Hyviä kasvattajia

kasvattajia löytyy Porokoirakerho ry:n ja Lappalaiskoirat ry:n sivuilta.

TÄH ? Anteeksi, mitä ihmettä tarkoitat? Mistä niihin nyt uutta verta niin saataisiin, suomenlapinkoiriin siis ? ja mikä ajatus uuden suomenlapinkoira tyylin luomisesta ?

mikä juttu tämä nyt on ?

Tuossa sun viestissä ei ole mitään järkeä, mitä ihmeen uusia tyyleja ? ja kyllähän on olemassa vanhoja tunnettuja hyviä kenneleitä, joista on tullut paljon pentueita mutta eihän niitä samoilla koirilla ole tehty.

Ymmällä olija kirjoitti:

TÄH ? Anteeksi, mitä ihmettä tarkoitat? Mistä niihin nyt uutta verta niin saataisiin, suomenlapinkoiriin siis ? ja mikä ajatus uuden suomenlapinkoira tyylin luomisesta ?

mikä juttu tämä nyt on ?

Lue lisää

No varsinaisesti uutta verta ei varmaan saada lajiin lisää muuta kuin tuomalla koiria muista maista. Tässä taidetaan nyt tarkoittaa sitä, että jalostukseen käytettäisiin useampia uroksia eikä aina niitä samoja hyviksi todettuja. Rodun kannalta ei ole fiksuinta käyttää parasta mahdollista urosta ja parasta mahdollista narttua etenkään jos paremmuus ratkaistaan näyttelyissä ja kilpailuissa.

Naapurin sesse voi olla kerrassaan loistava koira jatkamaan sukua vaikka se ei olekaan näyttelyissä käynyt. Luonteeseen ja muihin mittaamattomiin seikkoihin pitää uskaltaa kiinnittää huomiota myöskin.

Uudella tyylillä taasen viitataan ns. show-linjaan ja käyttölinjaan. Pentueen sukuun halutaan mahdollisimman paljon jonkun tietyn näköisiä koiria. Lappalaisissa tämä tarkoittaa mahdollisimman muhkea turkkisia näyttäviä koiria vaikka se ei lajille niin ominaista olekaan. Toisaalla taas halutaan jatkaa palveluskoiratyyppistä sukua eli haetaan mahdollisimman paljon käyttötuloksia taustasta. Jalostetaan agility-koiria tai paimennuskoiria.

Sisäsiitoskin on lappalaisilla vähän niin ja näin. Moni ei tätäkään ymmärrä vaan halutaan vaan koiria joilla sukusiitosaste on täysi nolla neljässä polvessa. Tämä on toisaalta sitä uuden veren luomista, mutta toisaalta tämä tapa unohtaa taas vanhat linjat ja niiden jatkamisen.

Jalostus on hankala asia ja siinä helposti unohtuu rotumääritelmä. Kasvattajilta kannattaa kysellä, millä perusteella ovat valinneet juuri tietyn yhdistelmän. Sukutaulua kannattaa tutkia pidemmälle kuin neljään sukupolveen.

Lonkkatuloksia kannattaa tutkia myös suvun sisaruksilta. Huonot lonkat kulkee suvussa, mutta se ei välttämättä näy sukutaulussa jos jalostukseen käytetään aina pentueen ainoaa A-lonkkaista.

Kokeneelta kasvattajalta saa paljon tukea oman koiran kanssa. Neuvot on varmoja ja hyviksi todettuja. Uusia kasvattajiakaan ei kannata arastella, koska tuovat uutta näkemystä jalostus- ja kasvatustyöhön.

Koiran ostaminen voi olla helppoa, jos kaikki natsaa heti kohdalleen. Toisaalta se voi olla vaikeaakin kun sitä täydellistä koiraa ei varmasti ole tehty. Jos yhtään arveluttaa tai mietityttää juuri tietyn koiran kohdalla, niin todennäköisesti se ei ole se sinun koirasi vaan sinulle on varattu jostain toisaalta parempi vaihtoehto. Omat ja luonnon aikataulut ei vaan aina satu yksiin.

Siltikin.. varmasti hyvän koiran saat otit sen sitten mistä tahansa kennelistä.

sdfhhjnt kirjoitti:

No varsinaisesti uutta verta ei varmaan saada lajiin lisää muuta kuin tuomalla koiria muista maista. Tässä taidetaan nyt tarkoittaa sitä, että jalostukseen käytettäisiin useampia uroksia eikä aina niitä samoja hyviksi todettuja. Rodun kannalta ei ole fiksuinta käyttää parasta mahdollista urosta ja parasta mahdollista narttua etenkään jos paremmuus ratkaistaan näyttelyissä ja kilpailuissa.

Naapurin sesse voi olla kerrassaan loistava koira jatkamaan sukua vaikka se ei olekaan näyttelyissä käynyt. Luonteeseen ja muihin mittaamattomiin seikkoihin pitää uskaltaa kiinnittää huomiota myöskin.

Uudella tyylillä taasen viitataan ns. show-linjaan ja käyttölinjaan. Pentueen sukuun halutaan mahdollisimman paljon jonkun tietyn näköisiä koiria. Lappalaisissa tämä tarkoittaa mahdollisimman muhkea turkkisia näyttäviä koiria vaikka se ei lajille niin ominaista olekaan. Toisaalla taas halutaan jatkaa palveluskoiratyyppistä sukua eli haetaan mahdollisimman paljon käyttötuloksia taustasta. Jalostetaan agility-koiria tai paimennuskoiria.

Sisäsiitoskin on lappalaisilla vähän niin ja näin. Moni ei tätäkään ymmärrä vaan halutaan vaan koiria joilla sukusiitosaste on täysi nolla neljässä polvessa. Tämä on toisaalta sitä uuden veren luomista, mutta toisaalta tämä tapa unohtaa taas vanhat linjat ja niiden jatkamisen.

Jalostus on hankala asia ja siinä helposti unohtuu rotumääritelmä. Kasvattajilta kannattaa kysellä, millä perusteella ovat valinneet juuri tietyn yhdistelmän. Sukutaulua kannattaa tutkia pidemmälle kuin neljään sukupolveen.

Lonkkatuloksia kannattaa tutkia myös suvun sisaruksilta. Huonot lonkat kulkee suvussa, mutta se ei välttämättä näy sukutaulussa jos jalostukseen käytetään aina pentueen ainoaa A-lonkkaista.

Kokeneelta kasvattajalta saa paljon tukea oman koiran kanssa. Neuvot on varmoja ja hyviksi todettuja. Uusia kasvattajiakaan ei kannata arastella, koska tuovat uutta näkemystä jalostus- ja kasvatustyöhön.

Koiran ostaminen voi olla helppoa, jos kaikki natsaa heti kohdalleen. Toisaalta se voi olla vaikeaakin kun sitä täydellistä koiraa ei varmasti ole tehty. Jos yhtään arveluttaa tai mietityttää juuri tietyn koiran kohdalla, niin todennäköisesti se ei ole se sinun koirasi vaan sinulle on varattu jostain toisaalta parempi vaihtoehto. Omat ja luonnon aikataulut ei vaan aina satu yksiin.

Siltikin.. varmasti hyvän koiran saat otit sen sitten mistä tahansa kennelistä.

Lue lisää

Tuohon viimeiseen lauseeseen ei voi yhtyä kukaan maailman menoa ymmärtävä, sorry. Se nyt vaan ei ole kuin sananhelinää. Ja etenkin pitää lisätä, kauneuden olevan katsojan silmässä - niin ulkomuodollisen kuin muunkin kauneuden koirassa ja sen ominaisuuksissa. Yksi kenneli arvostaa tietynlaista ja koettaa, _ koettaa _ tuottaa sellaista vaihtelevin tuloksin, toinen toisenlaista, kolmas kolmannenlaista, ja neljäs neljännenlaista. Joissakuissa on liikaa koiria, siihen asti että eläinsuojelun kanssa joudutaan tekemisiin, virkaeläinlääkäreillä on asiasta mielipiteensä, ja joskus jotkut joutuvat jopa oikeuteen eläinrääkkäyksestä ja tulee jopa tuomioita (papereita voi tilata itse kukin): kaveri on tilannut yhdestäkin tapauksesta, ja sen eläinsuojelun toteaman tilanteen perusteella, mistä tuomio, on voinut olla yli puoli tusinaa kymmentä koiraa paikan päällä. Osa on voitu joutua kuulemma lopettamaan fyysisen kuntonsa tai villiytyneisyyden takia. Itse kuulin yhdestä tällaisesta tapauksesta jo aiemmin eräältä ihmiseltä, joka oli eläinsuojelun kautta saanut erään koiran käsiinsä - antanut kodin - ja koiria väitti itselleen kerrotun olleen toista sataa.

Ei voi siis aivan mennä väittämään totena, mistä tahansa saavan varmasti yhtä hyvän koiran, tai yhtä hyvin pidetyn pennun yhtä hyvin pidetyistä vanhemmista ja oloista, vai mitä ?

Tämä lie tosi missä rodussa tahansa, missä volyymiä löytyy kasvattajissa sekä rotu on suosittu ja sen parissa puuhastelevissa on monenlaisia ihmisiä asenteiltaan.





Mutta yhden muunkin asian korjaisin. Se on seuraava.


Suomenlapinkoirilla Etelä-Suomessa kehitettynä jalostettuna _seurakoirarotuna_ ei edes ole käyttölinjaa. Yksittäisiä koiria on paimennustyössä lapissa, mutta mitään käyttölinjaa ja -linjaisuutta ei ole ymmärtääkseni olemassakaan, ikävä kyllä, nykymaailman aikana. Rodulla on pk-oikeudet tätä nykyä, mutta slk ei ole seefferi, eivätkä pk-kokeet ole mitään rodunomaista käyttöä, työtä, käyttölinjaisuutta. Pk-roduille kehitetyt kokeet eivät juuri kerro lappalaisrotujen paimennusominaisuuksista... Pk-koe oikeuksien saaminen ei tietyllätä tapaa kyllä lappalaisroduista tee mitään pk-rotuja. Ikävä kyllä tämä asia tuo monille ihmisille harhaanjohtavia mielikuvia, tuulentupia, negatiivisia tai positiivisia rotuihin nähden - milloin mitenkin.

Paimensukuinen lapinkoira ilmiönä sukulinjoina ei suinkaan tarkoita sitä että ne olisivat jokin käyttölinja. Ne eivät ole sitä. Se on vain nimitys tietylle populaatiolle, jotka polveutuvat tietyistä kantakoirista. Se on aivan eri asia taas, pslk-koirien kanssa puuhastelevat jotkut ovat erittäin profiloituneita puuhastelemaan myös paimennuskisoissa.

Se ei todista koirien olevan mitenkään ns hyviksi käyttökoiriksi kykeneviä, jos niillä on sen verran viettiä, poroista kykenevät kiinnostumaan ja jopa hieman pyörittämään jossain tilanteessa käymättä aggreina kiinni tai pyörimättä vain poronpapanoissa.

Lappalaiskoirilla käyttöverisyys ja -linjaisuus on eittämättä täysin kytkeytynytta suvun poronpaimennustyössä toimimiseen. Suomenlapinkoira ei profiloidu tähän käyttökoirana, - tai voitaisiin sanoa, aivan liian vähän profiloituu sellaisena. Siitäkin rodusta pitäisi voida lähteä käyttökoiraominaisuuksilla varustettuja, joista saatavissa poronpaimentimia - mutta pääasiassa lapinporokoira on se käyttökoira näistä kahdesta kotimaisesta rodusta.

Ymmällä olija kirjoitti:

Tuohon viimeiseen lauseeseen ei voi yhtyä kukaan maailman menoa ymmärtävä, sorry. Se nyt vaan ei ole kuin sananhelinää. Ja etenkin pitää lisätä, kauneuden olevan katsojan silmässä - niin ulkomuodollisen kuin muunkin kauneuden koirassa ja sen ominaisuuksissa. Yksi kenneli arvostaa tietynlaista ja koettaa, _ koettaa _ tuottaa sellaista vaihtelevin tuloksin, toinen toisenlaista, kolmas kolmannenlaista, ja neljäs neljännenlaista. Joissakuissa on liikaa koiria, siihen asti että eläinsuojelun kanssa joudutaan tekemisiin, virkaeläinlääkäreillä on asiasta mielipiteensä, ja joskus jotkut joutuvat jopa oikeuteen eläinrääkkäyksestä ja tulee jopa tuomioita (papereita voi tilata itse kukin): kaveri on tilannut yhdestäkin tapauksesta, ja sen eläinsuojelun toteaman tilanteen perusteella, mistä tuomio, on voinut olla yli puoli tusinaa kymmentä koiraa paikan päällä. Osa on voitu joutua kuulemma lopettamaan fyysisen kuntonsa tai villiytyneisyyden takia. Itse kuulin yhdestä tällaisesta tapauksesta jo aiemmin eräältä ihmiseltä, joka oli eläinsuojelun kautta saanut erään koiran käsiinsä - antanut kodin - ja koiria väitti itselleen kerrotun olleen toista sataa.

Ei voi siis aivan mennä väittämään totena, mistä tahansa saavan varmasti yhtä hyvän koiran, tai yhtä hyvin pidetyn pennun yhtä hyvin pidetyistä vanhemmista ja oloista, vai mitä ?

Tämä lie tosi missä rodussa tahansa, missä volyymiä löytyy kasvattajissa sekä rotu on suosittu ja sen parissa puuhastelevissa on monenlaisia ihmisiä asenteiltaan.





Mutta yhden muunkin asian korjaisin. Se on seuraava.


Suomenlapinkoirilla Etelä-Suomessa kehitettynä jalostettuna _seurakoirarotuna_ ei edes ole käyttölinjaa. Yksittäisiä koiria on paimennustyössä lapissa, mutta mitään käyttölinjaa ja -linjaisuutta ei ole ymmärtääkseni olemassakaan, ikävä kyllä, nykymaailman aikana. Rodulla on pk-oikeudet tätä nykyä, mutta slk ei ole seefferi, eivätkä pk-kokeet ole mitään rodunomaista käyttöä, työtä, käyttölinjaisuutta. Pk-roduille kehitetyt kokeet eivät juuri kerro lappalaisrotujen paimennusominaisuuksista... Pk-koe oikeuksien saaminen ei tietyllätä tapaa kyllä lappalaisroduista tee mitään pk-rotuja. Ikävä kyllä tämä asia tuo monille ihmisille harhaanjohtavia mielikuvia, tuulentupia, negatiivisia tai positiivisia rotuihin nähden - milloin mitenkin.

Paimensukuinen lapinkoira ilmiönä sukulinjoina ei suinkaan tarkoita sitä että ne olisivat jokin käyttölinja. Ne eivät ole sitä. Se on vain nimitys tietylle populaatiolle, jotka polveutuvat tietyistä kantakoirista. Se on aivan eri asia taas, pslk-koirien kanssa puuhastelevat jotkut ovat erittäin profiloituneita puuhastelemaan myös paimennuskisoissa.

Se ei todista koirien olevan mitenkään ns hyviksi käyttökoiriksi kykeneviä, jos niillä on sen verran viettiä, poroista kykenevät kiinnostumaan ja jopa hieman pyörittämään jossain tilanteessa käymättä aggreina kiinni tai pyörimättä vain poronpapanoissa.

Lappalaiskoirilla käyttöverisyys ja -linjaisuus on eittämättä täysin kytkeytynytta suvun poronpaimennustyössä toimimiseen. Suomenlapinkoira ei profiloidu tähän käyttökoirana, - tai voitaisiin sanoa, aivan liian vähän profiloituu sellaisena. Siitäkin rodusta pitäisi voida lähteä käyttökoiraominaisuuksilla varustettuja, joista saatavissa poronpaimentimia - mutta pääasiassa lapinporokoira on se käyttökoira näistä kahdesta kotimaisesta rodusta.

Lue lisää

Vaikka olenkin tuosta hyvän koiran saamisesta vähän eri mieltä. Hyvän koiran voi saada mistä tahansa ja harva on kait tullut siihen tulokseen, että paska ostos tuli tehtyä. Koira kasvaa kuitenkin koiraksi ja siihen on omistajalla suuri vaikutus. Tietenkään en kehota ketään ostamaan koiraansa mistään pentutehtaasta vaikka se tuskin vaikuttaa siihen kyseisen pennun "hyvyyteen" millään tavoin. Pentutehtailu on asia erikseen..

Tuo erotukseni käyttölinjan ja näyttelylinjan välillä oli lähinnä asiaan vihkiytymättömälle tarkoitettu yksinkertainen selitys. Sinä selitit asian sitten tarkemmin. Siinäkin olen tosin eri mieltä siinä, että käyttölinjaisuus ei tarkoita sitä että koiran pitäisi työkseen tehdä rodulleen ominaista lajia. Onhan lansuissakin käyttölinjoja ja näyttölinjoja, mutta harva koira vepeä tekee työkseen. Käyttölinjalla pitäisi pikemminkin käsittää kait harrastuslinja ainakin osassa roduista. Vähän kuin vertailisi blondia ja nörttiä. Toinen on nätti ja tyhmä ja toinen on fiksu, mutta ruma. Todella kärjistetysti sanottuna.

hj<fosh kirjoitti:

Vaikka olenkin tuosta hyvän koiran saamisesta vähän eri mieltä. Hyvän koiran voi saada mistä tahansa ja harva on kait tullut siihen tulokseen, että paska ostos tuli tehtyä. Koira kasvaa kuitenkin koiraksi ja siihen on omistajalla suuri vaikutus. Tietenkään en kehota ketään ostamaan koiraansa mistään pentutehtaasta vaikka se tuskin vaikuttaa siihen kyseisen pennun "hyvyyteen" millään tavoin. Pentutehtailu on asia erikseen..

Tuo erotukseni käyttölinjan ja näyttelylinjan välillä oli lähinnä asiaan vihkiytymättömälle tarkoitettu yksinkertainen selitys. Sinä selitit asian sitten tarkemmin. Siinäkin olen tosin eri mieltä siinä, että käyttölinjaisuus ei tarkoita sitä että koiran pitäisi työkseen tehdä rodulleen ominaista lajia. Onhan lansuissakin käyttölinjoja ja näyttölinjoja, mutta harva koira vepeä tekee työkseen. Käyttölinjalla pitäisi pikemminkin käsittää kait harrastuslinja ainakin osassa roduista. Vähän kuin vertailisi blondia ja nörttiä. Toinen on nätti ja tyhmä ja toinen on fiksu, mutta ruma. Todella kärjistetysti sanottuna.

Lue lisää

Nimenomaisessa alkuperäiseen työkäyttöön edelleen käytettävässä käyttökoirarodussa ei minusta voi mitään kennelliiton koiraharrastuksien harrastamisjuttuja pitää työverisyytenä tai "työlinjaisuutena". Se ei ole lappalaiskoiran alkuperäiskäyttötarkoituksen työtä. Se on jonkun ihmistyypin harrastus. Tällainen sanantapa sekoittaa asioita ymmärtämättömät vasta-alkajat ja rotuihin tutustujat vallan.

Se pointti. Eipä siitä kannata väitellä sen enempi.

Öh .... hei come on, jokin uusi kasvattaja yrittämässä ettei osteta vanhoilta kasvattajilta vaan nuoremmilta ...


Sinun tekstisi on kokonaan keskenään ristiriidassa ja vallan merkillistä puhetta.

Lapinporokoiria ilmoitellaan usein myös muualla kuin yhdistyksen sivuilla. Niitä ilmoitellaan paliskuntain yhdistyksen nettisivujen markkinapaikalla, keltaisessa pörssissä, apulassa, muilla ilmaisilla nettipaikoilla, ja iso osa varmasti menee jo kasvattajien omilta nettisivuilta tai suusta suuhun menetelmällä. Samoin pohjoisia pentueita ilmoitetaan Lapin kansassa sekä esim elappi.fi sivujen imoituspaikalla.
Myöskin pentueita on kovasti saatavissa Ruotsin puolelta, joten Ruotsin puolen rotuyhdistyksen slk.nu -sivuston valpar-ilmoituksia kannattaa katsella. Siellä on ehkä hieman korkeampi hinta täkäläiseen verrattuna myyjästä riippuen, mutta siellä on myös vähän enemmän kaikenlaista siihen hintaan sitten sisältävä myyntitapa. Jotkut kasvattajat vakuuttavat pennun kolmivuotiaaksi asti, näet, ja vakuutus pätee Suomessakin. Kaikkien Ruotsissa rekisteröityjen pentujen pitää olla eläinlääkärintarkastettuja, sirutettuja ja parvo-rokotettuja sekä tietysti madotettuja, ja paperit tulevat jo oitis matkaan. Luovutusikä on 8vkoa. Pienen pennun maahantuonnissa ei ole ongelmia, kasvattajan pitää vain hommata Eu-passi sekä allekirjoittaa yksi paperi, että pennut eivät ole olleet villieläinten kanssa missään kosketuksissa.
Ruotsissa on monesti kivoja pentueita, kehotan tutustumaan vailla ennakkoluuloja. Puhuvat varmasti kyllä myös englantia ja aina löytyy joku paremmin osaava tulkitsemaan, mikäli tarpeen - vaikka tällä palstalla apua kiljaisemalla ; )

Jos joku on lapinporokoiran pentuetta vailla, tiedän Suomessa yhdestä tuttavan pentueesta jo etukäteen - niitä tuli viimeksi suunnaton liuta, joten olettaisi että saman yhdistelmän uusinnalla tulisi myös. Annan asialliselle kysyjälle mielelläni yhteystietoja eteenpäin. Tämän kevään pentue.

Lapinporokoirista kirjoitti:

Lapinporokoiria ilmoitellaan usein myös muualla kuin yhdistyksen sivuilla. Niitä ilmoitellaan paliskuntain yhdistyksen nettisivujen markkinapaikalla, keltaisessa pörssissä, apulassa, muilla ilmaisilla nettipaikoilla, ja iso osa varmasti menee jo kasvattajien omilta nettisivuilta tai suusta suuhun menetelmällä. Samoin pohjoisia pentueita ilmoitetaan Lapin kansassa sekä esim elappi.fi sivujen imoituspaikalla.
Myöskin pentueita on kovasti saatavissa Ruotsin puolelta, joten Ruotsin puolen rotuyhdistyksen slk.nu -sivuston valpar-ilmoituksia kannattaa katsella. Siellä on ehkä hieman korkeampi hinta täkäläiseen verrattuna myyjästä riippuen, mutta siellä on myös vähän enemmän kaikenlaista siihen hintaan sitten sisältävä myyntitapa. Jotkut kasvattajat vakuuttavat pennun kolmivuotiaaksi asti, näet, ja vakuutus pätee Suomessakin. Kaikkien Ruotsissa rekisteröityjen pentujen pitää olla eläinlääkärintarkastettuja, sirutettuja ja parvo-rokotettuja sekä tietysti madotettuja, ja paperit tulevat jo oitis matkaan. Luovutusikä on 8vkoa. Pienen pennun maahantuonnissa ei ole ongelmia, kasvattajan pitää vain hommata Eu-passi sekä allekirjoittaa yksi paperi, että pennut eivät ole olleet villieläinten kanssa missään kosketuksissa.
Ruotsissa on monesti kivoja pentueita, kehotan tutustumaan vailla ennakkoluuloja. Puhuvat varmasti kyllä myös englantia ja aina löytyy joku paremmin osaava tulkitsemaan, mikäli tarpeen - vaikka tällä palstalla apua kiljaisemalla ; )

Jos joku on lapinporokoiran pentuetta vailla, tiedän Suomessa yhdestä tuttavan pentueesta jo etukäteen - niitä tuli viimeksi suunnaton liuta, joten olettaisi että saman yhdistelmän uusinnalla tulisi myös. Annan asialliselle kysyjälle mielelläni yhteystietoja eteenpäin. Tämän kevään pentue.

Lue lisää

Eiköhän tuo herjaaminen jo riitä. Taitaa olla näillä ihmisillä itsellään jotain salattavaa, kun täytyy muita ruveta osoittelemaan.
Tunnen kys. kasvattajan erittäin hyvin ja voin sanoa, että nämä mitä tällä sivustolla on häneen liittyvää sanottu, eivät todellakaan pidä paikkaansa. Hävettävää hommaa aikuisilta ihmisiltä. Niin ja mitä terveysasioita?!

minä vain kirjoitti:

Eiköhän tuo herjaaminen jo riitä. Taitaa olla näillä ihmisillä itsellään jotain salattavaa, kun täytyy muita ruveta osoittelemaan.
Tunnen kys. kasvattajan erittäin hyvin ja voin sanoa, että nämä mitä tällä sivustolla on häneen liittyvää sanottu, eivät todellakaan pidä paikkaansa. Hävettävää hommaa aikuisilta ihmisiltä. Niin ja mitä terveysasioita?!

Lue lisää

"Tietävien" "totuudet" näyttävät äkisti loppuneen kun pyydettiin faktoja pahantahtoisen juoruilun sijaan.

Lapinporokoirista kirjoitti:

Lapinporokoiria ilmoitellaan usein myös muualla kuin yhdistyksen sivuilla. Niitä ilmoitellaan paliskuntain yhdistyksen nettisivujen markkinapaikalla, keltaisessa pörssissä, apulassa, muilla ilmaisilla nettipaikoilla, ja iso osa varmasti menee jo kasvattajien omilta nettisivuilta tai suusta suuhun menetelmällä. Samoin pohjoisia pentueita ilmoitetaan Lapin kansassa sekä esim elappi.fi sivujen imoituspaikalla.
Myöskin pentueita on kovasti saatavissa Ruotsin puolelta, joten Ruotsin puolen rotuyhdistyksen slk.nu -sivuston valpar-ilmoituksia kannattaa katsella. Siellä on ehkä hieman korkeampi hinta täkäläiseen verrattuna myyjästä riippuen, mutta siellä on myös vähän enemmän kaikenlaista siihen hintaan sitten sisältävä myyntitapa. Jotkut kasvattajat vakuuttavat pennun kolmivuotiaaksi asti, näet, ja vakuutus pätee Suomessakin. Kaikkien Ruotsissa rekisteröityjen pentujen pitää olla eläinlääkärintarkastettuja, sirutettuja ja parvo-rokotettuja sekä tietysti madotettuja, ja paperit tulevat jo oitis matkaan. Luovutusikä on 8vkoa. Pienen pennun maahantuonnissa ei ole ongelmia, kasvattajan pitää vain hommata Eu-passi sekä allekirjoittaa yksi paperi, että pennut eivät ole olleet villieläinten kanssa missään kosketuksissa.
Ruotsissa on monesti kivoja pentueita, kehotan tutustumaan vailla ennakkoluuloja. Puhuvat varmasti kyllä myös englantia ja aina löytyy joku paremmin osaava tulkitsemaan, mikäli tarpeen - vaikka tällä palstalla apua kiljaisemalla ; )

Jos joku on lapinporokoiran pentuetta vailla, tiedän Suomessa yhdestä tuttavan pentueesta jo etukäteen - niitä tuli viimeksi suunnaton liuta, joten olettaisi että saman yhdistelmän uusinnalla tulisi myös. Annan asialliselle kysyjälle mielelläni yhteystietoja eteenpäin. Tämän kevään pentue.

Lue lisää

Olen etsimässä tällä hetkellä lapinporokoiran pentua ja kuulisin mielelläni tarkempia tietoja tuttavaperheesi pentueesta. Olen selannut jo monia eri kasvattajia läpi ja harmittavan vähän on löytynyt vaihtoehtoja. Millon pennut ovat syntymässä? Onko kyseisellä kasvattajalla nettisivuja?

Taijajuu kirjoitti:

"Tietävien" "totuudet" näyttävät äkisti loppuneen kun pyydettiin faktoja pahantahtoisen juoruilun sijaan.

Tässä edellä on pari erittäin outoa kommenttia nimimerkeiltä minävain ja taijajuu, joita ei kyllä voi tajuta mihin nämä tässä keskustelussa viittaavat. Vaikea vastata kenenkään varmasti, koska ei voida tietää mistä kyse.


Mikä ja kenen herjaaminen??

ihmetellen kovasti kirjoitti:

Tässä edellä on pari erittäin outoa kommenttia nimimerkeiltä minävain ja taijajuu, joita ei kyllä voi tajuta mihin nämä tässä keskustelussa viittaavat. Vaikea vastata kenenkään varmasti, koska ei voida tietää mistä kyse.


Mikä ja kenen herjaaminen??

Lue lisää

Tästä ketjusta on poistettu kasvattajia nimellä herjaavia viestejä välistä, osa kommenteista on valitettavasti jäänyt tähän ketjuun.

Vanha viestiketju kirjoitti:

Tästä ketjusta on poistettu kasvattajia nimellä herjaavia viestejä välistä, osa kommenteista on valitettavasti jäänyt tähän ketjuun.

Aha no se on hyvä että on poistettu. Ok.