-............

Pelottavampaa ja vaikeampaa minusta olisi jäädä aineita käyttävän miehen kansssa saman katon alle.
Nyt, jos koskaan sinun tulisi ajatella syntymätönät lastasi, ja painaa ovi perässäsi viimeisen kerran kiinni. Koska olet raskaana, niin kysymys ei enää ole pelkästään sinusta tai sinun mieltymyksistäsi. Lapsi on viaton tilanteeseen, eikä aineita käytävä isä tai koti ole kenellekään sopiva kasvuympäristö.
Jos olet itse käyttänyt aineita raskaana ollessasi, niin sinun on syytä hakeutua neuvolan kautta tutkimuksiin.
Kai sinulla on omat vanhemmat, sukulaisia tai tuttavia, joiden luokse voisit tilapäisesti majoittua?

Ja mitenkä helvetissä tähän tilanteeseen on päädytty ja vielä päästetty itsensä raskaaksi? Voi jumalauta tuota teidän miesmakua..

Mitenkä eroaminen voi olla vaikeampaa kuin väkivaltaisen ja aineita käyttävän miehen kanssa asuminen?
Koetas nyt ryhdistäytyä ja ajatella lasta, jota odotat. Enää et kanna tai et ainkaan saisi kantaa huolta pelkästään itsestäsi.
Sinun tilanteessasi ei eron luulisi olevan lainkaan hankalaa tai vaikeaa.

Tuntuu tutulta tilanteeelta, vaikken enempää tiedäkkään teistä....

Eli itsellä kävi niin et mies jatkuvasti sekoili omiaan, pillerikännejä ym. , väkivaltaa (ei onneksi mua kohtaan koskaan fyysistä) jne. noh, raskaaksi tullessani ajattelin; kaikki muuttuu, lapsi ja perhe saa äijän tajuamaan asioiden merkityksen. Pari viikkoa ennen laskettua aikaa mies pidätettiin suht rajusta teosta. Pääsi vapaax 3ksi kuukaudeksi. Sen aikaa olin vauvan kanssa Yksin. Jätkällä oli aina muuta, joko nukku tai hikoili tai oli dokaamassa. sitten lähti istumaan pariksi vuodeksi. Rakkaus oli koko aika läsnä! Ja molemmat oli vakuuttuneita siitä. Miehellä omat ongelmat jotka ovat hyvin ymmärrettävissä, vaikea lapsuus plus kaikki muut olosuhteet - naiset ymmärtää, ei halua hylätä toista sen takia et hänellä on vaikeaa...

Ajatteleeko nämä miehet näin? Ymmärtääkö meitä naisia? Ei. Ne ajattelee ihan erilailla, ne ei tunne sääliä/myötätuntoa. Niillä on omat kuviot.

No mutta tekisi mieli sanoa sulle että lähde pois ja jatka elämääsi Omilla ehdoillasi... Hän ei lopeta päihteiden käyttöä todennäköisesti tosta vaan. Älä anna kärsiä itsesi enempää, ja mieti että haluutko että lapsi syntyy päihdeongelma perheeseen?

Ja vielä, mitä miehesi käyttää? Vetääkö kovia ja sekoilee vai poltteeko silloin tällöin pilveä? Jos jälkimmäinen , niin anna olla ja hyväksy asia, siitä ei ole kenellekään pahaa!

Janiin..olen vieläkin tässä suhteessa, lapsi on jo reilu 3 v. Mies muuttunut, ei huumeita , ei väkivaltaa linnareissun jälkeeen. Silti asiat päin vittua ja ollaan eroamassa.

Kukaan ei voi sanoa mitä sun pitäis tehdä ja mitä ei. Mä toivon sulle kaikkea hyvää.

Ajattele mitä haluat elämältäsi ja pyri sitä kohti!