikuttaa heihin. Joku yrittää vaikuttaa uskonnolliseen Jumalaan rukoilemalla ja tekemällä hyviä tekoja, toinen käyttää kaiken aikansa työntekoon edetäkseen urallaan ja menestyäkseen vallan Jumalan silmissä, ja niin edelleen. Miksi me olemme valmiita tähän kaikkeen? Miksi meille on tärkeämpää oman Jumalamme palveleminen kuin ihmissuhteemme, perheemme, lapsemme? Miksi?
Freud selitti näitä ilmiöitä sillä, että me olemme lähes 20 ensimmäistä elinvuottamme äitimme ja isämme kanssa. Heiltä saamme turvaa, me kasvamme aikuiseksi ja mielemme kehittyy ulkoisen auktoriteetin suoman turvan alla. Ja tuota samaa turvaa me sitten haluamme löytää myöhemmin mitä erilaisimmista auktoriteeteista, Jumalistamme.
Voisiko tässä olla mitään mieltä, kun ajattelet vaimoasi? Voisivatko "ylhäältä" saadut elämänohjeet olla auktoriteetin kaipuuta, vähän samalla tavalla kuin pieni lapsi saa elämänohjeita vanhemmiltaan, ylhäältä? Voisiko opettaja olla vaimollesi auktoriteetti, vaimosi elämään uudestisyntynyt isä?
Freudin mukaan tällaisista asioista on uskonnoissakin pohjimmiltaan kysymys. Mitä sinä voit tehdä tällaisessa tilanteessa? Jos menet ja ravistelet opettajaa, mitä sitten tapahtuu? Jos ravistelet kunnolla, hän tekee sinusta rikosilmoituksen. Jos ravistelet vähemmän, hän kääntyy sinua vastaan ja viime kädessä vaimosi alkaa ehkä saamaan yhä uusia viestejä "ylhäältä". Ja sinusta saattaa tulla vaimosi silmissä ennen pitkää pahan ruumiillistuma, jota vastaan vaimosi on oikeutettu käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja. Ei, tuota ravistelujuttua ei ehkä kannata kuitenkaan tehdä, vaikka niin tekisikin mieli.
Mitä sinä sitten voit tehdä tilanteen helpottamiseksi? Huolehtia tietenkin lapsista, he ovat sen arvoisia että heistä kannattaa pitää huolta. Ja sekin kannattaa huomata, että sinä voit muuttaa vain itseäsi. Sinä voit itse käydä psykologin tai jonkun terapeutin juttusilla, helpottamassa omaa oloasi. Ja saman voi tehdä lapsillesi, heidänkin oloaan voi helpottaa käyttämällä heitä terapiassa. Vaimollesi sinä et voi tehdä mitään, ennen kuin hän on vaaraksi itselleen tai muille. Silloin on pakkohoidon aika ja siinä pisteessä elämänne ei ehkä kuitenkaan ole.
Näitä ajatuksia minulle tuli kirjoituksestasi. Näiden asioiden miettimisellä sinä ehkä voit oppia ymmärtämään vaimoasi, hänen tekojaan ei tietenkään tarvitse hyväksyä. Haluan toivottaa sinulle voimia ja onnea elämääsi!
T: Jaakko
Huomauttaisin vain ihan ystävällisesti sellaisesta pienestä seikasta, että vain Jumala kirjoitetaan isolla J:llä. Muut, esim. kreikkalaiset jumalat kirjoitetaan pienellä.
Voi ETTÄ! Tajuatko, että kaikille sana JUMALA ei tarkoita jotain itsestäänselvää, kuten kristinuskoisille. Minä ateistina kirjoitan sanan jumala vaikka takaperin ja tällä tavalla : "jUmal@", jos kerran haluan. Se, että kirjoittaa sanan jUmAla ISOLLA, tarkoittaa sitä minun ajatuksissani, että hyväksyn juMAl@n PERSOONAKSI, joten USKON. Mutta: en usko, joten en myöskään ala kirjoittamaan jumal@@ isolla alkukirjaimella. PISTE.
Ja alkuperäisen viestin kirjoittajalle: Pidin valtavasti tekstistäsi! Mahtavaa, kun jotkut jaksavat oikeasti pohtia näitä asioita muutenkin kuin kiihkouskovaisuuden kannalta! Kiitos sinulle.
- [Li'oN] -
Voisitko ystävällisesti poistua näiltä sivuilta ja mennä jonnekin muualle. Sinunlaisille uskovaisille on varmasti sopivampiakin keskustelupalstoja.
>Huomauttaisin vain ihan ystävällisesti >
Kirjoituksesi ei ollut ystävällinen vaan loukkaava.
Kirjoitus palautti mieleen suomen kielen KIRJOITUSSÄÄNTÖJÄ ! Ja siitä sait syyn loukkaantua?
Tapauksesi taustoja sen enempää tuntematta ja niihin puuttumatta, mutta jos ymmärsin oikein, on vaimosi liittynyt johonkin "lahkoon", joka ihmisen identiteetin lisäksi vie myös usein tämän tai perheen rahat toiminnan tukemisen nimissä. Jos siitä on kysymys, kannattaa hommaan puuttua heti, ennekuin muut "vaiheet" alkavat, koska mitä pidemmälle noissa piireissä edetään, sitä syvempi ja tehokkaampi on aivopesu. Ja rahaa uppooaa varmasti koko ajan yhtä tehokkaasti. On olemassa joitakin yhdistyksiä joita vastaavaa kokeneet perustaneet, kehoittaisin olemaan yhteydessä, ehkä jotakin neuvoa sieltä löytyisi, kysehän on jonkunlaisesta henkisestä addiktiosta ja oman itsemääräämisoikeuden menettämisestä noissa kuvioissa, vauriot on psyykkeelle aika syviä, ja joskus toiminta jopa vie jäsenensä mukanaan ties minne pimpelipom-viidakkoleirille Ranskan Quianaan Siellä sitä valaistusta sitten onkin viimeisen päälle.
miten sinne leireille pääsee,voisin ilmoittaa
vaimoni,vaikka ihan lyhyelle vuoden visiitille.
Sais jo lyhyemmässäkin ajassa sen leirin
asiat sekaisin.
Jos ois tuurin tynkää,se vois vaikka ruveta
leirin vetäjäksi ja unohtaa mistä osoitteesta
lähti reissuun.
Ei ne hihhulit ketään väkisin vie,eiks se ois
jonkintapainen rikos.
Onhan tässä matkan varrella tavattu jos jonkinmoista höyrypäätä,valaisevine juttuineen,
kyllähän se itestä kiinni on mihin sekaantuu ja
kenen jorinat kiinnostaa.
Eipä taida olla rikos jos joku ihan omasta tahdostaan lahkoihin liittyy. Kun on tuo uskonnonvapaus olemassa lakiin kirjattuna.
Niin.
Onhan suurin osa Suomenkin väestöstä pakkokastettu jo vauvana luterilaiseen lahkoon, eikä sitä pidetä rikoksena. Mitenkä AIKUISEN ihmisen liittymistä mihinkään uskontoon/lahkoon voitaisiin kriminalisoida...
Luterilaisuus on virallisesti ottaen LAHKO... sanan varsinaisessa merkityksessä.
Lahko-sanan kaksi pääasiallista määritelmää:
1. Eronnut omaksi ryhmäkseen jostain valtauskonnosta
2. Kantaa useimmiten perustajansa nimeä
Kyse oli tässä kommentissa ainoastaan terminologiasta. Tarkoituksena oli kehottaa jatkossa puhumaan "lahkolaisuudesta" hieman positiivisempaan sävyyn, ettei kolahda omaan nilkkaan.
En ota kantaa, onko lahkolaisuus sitten hyvä vai huono asia. Senhän päätää jokainen itse, omaan lahkoonsa liittyessään.
Niinkuin MITEN "rikkoi pitkällisen avioliiton" ja mitenkä "hihhuli VEI vaimon"??
Tuliko vain vastoinkäymisiä vai ottiko vaimo eron ja meni naimisiin "hihhulin" kanssa? Vai parhaimmassa tapauksessa otitko ITSE eron?? (jos itse olet eron ottanut, niin avioliiton hajottajahan selvisi välittömästi)
Ota asiat haltuun ja ole MIES! Jos vaimosi aika menee "kanavoimiseen" on SINUN velvollisuutesi huolehtia lapsista. Lapsilla on tasan niin turvaton olo kuin sinä itse heille annat ymmärtää.
Käy vaan haastattelemassa ns. opettajaa, ihmettelen ettei sinussa ole jo tähän mennessä ollut miestä tehdä sitä, luulisi tuollaisessa tilanteessa haluavan ottaa selkoa kaikesta mahdollisesta... Lopeta vikiseminen "hihhuleista" ja ole itse sitten se "selväjärkinen".
Puolet yhteisestä maallisesta omaisuudestanne on sun, anna vaimos käyttää oma osuutensa miten tahtoo... kyllä miehellä pitää olla sen verran rahaa itellään, ettei tartte vaimonsa siivellä elellä/elättää lapsia.