savun/höyryn määrä

Eikö se vesihöyry ole peräisin ilmasta eikä polttoaineesta? Vai ymmärsinkö väärin, mitä tarkoitit?

Ilpo kirjoitti:

Eikö se vesihöyry ole peräisin ilmasta eikä polttoaineesta? Vai ymmärsinkö väärin, mitä tarkoitit?

Vesi on peräisin lähinnä polttoaineesta. Täydellisessä palamisprosessi polttoaine, diesel tai bensiini palaa pelkäksi vedeksi ja hiilidioksidiksi. Häkä, noki, hiilivedyt, johtuvat polttoaineen EPÄtäydellisestä palamisesta, ja typen oksidit käsittääkseni syntyy kuumassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa, poltettiin siellä sitten jotakin tai ei (tosin korkea lämpötila syntyy helpommin palamisreaktion aikana). Typen oksidit syntyy siis kun ilman omat ainesosaset reagoi keskenään.

Kuitenkin päälle suurin päästöistä ovat vettä ja hiilidioksia (onneksi). Lisäksi pakoputkesta tulee palotapahtumaan reagoimatonta typpeä, jota on (imu)ilmassa kuitenkin noin 70%. Totta kai imuilman mukana koneeseen menee vesihöyryä, mutta jos ympäristössä ei ole sumua, ei ole selitystä miksi pakoputkesta tulisi vesihöyryä, ellei sitä syntyisi palotapahtuman aikana. Vieläpä, kun pakoputkesta tulee lämpimämpää kaasua kuin ulkoilma on, niin sehän sitoo sumuuntumatta enemmän vettä, pysyen läpinäkyvänä. Näin siis, jos pakokaasujen kosteus olisi peräisin ulkoilmasta. Mutta koskapa moottori "höyryttää" täytyy kosteuden olla peräisin palamisprosessista.

Dieselissä ei ole kaasuläppää lainkaan. Tyhjäkäynnillä dieselmoottori hörppii ilmaa järkyttäviä määriä ja syöttää sylinteriin hyvin vähän polttoainetta. Syntynyt vesihöyry laimentuu suureen määrään moottorin läpi "muuten vain" virtaavaan ilmaa. Dieselmoottorin läpi virtaavaa ilmaa ei voida rajoittaa kaasuläpällä, koska palaminen synnytetään ilmaa puristamalla. Jos ilmamäärää vähennettäisiin samassa suhteessa polttoaineen kanssa, ei sylinteriin saataisi riittävästi paineita itsesyttymisen aikaansaamiseksi, ja dieselmoottoriin tarvittaisiin sytytystulppa. Ja tämmöisten teknisten muutosten tekeminen dieselmoottoriin on täysin järjenvastaista.

Bensiinimoottorin läpi menevää ilmaa rajoitetaan kaasuläpällä. Kun moottori käy tyhjäkäyntiä tai vajaalla kaasulla muuten, rajoitetaan ilman virtaamista (likimain) samassa suhteessa kuin bensiinin syöttöäkin. Tyhjäkäynnillä ja kuormalla pakokaasujen koostumus pysyy siis likimain samana, virtausnopeuden vain vaihtuessa. Pakokaasut eivät siis laimene tyhjäkäynnillä ja kosteuspitoisuus on korkea. Bensiinimoottorin pakokaasuissa on hyvin vähän jäännöshappea, kun taas dieselmoottorissa jäännöshapen määrä riippuu kuormituksesta: tyhjäkäynnillä (olemattomalla kuormalla) pakokaasuissa on happea melkein yhtä paljon kuin ulkoilmassa.

whiic kirjoitti:

Vesi on peräisin lähinnä polttoaineesta. Täydellisessä palamisprosessi polttoaine, diesel tai bensiini palaa pelkäksi vedeksi ja hiilidioksidiksi. Häkä, noki, hiilivedyt, johtuvat polttoaineen EPÄtäydellisestä palamisesta, ja typen oksidit käsittääkseni syntyy kuumassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa, poltettiin siellä sitten jotakin tai ei (tosin korkea lämpötila syntyy helpommin palamisreaktion aikana). Typen oksidit syntyy siis kun ilman omat ainesosaset reagoi keskenään.

Kuitenkin päälle suurin päästöistä ovat vettä ja hiilidioksia (onneksi). Lisäksi pakoputkesta tulee palotapahtumaan reagoimatonta typpeä, jota on (imu)ilmassa kuitenkin noin 70%. Totta kai imuilman mukana koneeseen menee vesihöyryä, mutta jos ympäristössä ei ole sumua, ei ole selitystä miksi pakoputkesta tulisi vesihöyryä, ellei sitä syntyisi palotapahtuman aikana. Vieläpä, kun pakoputkesta tulee lämpimämpää kaasua kuin ulkoilma on, niin sehän sitoo sumuuntumatta enemmän vettä, pysyen läpinäkyvänä. Näin siis, jos pakokaasujen kosteus olisi peräisin ulkoilmasta. Mutta koskapa moottori "höyryttää" täytyy kosteuden olla peräisin palamisprosessista.

Dieselissä ei ole kaasuläppää lainkaan. Tyhjäkäynnillä dieselmoottori hörppii ilmaa järkyttäviä määriä ja syöttää sylinteriin hyvin vähän polttoainetta. Syntynyt vesihöyry laimentuu suureen määrään moottorin läpi "muuten vain" virtaavaan ilmaa. Dieselmoottorin läpi virtaavaa ilmaa ei voida rajoittaa kaasuläpällä, koska palaminen synnytetään ilmaa puristamalla. Jos ilmamäärää vähennettäisiin samassa suhteessa polttoaineen kanssa, ei sylinteriin saataisi riittävästi paineita itsesyttymisen aikaansaamiseksi, ja dieselmoottoriin tarvittaisiin sytytystulppa. Ja tämmöisten teknisten muutosten tekeminen dieselmoottoriin on täysin järjenvastaista.

Bensiinimoottorin läpi menevää ilmaa rajoitetaan kaasuläpällä. Kun moottori käy tyhjäkäyntiä tai vajaalla kaasulla muuten, rajoitetaan ilman virtaamista (likimain) samassa suhteessa kuin bensiinin syöttöäkin. Tyhjäkäynnillä ja kuormalla pakokaasujen koostumus pysyy siis likimain samana, virtausnopeuden vain vaihtuessa. Pakokaasut eivät siis laimene tyhjäkäynnillä ja kosteuspitoisuus on korkea. Bensiinimoottorin pakokaasuissa on hyvin vähän jäännöshappea, kun taas dieselmoottorissa jäännöshapen määrä riippuu kuormituksesta: tyhjäkäynnillä (olemattomalla kuormalla) pakokaasuissa on happea melkein yhtä paljon kuin ulkoilmassa.

No niinhän se tietysti on. En tiedä mistä keksin aiemman teorian. Nyt hävettää...