ominaislämpökapasiteetista

villesa

Raudan ominaislämpökapasitettii on puolet alumiinin o.:sta. Raudan lämpötila nousee samalla lämpömäärällä herkemmin kuin alumiinin. Lämpöliike on siis alumiinissa vähäisempää. Menikö oikein?

15

3681

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Jepppp...

      Ominaislämpökapasiteetti kertoo paljonko materiaaliin sitoutuu lämpöenergiaa, lämpötilaa ja massaa kohden, eli mitä isompi ominaislämpökapasiteetti niin sitä enemmän materiaaliin sitoutuu lämpöenergiaa tiettyä lämmönnousua kohden.. Alumiinin lämpötila nousee siis herkemmin.. ja tottakai lämpöliike on sitä voimakkaampaa mitä korkeampi lämpötila...

      • tämä päättely

        "Alumiinin lämpötila nousee siis herkemmin."

        Kyllä sen raudan lämpötila nousee herkemmin, koska sen lämmittämiseen tarvitaan vähemmän energiaa massa- ja lämpötilayksikköä kohti.

    • reaktorifyysikko
    • .....ööööööÖÖÖ

      ..rauta on tiheämpää, eli kilon pala rautaa on paljon pienempi kuin pala alumiinia, eli rautapalahan lämpeneekin sitten pienemmällä lämpöenergialla...

    • ranstaaka

      Piti itse laskea, kun ei ole taulukkoja tilavuuksille.
      Tässä muutama muutaman aineen ominaislämpö litraa kohta.

      Rauta 3,67 kJ/dm3*K
      Alumiini 2,54 kJ/dm3*K
      Tiili 1,8 kJ/dm3*K
      Vesi neste 4,2 kJ/dm3*K
      Vesi höyry 0.0009 kJ/dm3*K
      Vesi neste 1.88 kJ/dm3*K

      Vesi ja tiili ovat siksi kiinnostavia, sillä omakotitaloissa näihin kahteen varastoidaan lämpöä. Tiilen varauskyky tilavuusyksikköä kohti on vajaa puolet veden vastaavasta, mutta takan keskilämpö taitaa nousta lähemmäksi 200 astC ja vesivaraajan täytyy tyytyä alle 100 astC.

      Mielenkiintoista on, että veden ominaislämpö/tilavuus on vähän isompi kuin teräksellä. Kuitenkin niin lähellä, että lämpöakun kapasiteettia laskiessa voitaisiin ottaa tilavuutena huomioon myös teräsastian seinät.

      • reaktorifyysikko
      • ranstaaka
        reaktorifyysikko kirjoitti:

        Osoitteessa
        http://en.wikipedia.org/wiki/Specific_heat_capacity
        on taulukko eri aineiden ominaislämmöistä massayksikköä kohden.
        Yksiköitä ovat kJ/(kg*K), J/(g*K), kJ/(mooli*K).

        Minun termini eivät olleet kovin täsmällisiä. Kylläkin puhuin ominaislämmöstä tilavuusyksikköä kohti. Siis tieten tahtoen käsittelin sitä, kuinka paljon lämpöä saadaan mahdutettua johonkin tilaan.

        Kun nyt otit viisaamman viitan harteillesi, niin sanopa mikä se olisi tällaiselle asialle termi, joka kelpaa krantummallekin.

      • reaktorifyysikko
        ranstaaka kirjoitti:

        Minun termini eivät olleet kovin täsmällisiä. Kylläkin puhuin ominaislämmöstä tilavuusyksikköä kohti. Siis tieten tahtoen käsittelin sitä, kuinka paljon lämpöä saadaan mahdutettua johonkin tilaan.

        Kun nyt otit viisaamman viitan harteillesi, niin sanopa mikä se olisi tällaiselle asialle termi, joka kelpaa krantummallekin.

        Aineen tilavuus muuttuu lämpötilan muuttuessa, mitä sen massa ei tee.

    • ominaislämpökapasiteetti

      C DeltaT = c m DeltaT = c DeltaT roo V =Q
      cFe = 449
      cAl =900
      Fe:
      449*DeltaT*7860*VFe =Q DeltaT=Q/(449*7860*VFe) = Q/(3521940V) = Q/(449m)
      Al:
      900*DeltaT*2700*VAl =Q DeltaT=Q/(900*2700*VAl) = Q/(2430000V) = Q/(2700m)

      Samanmassainen rautakappale tullee kuumemmaksi.
      Samantilavuuksinen alumiinikappale tullee kuumemmaksi.


      C lämpökapasiteetti
      c ominaislämpökapasiteetti
      Q lämpömäärä.
      roo tiheys
      DeltaT lämpötilaero
      V tilavuus
      m massa

    • ominaislämpökapasiteetti

      Lämpömäärä Q = lämpöenergia = "lämpöliike"

      Koska "lämpöliike" on tulkittava kineettiseksi energiaksi väite on yleisesti ottaen mieletön
      eli lämpötilaero ja energia eivät ole tuollaisessa suhteessa toisiinsa.

      Napajäätikkö raudasta (alumiinista) voinee sisältää enemmän lämpöenergiaa kuin kiehuva hyppysellinen alumiinia (rautaa)?

      • villesa

        >>>>Lämpöliike on siis alumiinissa vähäisempää. Menikö oikein?>>>>>

        Kappaleen sisäistä energiaahan ei voi mitata, mutta lämpötilan perusteella voidaan sanoa jotain kappaleen atomien lämpöliikkeestä, joka on raudassa voimakkaampaa. Menikö oikein? Siis onko lämpötila aina lämpöliikkeen mitta?

      • ajattelepa
        villesa kirjoitti:

        >>>>Lämpöliike on siis alumiinissa vähäisempää. Menikö oikein?>>>>>

        Kappaleen sisäistä energiaahan ei voi mitata, mutta lämpötilan perusteella voidaan sanoa jotain kappaleen atomien lämpöliikkeestä, joka on raudassa voimakkaampaa. Menikö oikein? Siis onko lämpötila aina lämpöliikkeen mitta?

        että lisäät T-lämpöiseen Al kappaleeseen samanlaisen samanmoisen. Kokonais(lämpö)energia varmaan tuplaantuu, mutta lämpötila pysynee vakiona.

      • reaktorifyysikko
        villesa kirjoitti:

        >>>>Lämpöliike on siis alumiinissa vähäisempää. Menikö oikein?>>>>>

        Kappaleen sisäistä energiaahan ei voi mitata, mutta lämpötilan perusteella voidaan sanoa jotain kappaleen atomien lämpöliikkeestä, joka on raudassa voimakkaampaa. Menikö oikein? Siis onko lämpötila aina lämpöliikkeen mitta?

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämpötila

    • ???????

      Aiheeseen liittyvä teoreettinen kysymys. Miten käyttäytyvät seuraavat aineet, teräs, tiili ja puu. Kaikki ovat tasalämpöisiä -10 c lämpöisessä ulkoilmassa ja ulkolämpötila nousee nopeasti tunnin sisällä nollaan. Mikä on aineiden pintalämpötilat esim. 2 tunnin päästä lämpötilamuutoksesta?
      Ts. kuinka nopeasti mihinkin materiaaliin lämpötilamuutos vaikuttaa?

      • Jotakin tällaista

        Kyseessä on transientti lämmönjohtuvuusongelma, jossa materiaalin ominaisuuksia kuvaa terminen diffusiviteetti, joka kuvaa lämpötilanmuutoksen nopeutta materiaalissa.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Thermal_diffusivity

        Jotta tulokset olisivat vertailukelpoiset, kappaleiden ulkopintojen tulisi olla vielä aloiltaan samat. Tämä siksi, että lämmöllä olisi sama mahdollisuus siirtyä ympäristöön tai ympäristöstä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?

      Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman
      Ikävä
      50
      1593

    2. Sunnuntai terveiset kaivatulle

      Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!
      Ikävä
      76
      1355

    3. Kaupan työtekijä

      Kyllä on pahaa katsottavaa kun myyjällä on purtu kaula, hyvin epäsoveliasta
      Kuhmo
      28
      1128

    4. Olen päivä päivältä vain varmempi siitä että rakastan sinua

      Onhan se tällä tuntemisen asteella jokseenkin outoa, mutta olen outo ja tunne on tunne. 😊
      Ikävä
      89
      1084

    5. Oletko koskaan suuttunut jostain kaivatullesi?

      Mitä hän teki tai mitä tapahtui, mistä suutuit?
      Ikävä
      89
      986

    6. Ai miehillä ei ole varaa maksaa

      Treffejä naiselle johon on ihastunut? Ihanko totta dusty miehet? Tekosyy. Haluatko laittaa 50/50 kaikki kulut parisuhtee
      Ikävä
      190
      932

    7. Verovähennysten poisto syö veronkevennykset pieni- ja keskituloisilta

      Kokoomuslaiset ja perussuomalaiset kansanedustajat jakavat kilvan postauksia, jossa kerrotaan miten kaikkien työssäkäyvi
      Maailman menoa
      107
      884

    8. Olet mielessäni

      viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla. Ihastuin sinuun enkä voi tunteilleni mitään. Jos uskaltaisin, tunnustaisin s
      Ikävä
      20
      861

    9. Olen paremman näköinen kuin sinä

      Jos aletaan sille tielle mies.
      Ikävä
      82
      821

    10. Hei rakas mies. Olisi yksi kysymys, mielellään rehellinen vastaus edes täällä..

      Mitä sinä minusta haluat?
      Ikävä
      70
      809
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt