Hiilihydraateista sanotaan näin:
How much carb?
A place to start is at about 45-60 grams of carbohydrate at a meal.
Rasvasta ja proteiineista näin:
Protein and Fat
With carbohydrate counting, it is easy to forget about the protein and fat in meals. Always include a source of protein and fat to balance out your meal.
Eli Suomen diabetesliitosta poiketen hiilarit tulee laskea 45-60 grammaan per ateria ja rasvaa eikä proteiineja tule välttää.
Jos esimerkiksi syö 3 areiaa päivässä on hiilari määrä 135-180 gramman välillä.
Tämä on kai jonkinasteista hyväkarppausta. Ymmärrän hyvin, että hei eivät voi kääntää kelkkaansa 180 astetta mutta hyvä alku tämäkin!
Linkki Sivuille tässä:
http://www.diabetes.org/food-nutrition-lifestyle/nutrition/meal-planning/carbohydrate-counting.jsp
How much carb?
A place to start is at about 45-60 grams of carbohydrate at a meal.
Rasvasta ja proteiineista näin:
Protein and Fat
With carbohydrate counting, it is easy to forget about the protein and fat in meals. Always include a source of protein and fat to balance out your meal.
Eli Suomen diabetesliitosta poiketen hiilarit tulee laskea 45-60 grammaan per ateria ja rasvaa eikä proteiineja tule välttää.
Jos esimerkiksi syö 3 areiaa päivässä on hiilari määrä 135-180 gramman välillä.
Tämä on kai jonkinasteista hyväkarppausta. Ymmärrän hyvin, että hei eivät voi kääntää kelkkaansa 180 astetta mutta hyvä alku tämäkin!
Linkki Sivuille tässä:
http://www.diabetes.org/food-nutrition-lifestyle/nutrition/meal-planning/carbohydrate-counting.jsp
Vastaukset 18
Vanhimmat
tuota toteuttaa. Yhdessä jenkkihampurilaisessa on jo yli 50 g hiilaria. Siihen ranskikset päälle ja hauta kutsuu...
Selvästi näkee, ettet ole koskaan saanut esim. terveyskeskusten diabeteshoitajien opastusta ruokavaliosta, jolla verensokerit pysyvät normaalilla tasolla. Sain siitä tietoja äitini kautta, jolla verensokerit alkaneet hiukan nousta, vaikkei lähellekään diabetesdiagnoosia.
Kyllä siellä neuvotaan tarkkaan laskemaan, kuinka vähän tai paljon saa syödä hiilihydraatteja, jotta verensokerin tasot aamulla, ennen pääateriaa ja 2 tuntia pääaterian jälkeen pysyvät normaalissa. Lautasmalli on seinällä, mutta siitäkin neuvotaan jättämään pois toinen tai kaikki 2 pientä perunaa, jos muilla aterioilla kuitenkin syö täysruisleipää Eikä leipääkään saa syödä kuin 1 pala, jos 2 palaa on liikaa verensokerille. Lautasmallihan on terveille tarkoitettu.
Mutta noin, sinun tavallasi voi pitää yllä valheellista uskomusta, ettei kukaan tajua mitään eikä edes terveydenhuollossa. Siksi tälle palstalle tulee moni ei-vhh:lainen raivoa täynnä, kun vääristelette asioita.
Näin sanoo Diabetesliitto ruoasta:
"Diabeetikoille suositellaan samanlaista monipuolista ruokavaliota, joka on eduksi kaikkien terveydelle. Sen on hyvä sisältää runsaasti kuitupitoisia ruokia eli kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljaa sekä niukasti kovaa rasvaa," jne...
Eli RUNSAASTI hiilareita ja täysjyväviljaa ja niukasti kovaa rasvaa.
ADA taas korosti, että hiilareita vähän ja rasvaa sekä proteiinia tasapainottamaan hiilihydraatteja.
Edelleenkin kun diabetesliitto varoittaa kovasta rasvasta niin luulisi tämän varoituksen tueksi olla faktaa. Tällaista faktaa kun nyt vain ei ole saatavilla joten se siitä.
Nyt on Suomen suositukset aivan erilaiset kuin mitä American Diabetes Association suosittaa. Nyt ei äiti auta tässä asiassa.
vetoat Diabetesliiton johonkin yleiseen suositukseen, et tiedä mitään käytännön ohjeista, joita antaa nimenomaan terveysaseman diabeteshoitaja. Sillä on homma hallussa. Lisäksi suosittelee välimeren ruokavaliota mun äidillekin. Näin olen kuullut jo vuosia sitten diabeteksen hoito-ohjeiden olevan, hiilihydraatteja vain sen mukaan, mitä kunkin elimistö pystyy käsittelemään pääateriasta laskettuna kahdessa tunnissa. Jos ei pysty normaaliarvoon pääsemään, on vähennettävä, muttei kyllä ole kiva olla hypoillakaan. Ja jos ei sokeria ole tarpeeksi käytettävänä, elimistö tekee sitä itse, jolloin sokerit senkun nousee.
Olen itse kakkostyypin diabeetikko. Lääkityksenäni on metformiini. On mielenkiintoista kuulla, että ainakin osa diabeteshoitajista soveltaa hiilihydraattirajoituksia potilaskohtaisesti. Näin on tehtäväkin.
Itse en ole koskaan päässyt diabeteshoitajan vastaanotolle. Terveyskeskuksessani hänen vastaanotolleen pääsevät vain insuliinia käyttävät diabeetikot diabeteksen tyypistä riippumatta. Ruokavalioni olen kehitellyt itseopiskellen vuosien mittaan. Olen huonosta lähtötilanteesta huolimatta terveen arvoissa nykyään käytännössä jatkuvasti sopivan hiilihydraattirajoituksen ansiosta. Tarkoittaa mieluiten alle 50 g hiilareita vuorokaudessa, joka tapauksessa alle 100 g. Liikunnalla saa kumottua hiilarien vaikutusta.
Kahden tunnin palautuminen hiilarikuormasta on hyvä tavoite. Tärkeätä on myös, että verensokeripiikki aterian jälkeen ei ole liian suuri. On mitattava noin tunnin päästä ateriasta verensokeri. Tunnin päästä yleensä saavutetaan maksimiarvo. Vaihtelee tosin jonkin verran ateriasta riippuen.
Tavoitearvoina on hyvä pitää:
paasto ja ennen ruokailuja alle 6 mmol/l
1 h ateriasta alle 7,8 mmol/l
2 h ateriasta alle 6,7 mmol/l
Nuo ovat terveen arvoja. Niillä pääsee pitkäaikaisessa verensokerissa HbA1c arvoon alle 6 %, joka on terveen ihmisen raja.
Juu, ei äidin sokerinsiedossa ole ollut vielä muuta vikaa kuin paastosokerissa. Sokerirasituksessa 1 ja 2 tunnin arvot olleet normaalit. Asuu ruuhka-Suomessa, jossa paljon eläköityviä, äitikin kohta 65.
Tuo on hänen terveyskeskuksessaan lääkärien yleinen käytäntö, että kehottavat käymään opastuksessa diabeteshoitajalla, kun alkaa olla paastosokerissa ylitystä.
Omahoitoon opastetaan tehokkaasti, joten käynti hoitajalla on viisasta ennaltaehkäisyä, jottei äitille puhkeaisi se diabetes kovin äkkiä. Hänen pitää puhelimitse kertoa mittausten tuloksia hoitajan kirjattavaksi, ainakin näin alussa, jotta hoitaja näkisi, missä mennään. Samalla käynnillä mitataan verenpaine ja punnitaan paino. Ei hoitajalla voi varmaan käydä vain jutustelemassa, sen verran on sillä kiire puhelimessakin, varsinkaan jos ne mittaukset tuottavat normaaleja arvoja ja jos painokin alkaisi tippua.
Siinä on kai tarkoitus herätellä nimenomaan sitä omaa vastuuta elämäntavoistaan, kun vielä ei ole tauti puhjennut, ja kyllä kai nuo eläkeikäiset ovat jo muutenkin riskiryhmiä, kun elimistö ei enää toimi huippuhyvin. Verensokerin mittauksista hän saa välitöntä palautetta, mikä määrä ja millaista ruokaa on sopivaa juuri hänelle. Välimeren ruokavaliosta sai ohjeet ja se kiinnostaa häntä.
poikkeavat käytännön ohjeista mitä annetaan diabeetikoille. Tässä herää se kysymys, että yleisissä ohjeissa annetaan tietoa niille joilla ei vielä ole diabetesta, että syökää vaan niinkuin muutkin syövät runsaasti hiilihydraatteja niin Diabetesliiton jäsenmäärä saadaan nousuun ja sitten saatte oikeita ohjeita diabeteksen hoitoon.
Miten pitäisi sitten yleisessä ohjeessa eritellä kaikki ne lukemattomat variaatiot, joilla eri yksilöt saavat verensokerinsa pysymään normaalissa? Eihän se ole mahdollista, vai miten ajattelit ohjeen muotoilla, kun yhdellä sopii yksi ja toiselle toinen.
Mun mutsille sanoi diabeteshoitaja, että lähdetään tässä vaiheessa normaalista lautasmalliruokavaliosta, jotta nähdään, riittääkö se rungoksi. Varmaan ne jo näkee, että jos on ylipainoa paljon, eihän se lähde laskemaan, ellei vähennetä hitaitakin hiilareita.
Vielä ennen joulua kun antoi mutsille influenssarokotusta ja näki tietokannassa äidin sen vuoden aikana kohonneita paastoarvoja, oli kuulemma tiukkaan sävyyn varoittanut, että jos ei nyt karsi nopeita hiilareita, haima rasittuu yhä enemmän tuottaessaan insuliinia suuria määriä, kunnes se väsähtää, ja seuraavassa vaiheessa insuliinia ei kehitykään tarpeeksi.
Mutsin ei tarvinnut suuria muutoksia tehdä, koska nopeat hiilarit oli melko tarkkaan karsinut jo muutama vuosi sitten. Mutta tietenkin kyllähän sitä joskus hänkin syö joskus jätskiä jälkiruoaksi tai sortuu ostamaan suklaapatukan, mutta vain joskus, eikä kanna mitään isoja levyjä tai muutakaan isoa sokeripaukkua houkuttelemaan kotiin. Sokeriset kahvikeksit saavat olla pussissaan odottamassa vieraita.
Diabetesliiton julkaisema "Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008" suosittaa vain runsashiilihydraattista ruokavaliota. Mitään mainintaa ei missään kohtaa ole, että hiilihydraattimääriä voitaisiin tarvittaessa alentaa verensokeripainon saavuttamiseksi. Pelkona on rasvansaannin lisääntyminen.
http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=1219
Mahdollisuuksia hiilihydraattimäärien alentamiseen verensokereiden normalisoimiseksi ei ole mainittu missään D-liiton sivustoilla. Ainoa paikka, missä asiasta on kirjoitettu on keskustelufoorumi Kohtauspaikka, mutta sehän ei edusta D-liiton kantoja.
Toisaalta D-liiton ruokavaliosuositus on suositus eikä sido ketään millään lailla. Minkäänlaista virallista statusta sillä ei ole.
Diabetesliiton suositus on, että kokonaisenergiantapeesta nautitaan 45-60% hiilareita!
Kun lähtökohta on näin pielessä niin vaikka se diabeteshoitaja vähän sovittaakin tätä ohjetta yksilöllisesti kulloisellekkin potilaalle niin se ei poista tosiasiaa, että kaiken aikaa tätä hoitajaakin perusajattelua sitoo tämä virheellinen lautasmalliajattelu.
Kaikelisäksi pidän ERITTÄIN PAHANA sitä, että Diabetesliitto pitää rasvaa ja etenkin kova rasvaa yksin syypäänä verisuoni- ja sydänsairauksiin esimerkiksi mainitsemalla "sekä niukasti kovaa rasvaa". Ikäänkuin se olisi vähintäänkin 90%:sesti syypää sydänkuolemiin.
Aamulehden uutisoima vähintäänkin arveluttavien 11 tutkimusten loppupäätelmässä sanottiin, että kovan rasvan nauttimisen seurauksena on 25% kasvanut todennäköisyys saada mainitut valtimo- ja sydäntaudit. Missään ei sanottu sen automaattisesti tukkivan valtimoita, ainoastaan 25% lisääntynyt riski.
Kaiken lisäksi olen tuonut esiin kaksi täysin riippumatonta tutkimusta vuosilta 1996 ja 2005 joissa tätä yhteyttä ei voitu todistaa.
Näissä tutkimuksissa yritettiin todistaa lautasmallin terveysvaikutukset kovan rasvan nauttimiseen verrattuna. Tämä oli heidän hypoteesinsa jonka he joutuivat hylkäämään näytön puutteen vuoksi. Jos minulta kysytään niin uskon näihin tutkimuksiin enkä mihinkään Puskalta ja kumppaneilta tilattuun tutkimuksiin.
Ymmärrän, että luopuminen aiemmasta oikeasta pitämästään käsityksestä tekee kipeää, mutta ole rehellinen edes itsellesi.
Ei sitä diabeteshoitajaa mikään sitonut, hänellä oli täysi vapaus antaa potilaan itse etsiä itselleen sopiva laatu ja määrä hiilareita, kun käski kotona kokeilla ja taas kokeilla ja todeta mittaamalla, mikä toimii.
Oli kyllä pyytänyt katsomaan seinällä lautasmallin kuvaa, ja HETI todennut, että toisen perunan saa jättää pois, tai MOLEMMAT, sitten lisännyt, ettei pääaterialla tarvi välttämättä mitään leipää tai perunaa! Koska hitaat hiilarit voi nauttia muilla aterioilla.
Hän ei tiennyt, miten sokerit arkipäivässä käyttäytyvät äidillä, mutta kun rasituskoe näytti normaaleja arvoja (1h 5,3 ja 2h 5,5), ei ollut ilmeisesti syytä lähteä radikaalimpiin vähennyksiin.
Kun lisäksi hoitaja suositti välimeren ruokavaliota, se tuo mukanaan kasviöljyn ja kalanrasvan eli pehmeät rasvat. Niitä tosin suositaan virallisessa muutenkin. Se on sitä mitä pelkäät, mutta kun mun äiti ei kerta kaikkiaan syö yhtään punaista lihaa, on hälle tosi luonnollista jatkaa samaan malliin.
En nyt ymmärrä, jos joku hoitaja antaa vapauden koota ateriansa sen mukaan, miten potilaan kroppa toimii, ei kelpaa ja väärin meni, noudatti Diabetesliiton ohjeita! Kun eihän teidän vhh:tannekaan noudateta prikulleen samalla tavalla.
Tänään muuten oli kuulemma äiti syönyt lounaansa ilman leipää (joka on joskus ollut perunan sijalla, ei siis ylimääräisenä), ja 2 tunnin arvo oli 5,6. Tämänkö potilaan pitäisi ruveta yhtäkkiä alakarppaajaksi?
Kun sitä rasvaa ei todellakaan kannata mun äitin tilanteessa lisätä paljoa yli sen virallisen suosituksen, kun painoakin pitäisi pudottaa. Entä sitten se, jos rasvan runsaampi syönti aiheuttaisikin insuliiniresistenssin? Jota ei vielä ole!
Insuliinia erittyy verenkiertoon vain silloin kun on nautittu hiilihydraattia!!!!
Jos nauttii rasvaa niin insuliinia ei erity vereen lainkaan eikä näin ollen insuliiniresistenssiä esiinny rasvansyöjillä.
Sorry mutta olet ihan pihalla perustietojesi osalta.
Tiesitkö, että insuliinin tärkein tehtävä ei ole verensokerin alentaminen, se on vain sen sivutuote tai toiminto.
Insuliinin päätarkoitus on varastoida glukoosi rasvaksi pahan päivän varalle. Jos välttää hiilihydratteja niin parhaimmillaan voi päästä siihen tilanteeseen, että insuliinia erittyy vereen niin vähän ettei edes insuliinia tarvita ensinkään.
Heti kun diabetesliitto myöntää tämän tosiseikan niin vähenee diabetes 2 potilaatkin Suomesta merkittävästi.
En voi ymmärtää Diabetesliittoa kun se sanoo potilaittensa tarvitsevan hiilihydraatteja. Mihin diabeetikko tarvitse hiilihydraatteja? Mihin?
Insuliinin nostattamiseenko jotta voidaan käyttää lääkettä kun oma insuliini ei riitä?
Rasva ei nosta äitisi painoa mikäli hän välttää hiilihydraatteja, päinvastoin se todennäköisesti alenee merkittävästi.
Ota nyt jo vihdoin selvää asioista!
Juttusi on kuin suoraan jostain VHH-propagandaopuksesta, ja on uponnut täysillä aivopestyyn mieleesi.
Insuliiniresistenssiä esiintyy rasvansyöjillä jos niikseen tulee, itse asiassa insuliiniresistenssi on nimenomaan rasvan aineenvaihduntahäiriöstä johtuvaa.
Sen lisäksi on haimaperäiset insuliiniongelmat joiden kohdalla ei elimistössä välttämättä esiinny minkäänlaista insuliiniresistenssiä. Ja mitä muita insuliiniongelmia niitä onkaan, en edes tiedä.
Insuliinin yksi tehtävä on estää veren liiallinen rasvoittuminen ja sen se todella tekee muuttamalla liian glukoosin rasvaksi.
Glukoosi siis tarvitsee insuliinin varastoituakseen rasvana, mutta ravinnossta saatu rasva varastoituu ihan tuosta vaan ilman insuliinia. Niin että kun mättää rasvaa kitaansa, se varastoituu ihan riippumatta siitä miten paljon insuliinia on veressä, jopa silloinkin kun ei "insuliinia tarvita ensinkään".
Tuosta Diabetesliittoon liittyvästä kommentistasi päätellen et ilmeisesti ymmärrä 1- ja 2- tyypin diebeteksen aroa alkuunkaan.
Mutta oikealla palstalla juttuinesi silti olet. Tällä paska- ja huuhaa-palstalla. Täällä voit jauhaa paskaa niin paljon kuin sielu sietää, sitä varten tämä palsta on. Juuri sinunlaisiasi varten.
Ron rosedalen teksitistä:
"Meillä on vain yksi hormoni, joka laskee verensokeria ja se on insuliini. Verensokeria nostavia hormoneita on taas useita, kuten kortisoni, kasvuhormoni, adrenaliini ja glukagoni. Jo tämän tiedon johdosta, pitäisi ymmärtää, että insuliinin päätarkoitus ei ole koskaan ollut verensokerin laskeminen. Hiilihydraatteja ei ole tarkoitettu ihmisen pääasialliseksi ravinnoksi, vaan ne on tarkoitettu lisäenergian tarpeeseen. Periaatteessa elimistön hiilihydraatin tarve on nolla, ihminen pystyy siis valmistamaan kaikki tarvittavat rakennusaineet proteiineista, rasvoista ja vedestä. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä Eskimot, jotka ovat eläneet lähes pelkästään luonnonmukaisella lihalla ja rasvalla (kalat, hylkeet, valaat, ym.). Alkuperäistä ravintoa syövät Eskimot ovat välttyneet myös sydän- ja verisuonitaudeilta, mutta siirtyessään länsimaiseen ravintoon he ovat sairastuneet."
Eli lyhykäisyydessään niin äitisi pärjää täysin ilman hiilareita. Oletettavasti hän ei urheile eli hän ei tämänkään vuoksi tarvitse hiilareista lisäenergiaa.
Ei äitisi tarvitse syödä kovaa rasvaa jos hän ei halua, MUTTA se ei ole kuitenkaan hänelle vaarallista.
Ihan kaikella ystävyydellä, ota selvää asioista ihan vaikka vain äitisi vuoksi.
Taas paljastuit. Eiköhän uhosi hiljene kunhan saat häiriköinnistä tuomiosi.
Anteeksi mutta tuntuu aika hypoteettiselta ettei muka insuliinia erittyisi ollenkaan, kun hiilarit vaihdetaan rasvaan. Sen verran tiedän, että myös proteiini aiheuttaa insuliinin erityksen.
Hänelle riittää varmaan vaan liiallisen leivän syönnin vähentäminen, tilalle entistä enemmän kasviksia ja useammin kalaa ja välillä myös papuja tai linssejä. Tietenkin myös sallittu määrä pehmeitä rasvoja.
Mutsi on innokas kuntosalitreenari ja käy uimassa joka viikko, joten sillä kyllä hiilaritkin kuluu. Lihastreeni onkin viivästyttänyt diabeteksen puhkeamista, kun lihakset tarvitsevat energiaa soluihin, ei jää vereen. En voi tämän enempää jatkaa asiasta, mutsi osaa kyllä hoitaa asiansa ilman ulkopuolisten peesausta.
Jatkakaapa siis ilman minua, tämähän on vhh-palsta! :)
että äitini todellakin harrastaa liikuntaa! Kävelylenkkejä tehnyt ikänsä, harrastanut uimista ja vesijumppaa säännöllisesti 90-luvun alkupuolelta asti sekä käynyt salilla kohta yli 10 vuotta - joka viikko! Paastosokerin kohoamisen on aiheuttanut ylipaino, jota kertyi 2000-luvulla työuupumuksen takia. Töitä olis ollut kuulemma vaikka kahdellekin tarpeeksi, joten pitkiä päiviä teki.
Oikeudessako se päätetään mitä insuliini tekee ja mitä se ei tee?