Blogeissani uusia näkökulmia!?

ja mielenkiintoiselta kristityltä ja uskovalta ihmiseltä. Ei mitään kiihkoa ja hölmöissä jutuissa väkisin roikkumista, vaan järkevää suhtautumista pyhään kirjaasi ja uskontoosi. Kumpa sinunlaisia olisi enemmän kristityissä piireissä, mutta valitettavasti taannuttavat ja takapajuistavat fundamentalistiset ääriuskovaisvoimat ovat äänekkäin porukka kaikissa uskonnoissa.

Itse muuten ajattelen pitkälti tuohon suuntaan... Minun päässäni oleva uskonto ei opeta minulle luonnontieteitä raamatusta, vaan tieteet opettavat maailmankuvaani ja maailmaa ja sen toimintoja ja uskonto liittyy harmonisesti kaikkeen tähän. Tiede, teoriat jne eivät hyökkää uskontoani vastaan, vaan täydentävät toinen toistaan.

Aivan samoilla linjoilla olen kanssasi, herra Herranen. Itse asiassa kirkkomme on juuri tuota opettanutkin, mutta toisaalta kirkkomme palvelijat ovat eksyneet siihen hautaan, jossa kirkon pitäisi keskustella TIETEELLISESTI, vastanneet haasteeseen, mikä ei itse asiassa kirkolle tai kristityille kuulu, koska sillä ei ole evoluution tutkimiseen välineistöä eikä tietotaitoa. Samaan harhaan ovat niin monissa vapaissa suunnissakin sorruttu. Eniten siihen harhaan ovat sortuneet yksittäiset kristityt. Nämä ovat lähteneet taistelemaan asein, joita he itse eivät hallitse.

Meillä kristityillä on oma uskomme ja Jumalan ilmoitus Raamatun alkulehdilta nykypäivään asti. Me uskomme Jumalan jatkuvaan luomistyöhön, joka jatkuu ja jatkuu. Jumala vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme suojellen ja ohjaten meitä oikeaan elämään. Uskoamme luomistyöhön ei yhtään vähennä se, että luomistyöstä käytettäisiinkin nimitystä evoluutio. Johtopäätökset kristityn ja ateistin välillä taas eivät ole yhtenevät, johtuen erilaisesta lähestysmistavasta ja maailmankatsomuksesta, joka meillä on.

Evoluutioteoria taas tutkii sitä luomistyötä, jota me havaitsemme tieteen ja aistiemme avulla ympäröivässä universumissamme.Kaikke se ON Luojan työtä!!! Se, että luontomme salat pienintä yklsityiskohtaa myöten tulevat päivänvaloon, ei suinkaan todista, että tiede on kumonnut Jumalan olemassaolon, vaan päinvastoin vahvistaa käsitystä, että se monimutkaisuus pienintä piirtoa myöten on Luojan suurta taideteosta, eikä sattumalta syntynyttä sekasortoa. Tiedeuskovaiset haluavat haastaa uskis-rukat tällä kohtaa väittelyyn, joka ei ole päättyvä hyvin. Syykin on selvä, sillä mikään muu ei voi vakuuttaa tiedeuskovaista kuin tieteen oma oletus, sovellutus tai johtopäätös, on se sitten arvausta, uskonvaraisuutta tai ennakkoluuloista isottelua. Tässä viittaan yksinomaan siihen keskusteluun, mitä jatkuvasti käydään mm. näillä sivuilla.

Mielenkiintoista se keskustelu voi olla, jos siinä käydään dialogia tasa-arvoisesti ja toisiaan kunnioittaen. Tosin niitä sääntöjä ei näillä palstoilla juurikaan noudateta.

Kuinka moni onkaan lukenut esimerkiksi kirkkomme sivuilta Aamenestä Öylättiin, kirkon näkemyksen ja opetuksen kristitylle. Uskon, että niihin näkemyksiin voi yhtyä myös vapaissa suunnissa toimivat kristityt, vaikka pieniä painotuseroja voikin olla määrittelyssä. Liitän loppuun kopion kirkkomme sivulta. www.evl.fi , Aamenesta öylättiin.
_________________________
Lainaus:
"Luoja

Luoja on Jumalasta käytetty nimitys. Jumala on Luoja, sillä hän on luonut kaiken tyhjästä. Luoja viittaa Kolmiyhteisen Jumalan ensimmäiseen persoonaan, Isään.

Kristillinen luomiskäsitys perustuu luomiskertomukseen (1. Moos. 1–2). Siinä on myyttisessä muodossa ilmaistu näkemys maailman synnystä ja ihmisen paikasta tässä kokonaisuudessa. Luominen ei ole vain kerran tapahtunutta, vaan jatkuva Jumalan teko, joka pitää elämää yllä.

Tieteellinen maailmanselitys ei ole ristiriidassa kristillisen luoja-uskon kanssa. Tiede tutkii metodiensa mukaisesti havaittavaa todellisuutta, eikä voi ottaa kantaa siihen, onko olemassa olemisen syynä jumalallinen tahto vai ei.


Luonto

Luonnolla on selvä itseisarvo, joka ei ole millään lailla riippuvainen sen hyödystä ihmiselle. Kolmannen Mooseksen kirjan luku 25 käsittää luonnon ihmisen Jumalaa ylistävänä kumppanina, jolla on myös oikeus lepoon (3. Moos. 25).

Vanhan Testamentin luomiskertomuksessa on myyttisessä muodossa ilmaistu näkemys maailmankaikkeuden synnystä ja ihmisen paikasta sen kokonaisuudessa. Luominen ei ole vain jotakin kerran tapahtunutta, vaan se on samalla myös Jumalan jatkuva teko, prosessi, jossa Jumala on läsnä uudistaen luomakuntaansa sekä kukistaen siinä vaikuttavia tuhovoimia. Ilman Jumalan jatkuvaa läsnäoloa ja huolenpitoa kaikki olevainen raukeaisi tyhjiin.

Kun tiede selvittää maailmankaikkeuden syntyä ja evoluutioprosessia, siinä voi nähdä uskon pohjalta Jumalan jatkuvan ja tarkoituksenmukaisen luomistyön, joka usein ylittää käsityskykymme. Teologian ja luonnontieteitten välillä on nähty jännitteitä. Ajatus jatkuvasta evoluutiosta ei kuitenkaan ole ristiriidassa kristillisen luomisuskon kanssa.

Luonnon ymmärtäminen ihmisen toiminnan raaka-aineena on kristillisen luomisuskon vastaista. Luonto, kuten elämäkin, on Jumalan laina ihmiselle. Jumalan luoma ja ylläpitämä luonto on pyhä ja sitä tulee kunnioittaa." Lainaus päättyy.

Yhdyn paljolti ylläoleviin kommentteihin, ja henkilönä, joka myös uskoo Luojaan tai ainakin toivoo, että Hän on olemassa. Eräät sanomasi asiat näkisin silti hiukan toisin.

Luomiseen uskovan lienee myönnettävä, että myös ihmisen aistit ja järki ovat Jumalan tekoa, ja "hyvät", vaikka syntiinlankeemus onkin vääristänyt ihmisen tahdon. Se, mitä aistit ja järki paljastavat luomakunnasta, on siis Jumalan ilmoitusta, joka tosin ei kerro suoraan Hänestä, mutta tulee välittömänä ilman häiriöitä.

Raamatun ilmoitus on erityistä, kertoen Jumalan ja ihmisen suhteesta, mutta tulee ihmisten kirjoittamien tekstien kautta välillisenä. Kun se joutuu ristiriitaan yleisen ilmoituksen kanssa, voi vikana vastaanottajain ymmärryksen ohella olla välillisen välittäjien vaikutus. Raamatun syntymiseen automaattikirjoituksena, jonka jokainen kirjain on Jumalan suoraa sanaa, en siksi usko, vaikka sen perussanoman mukaan haluan elää.

En näe tarpeellisena Jaakon tapaan etsiä luomiskertomuksesta Raamatulle lisävakuutta tähän saakka löytämäämme välittömään ilmoitukseen (kosmologia, astrofysiikka) vertailemalla. Tuon tekstin ovat pergamentille panneet ihmiset, joille Jumala ei ole ilmeisesti kertonut luonnostieteestä mitään sellaista, mitä heidän ympäristössään ei ollut tiedossa. Jos Hän olisi halunnut todistaa itsestään meille tällä tavoin, olisi viesti ollut paljon selkeämpi kuin Jaakon arvailut ja (anteeksi) aasinsillat.

Kreationismin vahingollisuudesta kristinuskolle olen sensijaan kokolailla samaa mieltä kuin muutkin ylläolevat viestit.