Mustaa sukkaa....

On se jännää... Vaimon kanssa oltu yksissä kymmenisen vuotta, kaksi ihanaa lasta. Arkihuoliahan aina on... meillä huolet liittyvät lähinnä rahaan (yrityshomma ketuilleen muutama vuosi sitten, ja nyt luottotiedot kaputt vielä reilut 3 vuotta)...

Rakkautta on onneksi riittänyt...:)) Suhteemme alkuvaiheessa vaimoni oli minusta hyvinkin mustasukkainen. Myyntihommissa reissailen paljon ja hotelliyöpymisiä tulee tämän tästä. Uskollinen olen aina kuitenkin ollut houkutuksista huolimatta
ja vaimonikin kertoo nykyisin luottavansa minuun 200%:sesti!

Nyt homma onkin kääntynyt toisinpäin... Lapset ovat jo sen ikäisiä että niille ei enää tarvitse vaippoja vaihtaa, ja vaimokin se vaan iän myätä kaunistuu... Ja minä olen muutamassa vuodessa tullut äärimmäisen mustasukkaiseksi!!! Vaimolla on
tietysti omat harrastukset, omat ystävät ja aina
silloin tällöin vaimo esim. lähtee ystäviensä kanssa ravintolaan, korsertteihin yms.

Syvällä sisimmässäni kyllä tiedän että vaimoni rakastaa minua, eikä todellakaan esim. pettäisi minua... Sangyssäkin meillä menee todella hyvin...
mutta... aina kun on joku vaimon reissu tulossa niin jostain ihmeestä aina ne synkät mustasukkaiset ajatukset putkahtavat ja alkaa se
vatvominen omassa päässä että "mitäs jos, mitäs jos..." Tästä tietysti aiheutuu se että usein esim. soittelen vaimolle kun on riennoissa, ja utelen että mitä kuuluu? onko kaikki hyvin? yms...

Tiedän että se on rasittavaa, eikä ainakaan paranna tilannetta kun toinen huomaa että pitkän
avioliiton jälkeenkään tuo ei minuun luota...
Millä ihmeellä tästä typerästä mustasukkaisuudesta
pääsisi eroon...????

Jussi
61111
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

pääsee parhaiten eroon ajattelemalla mitä tekisi jos tuo "mitä jos" toteutuisi, sillä kaikki tässä maailmassa on mahdollista. Loppujen lopuksi uskottomuus on aika pientä kun vertaa esim. vakavaan sairauteen, alkoholismiin jne. Siis muokkaa omaa asennettasi koko elämään...

Äänestä

ihan vain tuosta yrityksen ketuilleen menosta ja rahahuolista, että aiotko saada maksettua velkasi siinä reilussa kolmessa vuodessa?

Äänestä

Ehkä paras tapa lähestyä mustasukkaisuutta on miettiä sen perimmäisiä syitä. Tekstistäsi päätellen syy mustasukkaisuuteesi ei kumpua ikävistä kokemuksista menneisyydessäsi tai vaimon muuttuneesta käyttäytymisestä, vaan enemmänkin itsetuntosi heikkenemisestä (tietysti voin olla aivan väärässäkin:)

Voisiko olla, että yrityksesi ja luottotietojen ohella menetit myös itseluottamustasi ja mustasukkaisuutesi johtuu siitä, ettet enää tunne olevasi vaimosi "arvoinen" ja pelkäät menettäväsi hänet jollekin mielestäsi "paremmin" menestyvälle miehelle? Lisäksi itsetuntoasi voi vielä entisestäänkin heikentää se, että vaimosi on lastenne kasvettua itsenäistynyt, eikä hän enää ole yhtä riippuvainen sinusta kuin aiemmin.

Jos olen yhtään oikeassa "arvailussani" mustasukkaisuuden syistä, niin paras keino estää mustasukkaisuuttasi on korjata särkynyt itsetuntosi. Siihen on useita eri keinoja, mutta tässä muutama joitten minä uskoisin auttavan:

Ensinnäkin voisitte lisätä vaimosi kanssa yhteistä aikaa käymällä yhdessä teatterissa tai hankkimalla muun yhteisen harrastuksen. Kun saat yhteistä "laatuaikaa" vaimosi kanssa, niin ehkä itsekin muistat miksi hän rakastui juuri sinuun. Tärkeää on kuitenkin ettet pakota vaimoasi luopumaan juuri löytämästään itsenäisyydestä, vaan annat hänen yhtälailla mennä ulos myös kavereittensa kanssa, muuten on riskinä se, että vaimosi kokee lisääntyneen yhdessä olon vain hänen tekemistensä vahtimisena ja tuntee ettet luota häneen edes entisen vertaa.

Toinen asia mitä voisit tehdä itsetuntosi eheyttämiseksi on saada elämäsi tasapainoon.
Ihmisen elämässä tulisi tavallisesti olla kolme yhtätärkeää osa-aluetta: työ, perhe ja harrastukset. En kyennyt päättelemään kirjeestäsi oletko juuri nyt mukana työelämässä, mutta vaikka olisitkin, niin sen merkitys on tavallaan vähentynyt, koska yrityksesi kaatuminen sai sinut tuntemaan, että olet epäonnistunut työssäsi. Tällöin ihminen tavallisesti hakee itselleen voimaa kahdesta muusta elämänosa-alueesta eli perheestään ja harrastuksistaan.

Jos sinulla ei kuitenkaan ole säännöllisiä harrastuksia tai todella hyviä kaveruussuhteita ja työstäkään et saa mielestäsi voimaa jatkaa, niin se luo suunattomia paineita perhe-elämänne ja avioliittonne onnistumiselle.

Nämä paineet saavat sinut pelkäämään, että pahimmassa tapauksessa menetät vielä perheesikin kaiken muun lisäksi ja jäät aivan tyhjän päälle. Nimenomaan pelkosi kaiken rakkaan menettämisestä nostattaa aiheettoman mustasukkaisuuden mieleesi ja saa sinut aiheetta epäilemään vaimosi uskollisuutta, vaikka järjellisesti ajateltuna tietäisitkin paremmin.

Paras keino ehkäistä pelkojasi on pyrkiä parantamaan työn tai harrastusten merkitystä elämässäsi. Jos tiedät, että sinun on vaikeaa tällä hetkellä saada sinua tukevia ihmissuhteita työsi kautta, niin ehkä sinun kannattaisi hankkia uusi mielenkiintoinen harrastus?

Jo harrastus itsessään ja siinä "menestyminen" auttaa merkittävästi tukemaan jaksamistasi ja jos saat vielä sitä kautta uusia ystävyyssuhteitakin, niin se vähentää merkittävästi perhe-elämällesi asettamiasi paineita. Muista kuitenkin ettet kuitenkaan liioittele harrastuksiin viettämäsi ajan kanssa, koska se saattaa vieraannuttaa sinut perheestäsi ja ongelmat palaavat entistä synkempänä takaisin. Pyri jakamaan aikaasi ja ajatuksiasi tasaisesti työlle, perheelle ja harrastuksille.

Yksi tärkeä asia sinun tulee myös muistaa. Jaa tunteesi vaimosi kanssa rehellisesti, niin silloin hänkin voi ymmärtää että sinä rakastat ja luotat häneen, eikä mustasukkaisuutesi johdu hänestä tai edes liitostanne vaan ulkopuolisista paineista. Hyvän avioliiton tarkoitus nimenomaan on jakaa toistenne ilot sekä surut ja sitä kautta saavuttaa onnellisuus. Jaettu suru on vain puolikas suru, mutta jaettu ilo on kaksinkertainen ilo.

Äänestä
  • Kiitokset Daffy järkevästä & analyyttisestä arviostasi... osuit todella lähelle...

    Kyllähän se on todella niin että kun ihminen epäonnistuu esim. työelämässä pahasti kuten minä taannoin, se vaikuttaa todella itsetuntoon pahasti. Onnekseni minulla on tällä hetkellä ihan
    hyvä työpaikka (verokirjalla), aika tressaava kylläkin.

    Ja vaimoni on kyllä hoputtanut minua hankkimaan jonkun hyvän harrastuksen, koska mietteeni ja aikani kuluu ihan liiaksi työn ja kodin ympärillä.

    Täytyy alkaa vaan korjaamaan tilannetta pala kerrallaan...

    Jussi

    Äänestä

  • Todella viisasta tekstiä! Minäkin sain pari elämänohjetta näin sivusta katsojana. Kiitokset! Ellet jo ole parisuhdeneuvoja/-asiantuntija tai jonkin sortin kallonkutistaja, kehoitan ehdottomasti alalle hakemaan. Kuinka voi puhua tuollaisista asioista niin järkevästi ettei niistä edes loukkaannu?! Heh, vielä kerran kiitokset.

    Äänestä

Eikä mene kyllä sitten mieskään. Näin olen miehelleni asian ilmaissut kun aina pitää itkua vääntää jos vaikka naisten kanssa menossa kahvia ryystään jollekkin? Uskomatonta mutta totta. Seksit sun muut menee meillä erinomaisesti vaikka tällaista tuon yhden asian kanssa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jussi68 kirjoitti:

On se jännää... Vaimon kanssa oltu yksissä kymmenisen vuotta, kaksi ihanaa lasta. Arkihuoliahan aina on... meillä huolet liittyvät lähinnä rahaan (yrityshomma ketuilleen muutama vuosi sitten, ja nyt luottotiedot kaputt vielä reilut 3 vuotta)...

Rakkautta on onneksi riittänyt...:)) Suhteemme alkuvaiheessa vaimoni oli minusta hyvinkin mustasukkainen. Myyntihommissa reissailen paljon ja hotelliyöpymisiä tulee tämän tästä. Uskollinen olen aina kuitenkin ollut houkutuksista huolimatta
ja vaimonikin kertoo nykyisin luottavansa minuun 200%:sesti!

Nyt homma onkin kääntynyt toisinpäin... Lapset ovat jo sen ikäisiä että niille ei enää tarvitse vaippoja vaihtaa, ja vaimokin se vaan iän myätä kaunistuu... Ja minä olen muutamassa vuodessa tullut äärimmäisen mustasukkaiseksi!!! Vaimolla on
tietysti omat harrastukset, omat ystävät ja aina
silloin tällöin vaimo esim. lähtee ystäviensä kanssa ravintolaan, korsertteihin yms.

Syvällä sisimmässäni kyllä tiedän että vaimoni rakastaa minua, eikä todellakaan esim. pettäisi minua... Sangyssäkin meillä menee todella hyvin...
mutta... aina kun on joku vaimon reissu tulossa niin jostain ihmeestä aina ne synkät mustasukkaiset ajatukset putkahtavat ja alkaa se
vatvominen omassa päässä että "mitäs jos, mitäs jos..." Tästä tietysti aiheutuu se että usein esim. soittelen vaimolle kun on riennoissa, ja utelen että mitä kuuluu? onko kaikki hyvin? yms...

Tiedän että se on rasittavaa, eikä ainakaan paranna tilannetta kun toinen huomaa että pitkän
avioliiton jälkeenkään tuo ei minuun luota...
Millä ihmeellä tästä typerästä mustasukkaisuudesta
pääsisi eroon...????

Jussi

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu